Hyppää sisältöön

Viisi saamelaista oikeudessa salakalastuksesta – ovat valmiita viemään asian kansainvälisiin tuomioistuimiin

Utsjoella alkaa torstaina historiallinen oikeudenkäynti, jossa syytetään viittä saamelaista henkilöä luvattomasta kalastuksesta kotijoellaan.

kalastusveneitä Tenojoella
Arkistokuva vuodelta 2017. Jokiveneitä Tenon varressa. Kuva: Annu Passoja / Yle
Jyri Tynkkynen

UTSJOKI Kesällä 2017 viisi saamelaista henkilöä päätti tarkoituksella rikkoa lakia Tenon vesistössä, tehdä itsestään rikosilmoituksen ja pyrkiä käräjäoikeuteen muuttaakseen kalastussäännöksiä. Heidän mielestään Ylä-Lapin uudet kalastussäännökset uhkaavat jokisaamelaista kulttuuria Tenojokilaaksossa.

Vuonna 2016 voimaan tullut uusi kalastuslaki vei paikallisilta ilmaisen kalastusluvan Ylä-Lapissa. Lisäksi toukokuussa 2017 voimaan tullut Tenon kalastussopimus lyhensi kalastuskautta ja rajoitti kalastusta Tenojoen vesistössä.

Tenon uuden kalastussopimuksen pyrkimyksenä on vähentää kalastuksessa kuolevien lohien määrää 30 prosenttia nykytasosta. Sääntö leikkasi merkittävästi Tenon paikallisten perinnepyyntiä eli lohipadoilla ja kulkuttamalla lohta pyytävien kalastusmahdollisuuksia.

"Olemme valmiita jatkamaan kansainvälisiin tuomioistuimiin"

Nyt neljä heistä on syytteessä luvattomasta pyynnistä kalastettuaan ilman vapakalastuslupaa Vetsijoessa, muun muassa Vetsijoen osakaskunnan puheenjohtaja Anne Nuorgam ja entinen puheenjohtaja Heidi Eriksen. Lisäksi yhtä ihmistä syytetään kalastusrikkomuksesta hänen kalastettuaan lainvastaisesti lohta seisovalla verkolla Utsjoessa sallitun kalastuskauden ulkopuolella.

Luvattomien kalastajien tavoitteena on palauttaa saamelaisille kuuluvat kalastusoikeudet. He sanovat olevansa valmiita käymään läpi kaikki Suomen oikeusistuimet ja jatkamaan asian käsittelyä jopa kansanvälisissä tuomioistuimissa.

– Tämä laiton kalastus on tietoinen valinta. Tavoitteenamme on muuttaa Metsähallituksen tulkintaa kalastuslaista siten, että nautintaa harjoittavan osakkaan annetaan kalastaa vapaasti valtion vesialueilla kuten ennenkin, sanoi Ánne Nuorgam Ylen haastattelussa kesälllä 2017.

– Meillä on ylimuistoinen nautintaoikeus kalastaa koko Vetsijoen alueella, niin kutsutut valtion vesialueet mukaan lukien. Täällä ovat kalastaneet meidän esi-isämme kenenkään estämättä tai häiritsemättä niin kauan, ettei kukaan sitä edes muista. Mekin olemme täällä kalastaneet vielä viime vuonna täysin kalastuslain mukaisesti, totesi Heidi Eriksen Ylelle kesällä 2017.

Korjattu 14.2.2019 kello 8:38 Lakia rikottiin Tenon vesistössä, ei Tenojoella. Veitsijoki korjattu Vetsijoeksi.
Korjattu 18.2 kello 16.21 Poistettu kolmannen kappaleet virheelliset prosenttiluvut Tenon kalastussopimuksen vaikutuksista kalastuksen määriin ja muutettu kappaleen loppu muotoon: Sääntö leikkasi merkittävästi Tenon paikallisten perinnepyyntiä eli lohipadoilla ja kulkuttamalla lohta pyytävien kalastusmahdollisuuksia.

Edit 8.10.2019 kello 12.35: Jutussa on täsmennetty lohiverkolla kalastaneen henkilön tekoa.

Lue lisää

Tenojoen lohisaalis jäi historiallisen pieneksi

Helpotusta Ylä-Lapin väen kalastusoikeuksiin

Nyt puhuu lohitutkija: Tenon pyyntirajoitukset ovat tarpeellisia

Metsähallitus tuomitsee kalastuslain tietoisen rikkomisen Utsjoella: "Hyvin harmillista, että tähän pisteeseen on jouduttu"

Tenon kalastuskiista kuumenee: Neljä paikallista kalastajaa ilmoittaa tietoisesti rikkoneensa kalastuslakia

Tutkija: Valtio vei laittomasti saamelaisilta maa- ja vesioikeudet Kitkalta Ylä-Lappiin ulottuvalla alueella

Perustuslakivaliokunta: Saamelaisten oikeudet turvattava Tenolla paremmin

Suosittelemme sinulle