– Piirrän juttuja ja uudessa eskarissa teen puuhakirjaa, kertoo kuusivuotias Kaisla Hakala-Rahko esimerkkejä leikkimisestään.
Mielikuvitus liitää, kun Kaisla kertoo tämänhetkisestä lempileikistään.
– Olisin saarella ja en saisi mennä veteen, koska siellä on krokotiilejä ja haita. Leikki on jännittävä, mutta tykkään siitä silti, Kaisla sanoo.
Leikki ruokkii lapsen mielikuvitusta ja mielikuvitus leikkiä. Leikki on lapsen työtä ja nykyään ajatellaan, että sillä on paikkansa myös aikuisen elämässä ja arjessa. Esimerkiksi Porin yliopistokeskuksen hankkeessa tutkitaan aikuisten suhtautumista leikkimiseen.
Vuodenvaihteessa uutisoitiin BR- ja Toys 'R' Us -leluliikkeet omistavan tanskalaisyhtiön konkurssista. Se sulki Suomessakin monta lelukauppaa. Eivätkö perinteiset lelut enää mene kaupaksi, vai mistä on kysymys?
Selvitimme lelututkijalta ja -kauppiaalta, onko digitaalisuus leikille uhka vai mahdollisuus.
Kuusivuotiaana Kaisla on kasvanut maailmassa, jossa älylaitteet ja digitaalisuus ovat läsnä. Siitä huolimatta hän nauttii perinteisistä leikeistä sekä sisällä että ulkona. Esimerkiksi hänen lempileikkiään voi hänen mielestään leikkiä vain ulkona.
– Kiipeilytelineet ovat saaria ja niitä on vain ulkona, hän selittää.
Digitaalisuus on lisääntynyt lastenkin elämässä, mutta se näyttää ainakin Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen alustavien tulosten valossa olevan vain yksi ja toistaiseksi melko pieni osa lasten elämää ja vapaa-aikaa.
Useammilla alle kouluikäisillä on edelleen monta älylaitteita parempaa leikkikaveria. Kaisla nimeää omistaan heti ainakin Elsan, Sonjan ja Sannin.
Leikki-ikä lyhentynyt vai kuitenkin pidentynyt?
– Meidän lapset leikkivät kyllä todella paljon. Toki tabletillakin välillä, mutta enimmäkseen leikkikaluilla. Nukke- ja kotileikkejä leikitään mielellään, kertoo Kaislan ja hänen 4-vuotiaan siskonsa Sagan äiti Reetta Rantanen.
Tyttäret keksivät leikkejä kaikkialla. Rantanen sanoo havainneensa, miten digitaaliset vempaimet yrittävät viedä tilaa perinteisemmiltä leikeiltä. Hänen mielestään myös lasten leikkiaika on lyhentynyt.
– Älylaitteet vetoavat pieniin lapsiinkin.
Rantanen on rajoittanut joskus tabletilla pelaamista, mutta ongelma se ei heillä ole.
Leikkiin valjastetut nykyaikaiset laitteet voidaan nähdä leikin uusina ulottuvuuksina.
Katriina Heljakka
Lelututkija, tutkijatohtori Katriina Heljakka Turun yliopistosta sanoo, että lasten leikkien kaventumisesta on oltu huolissaan ainakin leluteollisuudessa. Hän ymmärtää huolen.
– On puhuttu KGOY-ilmiöstä (Kids Growing Older Younger) eli siitä, miten lapset aikuistuvat nopeammin. On kuitenkin huomattu, että sillä on myös vastatrendi eli ASYL-ilmiö (Adults Staying Younger Longer). Aikuiset siis säilyvät pidempään nuorekkaina, Heljakka sanoo.
Hänen mielestään ajatukset lasten leikki-iän lyhenemisestä liittyvät leikkimistapojen muutoksiin.
– Lapsien ei nähdä leikkivän totutuilla, perinteisillä tavoilla. Mediakäytössä on tapahtunut radikaali muutos ja sen myötä myös moni leikki on tuotteistettu. Digitaalisena aikana leikki on enenevissä määrin pelaamista.
Kaikki lelut ja leikit ovat tärkeitä
Lelututkija Katriina Heljakka muistuttaa, että leikkimistapojen muutos ei vähennä leikin merkitystä.
– Leikkiminen muuttaa muotoaan, mutta ei katoa. Kaikenlaiset leikit ovat tärkeitä ja tukevat kehitystä. Leikkiin valjastetut nykyaikaiset laitteet voidaan nähdä leikin uusina ulottuvuuksina.
Sabrina Casagrande turkulaisesta Casagranden leluliikkeestä sanoo, että lelun ostajan ikä voi vaikuttaa siihen, millaisia leluja lapsille hankitaan.
– Esimerkiksi isovanhempien luona puhelin voidaan laittaa tullessa laatikkoon ja sen saa sitten lähtiessä. Emme pääse digitalisaatiota pakoon, mutta sen vaihtoehdoista tulisi pitää huolta. Tasapainon pitäisi löytyä.
Lelukaupassa digitalisaatio yhdistyy perinteisiin leluihin esimerkiksi niin, että rakennussarjaan voi hakea ohjeita verkosta.
Casagrande korostaa lelututkijan tavoin kaikenlaisen leikkimisen tärkeyttä. Hän toivoo, että aikuiset havaitsisivat lapsen leikkitarpeet, eivätkä teilaisi lelutoiveita esimerkiksi iän vuoksi.
– Jos lapsella on halu ja kiinnostus, sitä pitäisi tukea.
Leikkiä aina ja kaikkialla, läpi elämän
Lelututkija Katriina Heljakka muistuttaa, että aikuiset suunnittelevat lasten lelut. Sen myötä aikuisten maailma ja ajatukset leikistä tulevat leluihin.
– Usein lelut ovat esimerkiksi opetusvälineitä. Suunnittelijoiden kannattaisi kuitenkin muistaa, että joskus leikkivälineiden olisi hyvä tukea hyödyttömyyttä. Se on leikin lähtökohta.
Leikkiminen muuttaa muotoaan, mutta ei katoa.
Katriina Heljakka
Heljakan mielestä aikuisten pitäisi leikkiä sekä itse että yhdessä lasten kanssa.
– Lapsen leikkiin on hyvä osallistua ja olla kiinnostunut, millaisia tarinoita he keksivät. Voi nähdä, miten he hyödyntävät mielikuvitustaan ja millaisia merkityksiä he antavat erilaisille leikkivälineille.
Heljakan mielestä aikuisille tarjotaan leikkimiseen jatkuvasti lisää mahdollisuuksia. Reetta Rantanenkin leikkii lastensa kanssa, mutta aina se ei onnistu.
– Pidän esimerkiksi legojen kanssa rakentelusta, se on suosikkini. Välillä tyttöjen leikeissä on niin paljon vaikeita sääntöjä, etten osaa leikkiä, hän sanoo.
Kaisla-tyttären mielestä isän kanssa on kiva leikkiä lääkäriä.
– Mulla on lääkäritarvikkeet ja minusta tuleekin isona lääkäri, hän sanoo.