Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osuus on laskenut selvästi. Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevien nuorten osuus on vähenemässä ja nuorten työllisyys paranee.
Tilastokeskuksen mukaan koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien niin sanottujen NEET-nuorten osuus 20–24-vuotiaista oli vuonna 2015 noin 15 prosenttia. Vuonna 2018 osuus oli laskenut vajaaseen 12 prosenttiin.
Erityisesti nuorten miesten tilanne on parantunut. Vuonna 2015 heistä liki 17 prosenttia ei ollut töissä eikä opiskellut. Tällä hetkellä heidänkin osuutensa on 12 prosenttia.
Lähes kaikki peruskoulun päättävät hakevat koulutukseen ja koulutuspaikkoja on tarjolla koko ikäluokalle. Toisen asteen tutkintoa vailla olevien 20–24-vuotiaiden osuus on silti yhä huomattava, vaikka suunta on ollut laskeva.
Kaikki NEET-nuoret eivät ole syrjäytyneitä. Osa heistä esimerkiksi odottaa opiskelun tai varusmiespalvelun alkamista tai viettää välivuotta. NEET-lyhenne on peräisin englanninkielisestä ilmaisusta "neither in employment nor in education or training".
Me-säätiö: Haasteesta puhuttu kymmenen vuotta
Yhteiskunnan eriarvoistumista ja syrjäytymistä vastaan työskentelevän Me-säätiön toimitusjohtaja Ulla Nord sanoo, että viime vuonna 15–29-vuotiaita syrjäytyneitä nuoria oli lähes 68 000 ja nyt luku on 60 100.
–Viimeisiin lukuihin vaikuttaa se, että taloustilanne on ollut erittäin hyvä ja nuorisotyöttömyys on laskenut erittäin merkittävästi viimeisen vuoden aikana.
Nordin mukaan työllisyyden paraneminen ei ole ainoa syy myönteiselle kehitykselle.
– Tämä haaste on tunnistettu ja syrjäytymisestä on puhuttu viimeiset kymmenen vuotta. Syrjäytymisongelmaan on löydetty ja etsitty erilaisia keinoja. Varmasti taustalla on paljon muitakin hyviä asioita, jotka ovat johtaneet tähän myönteiseen kehitykseen.
Ministerit: Taustalla monia toimia
Nuorten asioihin vaikuttavat keskeiset ministerit opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.), peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) ja työministeri Jari Lindström (sin.) kertovat että hallituskaudella on toteutettu useita toimenpiteitä, joilla nuorten asemaan on vaikutettu. Mutta myös jatkossa tarvitaan toimia.
– Nuorten syrjäytymistä tulee ennaltaehkäistä myös kääntämällä katsetta yhä enemmän varhaisiin vuosiin, päiväkoteihin, neuvoloihin ja kouluun, sanoo nuorten syrjäytymistä ehkäiseviä toimenpiteitä valmistelleen ministeriryhmän puheenjohtaja opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.
Grahn-Laasonen katsoo, että työllisyyttä tukevaa politiikkaa on jatkettava, sillä työpaikkojen määrän lisääntyminen on ehkäissyt myös nuorten syrjäytymistä.
Ohjaamo, Onni ja Vamos nuorten apuna
Nuoria on autettu esimerkiksi Ohjaamoissa, joissa saa maksutonta apua ja tukea opiskeluun ja työllistymiseen liittyen sekä myös monissa muissa asioissa.
Viime vuoden lopussa Ohjaamoja oli 60 ja niissä tavattiin nuoria kasvotusten 140 000 kertaa. Suurin osa heistä oli työttömiä.
– Ohjaamojen toiminnan vakinaistaminen tällä hallituskaudella on ollut merkittävä päätös ja edistysaskel syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tavoittamiseksi. On tärkeää, että rakennamme nämä palvelut nuoria itseään kuunnellen, ja että apua saa matalalla kynnyksellä ”yhdeltä luukulta”, sanoo työministeri Jari Lindström.
Onni-hankkeen myötä Ohjaamoissa kyetään tukemaan myös haastavissa tilanteissa olevia nuoria. Sosiaalityöntekijöitä ja psykologeja on palkattu nuorten avuksi 17 paikkakunnalle.
Vuosina 2017–2018 tavoitettiin Vamos-hankkeella seitsemällä paikkakunnalla yli 1 000 syrjäytynyttä nuorta. Jokainen nuori sai oman työntekijän, jolla oli aikaa tutustua nuoreen ja auttaa monissa asioissa. Polku kouluun tai töihin etsittiin yhdessä.
Arki haltuun kuudella paikkakunnalla
Peruspalveluministeri Annika Saarikon johdolla aloitettiin kuudella paikkakunnalla nuorten, Me-säätiön ja Ohjamoiden kanssa nuorten psykososiaalisten palvelujen kehittäminen Arki haltuun-hankkeella.
Saarikon mielestä yhdessä tekemistä sosiaali- ja terveyspalvelujen, sivistys- ja nuorisotoimen sekä työllisyyspalvelujen kesken on lisättävä.
– Tällä hallituskaudella nuorten mielen hyvinvoinnin ja arjen tukea on lähdetty järjestelmällisesti kehittämään osana ohjaamoja palkkaamalla niihin sosiaalityöntekijöitä ja psykologeja. Tämä kynnyksetön, intensiivinen apu on osoittautunut erittäin tehokkaaksi ja tarpeelliseksi, korostaa Saarikko.
Ministerit esittelivät tiistaina hallituskauden aikana tehtyjä toimia virkamiesten laatiman katsauksen pohjalta.
Osa toimista on vaikuttanut suoraan nuoren työllistymiseen tai koulutukseen pääsyyn. Osa toimenpiteistä taas on kohdistunut nuoreen itseensä esimerkiksi psykososiaalisena tukena tai valmentavana koulutuksena.
Lue myös:
Jättitutkimus: Neljä riskiä, jotka ennustavat nuorelle huonoa tulevaisuutta
Paleface: "Nuorten kohdalla ei pidä puhua syrjäytymisestä vaan syrjäyttämisestä”