Kasvatustieteiden professori ja filosofi Juha T. Hakalan mukaan tylsyys on nyt muotia. Kirjassaan Tylsyyden ylistys (Alma Talent) Hakala pureutuu uusimpiin tylsyystutkimuksiin ja tutkii tylsyyttä niin aikamme kuin entisaikojenkin ilmiönä.
– Tylsyyshän on ihmisen ikiaikainen seuralainen. Niin kauan kun olemme kuukertaneet täällä maan piirillä, ihminen on tuntenut ikävystymisen ja tylsistymisen tunteita, Hakala toteaa.
Tylsyys tunnetaan pitkästymisen, kyllästymisen, alakuloisuuden ja välinpitämättömyyden tunteena. Ei ihme, että ihminen pyrkii vältäämään sitä.
– On tutkittu, että ihmiset ottavat mieluummin vaikka lieviä sähköiskuja kuin kokevat tylsyyttä, Hakala kertoo.
Näin älylaitteiden valtakaudella, tylsyyttä on helpompi paeta kuin koskaan. Se ei kuitenkaan ole Hakalan mielestä yksinomaan hyvä asia.
– Tylsyys on osa elämän rytmisyyttä. Ellemme me välillä lepää ja koe ikävystymisen tunnetta tai tylsyyden pohjamutia, niin me emme selviä hektisestä työelämästä tai opiskelupaineista.
Tylsisty luovaksi!
– Luovuustutkijat ovat yllättäen löytäneet yhteyksiä tylsyyden tunteen ja luovuuden välillä, Hakala kertoo.
Tutkimuksessa ihmisiä laitettiin suorittamaan monotonisia ja tylsiä tehtäviä. Sen jälkeen heitä pyydettiin keksimään erilaisia käyttötarkoituksia muovipikareille ja muille keittiövälineille. Kävi ilmi, että tylsistyneet keksivät huomattavasti enemmän käyttötarkoituksia kuin verrokkiryhmä, joka ei ollut tylsistynyt.
Tutkimuksissa on haastateltu myös keksijöitä ja taitelijoita, ja tylsyydellä näyttää usein olevan rooli idean syntymisessä.
– Monta kertaa ennen suurta älynväläystä, ideaa tai kirjan juonta on edeltänyt äärimmäinen ikävystyminen.
Tylsyyttä ei kannata pakoilla
Tylsyys on yksi inhimillinen perustunne, eikä Hakalan mukaan ole mitään syytä koettaa kitkeä sitä elämästämme.
–Jos yhtään kuunnellaan hyvinvoinnintutkijoita, niin he ovat sitä mieltä, että elämä kaipaa kaikenlaisia tunnetiloja. Siis myös tylsyyttä, vapaapudotteista ja aikataulutonta aikaa.
Aivomme eivät tylsistyessämme siirry passiiviseen tilaan, päinvastoin.
– Meidän aivomme eivät ole rauhassa ollenkaan, vaan ne tiedostamattamme työskentelevät kaiken aikaa sen datan parissa, jota niille olemme syöttäneet.
Tylsyys auttaa oppimaan
– Tylsyydestä ja sen sietämisestä on oletettuja yhtymäkohtia myös oppimiseen, Hakala jatkaa.
Vaikka olemme Suomessa yhä oppimisen kärkimaita, ovat tuloksemme laskeneet esimerkiksi äidinkielen ja matematiikan osaamisen suhteen. Hakala arvelee, että tylsyyden kokeminen - tai sen puute - selittää tuloksia.
– Jos emme ole tottuneet sietämään tylsyyttä, voi opiskelun tylsyys koitua ylivoimaiseksi.
– On arveltu, että käyttäytymishäiriöiden lisääntymisellä on yhtymäkohtia tylsyyden tunteen sietämiseen. Lapset ja nuoret reagoivat käyttäytymishäiriöin siksi, että he koettavat kaikin tavoin välttää tylsyyden kokemusta.
Tylsyyden sietäminen auttaa läpi arjen
– Elämän anti ja haaste ei ole sen huippukohdissa, vaan vaan ehkä kuitenkin näissä tasamaaominaisuuksissa. Joku voisi väittää, että elämässä on aika tavalla sellaisia harmaitakin jaksoja. Kuinka käy, jos meillä ei ole siipisulkia kohdata näitä tilanteita, Hakalaa pohtii.
Kun seuraavan kerran koet epämiellyttävää tylsyyden tunnetta, älä pyristele irti. Muista, että tylsyys on sinulle hyväksi monin eri tavoin.
Katso Puoli seitsemän juttu tylsyydestä ja siitä, miten sitä voi lisätä:
Kuuntele Havaintoja ihmisestä -ohjelman podcast tylsyydestä: