Pohjois-Karjalassa käytiin vuoden alussa lyhyt, mutta vaikuttava kapina.
Kontiolahdella ja Nurmeksessa koululaiset nousivat vastustamaan valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksia eli käytännössä kouluruokailussa tarjottua margariinia. Aiemmin leivän päälle oli voinut valita myös voipohjaisen levitteen.
Molemmissa kunnissa kerättiin voin puolesta nimilistat ja toimitettiin ne päättäjille. Kontiolahdella allekirjoituksia kertyi yli tuhat, mikä on lähes puolet kunnan esi- ja perusopetuksen oppilaista. Nurmeksessa rintamaan liittyi lasten lisäksi heidän vanhempiaan ja joukko kaupunginvaltuutettuja.
Lopputuloksena voin kannattajat veivät voiton. Nurmeksessa voi-kasviöljyseos ja kevytmaito tekivät jo paluun ruokalaan, Kontiolahdella voipohjaista levitettä tarjotaan taas hiihtolomaviikon jälkeen.
Kapinan vaikutukset heijastuvat myös kuntarajojen yli.
Kontiolahden ja Nurmeksen väliin jäävässä Juuassa hyvinvointilautakunta sanoi ravitsemussuosituksille ei. Kunnan sivistysjohtaja esitti siirtymistä margariiniin ja rasvattomaan maitoon ja piimään, mutta esitys torpattiin äänestyksen jälkeen.
Oppi vaikuttamisesta faktoja tärkeämpää
Kontiolahdella lapsia kannustetaan edelleen valitsemaan leivälleen margariinia. Samalla he kuitenkin saavat kiitosta oma-aloitteisesta vaikuttamisestaan.
Kontiolahden opetuspäällikön Teemu Piiraisen mukaan opetussuunnitelman valossa rasvakeskustelu on koululaisille malliesimerkki siitä, miten kansalaiset voivat vaikuttaa. Hän pitää keskustelun kulkua tärkeämpänä kuin itse keskustelun aihetta.
– Päätöksenteossa on luonnollisesti pohdittava koulujen vastuuta ja ravitsemussuositusten faktoja, mutta oppimisprosessina tämä on mielestäni jo itse asiaa tärkeämpi, Piirainen pohtii.
Kouluruokasuositusten laatijat näkevät asian toisin: vaikuttamisen lisäksi lapset ovat saaneet malliesimerkin siitä, miten tieteellisesti todennettu tieto sivuutetaan päätöksenteossa.
Voipäätös ristiriidassa oppisisältöjen kanssa
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Arja Lyytikäinen ja neuvottelukunnan puheenjohtaja Sebastian Hielm ovat molemmat tyrmistyneitä, miten kuntapäättäjät voivat sivuuttaa tutkimustietoon perustuvat kouluruokailusuositukset.
– Minun on vaikea ymmärtää sitä hinkua, millä kyseiset kuntapäättäjät haluavat väkisin tuputtaa lapsille vähemmän terveellisiä levitteitä ja maitoa. Ovatko Pohjois-Karjala-projektin opit jo tyystin unohtuneet, Hielm ihmettelee.
Lyytikäisen mukaan hyvinvointilautakuntien ja valtuustojen viesti on lasten ja nuorten näkökulmasta ristiriitainen. Opetuksessa rasvojen terveysvaikutuksista puhutaan paljon, mutta ruokailussa niillä ei enää olekaan niin väliä.
– Biologian, terveystiedon ja kotitalouden oppisisällöissä kerrotaan selvästi pehmeän rasvan välttämättömyydestä kasvulle ja solutason toiminnalle ja vastaavasti tyydyttyneen rasvan haitallisuudesta sydän- ja aivoterveydelle, Lyytikäinen huomauttaa.
Onko leipärasvalla väliä?
Kouluruokailussa kokonaisuus ratkaisee. Leipärasvan lisäksi kovien rasvojen määrä riippuu siitä, millaista rasvaa käytetään salaatinkastikkeissa, ruoanvalmistuksessa tai leivonnassa.
Mitä merkitystä sitten on leipärasvalla? Tämä kysymys oli yksi argumenteista, jolla voipohjaista levitettä ja kevytmaitoa tuotiin takaisin kouluruokailuun. Voipohjaisen levitteen merkitystä pidettiin kokonaisuuden kannalta sen verran vähäisenä, ettei sen haittoja nähty oleellisena.
Sama perustelua voi kuitenkin käyttää toisin.
– Ravitsemuksen kannalta ei ole juuri väliä, syökö lapsi koulussa leipää tai juoko hän maitoa, jos hän syö terveellisen ruoka-annoksen. Toisin sanoen ei ole mitään tarvetta tehdä leivänsyöntiä ja maidonjuontia helpommaksi tarjoamalla voisekoitteita ja rasvamaitoja, Sebastian Hielm toteaa.
Hänen mielestään kouluruokailun pitäisi olla paikka, missä oikaistaan kotona omaksuttuja haitallisia tottumuksia.
Lapsuuden ruokailutottumuksilla iso merkitys
Joskus voinappikin on liikaa. Arja Lyytikäisen mukaan on todennäköistä, että oppilas, joka valitsee kouluruokailussa voiseoksen ja kevytmaidon, käyttää niitä kotonakin. Tällöin kovia rasvoja kertyy päivän mittaan helposti yli suositusten, ja se on riski.
Turun yliopistossa tehty pitkäkestoinen Strip-tutkimus osoitti, että jo lapsuuden valinnoilla on iso merkitys.
Tutkimuksessa seurattiin ruokavalion vaikutuksia tutkimushenkilöiden sydän- ja verisuoniterveyteen lähes parinkymmenen vuoden ajan. Kovia rasvoja välttäneillä oli parikymppisenä huomattavasti vähemmän sydän- ja verisuonisairauksiin liittyviä riskitekijöitä kuin rasvaisia maitotaloustuotteita käyttäneillä.
– Tämä on tutkimusfakta, jonka toivoisin päättäjien ottavan huomioon, Lyytikäinen sanoo.
Tällä hetkellä Suomessa on liki sata kuntaa, joissa tieto on sivuutettu. Kuntakyselyn mukaan noin kolmasosa kunnista ei noudata täysin valtion ravitsemusneuvottelukunnan kouluruokailusuositusta.
Aiheesta voi keskustella klo 22.00 asti.