Viime kesäkuun Singaporen huippukokouksen jälkeen Yhdysvaltain presidentti Donald Trump puhui lämpimästi Pohjois-Korean diktaattorista Kim Jong-unista. "Rakastuimme" ja "hän kirjoitti minulle ihastuttavia kirjeitä", Trump totesi tavattuaan Kimin.
Trump antoi heti kokouksen päätyttyä myös ylistäviä lausuntoja siitä, että hänen ansiostaan Pohjois-Korea olisi todella luopumassa ydinaseistaan.
Käytäntö kesäkuun jälkeen on osoittanut toista. Kimin hallinnon ydinasearsenaalin alasajo ei ole alkanut.
Nyt Trump ja Kim tapaavat Vietnamissa, Hanoissa. Singaporen perusteella maailma tietää, mitä voi odottaa ja mitä kannattaa pelätä. Toisaalta toiveet ovat perin matalalla.
Mutta mitä huippukokouksessa todella voi tapahtua? Ylen haastattelemat asiantuntijat kehottavat kiinnittämään huomiota näihin neljään asiaan.
1. Kahdenkeskisyys on yhä mörkö
Ennen Singaporen kokousta maailma pelkäsi sitä, että arvaamattomat valtiojohtajat tapaavat kahden kesken. Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola muistuttaa, miten kahdenkeskisyys on monissa arvioissa nähty.
– On ajateltu, että se on vahingollista, koska Trump tapaamisella palkitsee Kimin siitä, että Pohjois-Korea on hankkinut ydinaseen, Aaltola sanoo.
Kahdenkeskisyyden pelkoa lisäsi Singaporen kohdalla se, että Trump sivuutti diplomatian perinteet ja istui neuvottelupöytään hyvin lyhyen valmistelun jälkeen.
Erityisen suurella varauksella Trumpin sooloiluun suhtautuivat Yhdysvaltain liittolaiset.
Singaporen lopputulos oli vallankin Etelä-Korealle suuri pettymys, sillä Trump lupasi lopettaa sotaharjoitukset Etelä-Korean kanssa. Etelä-Korea kauhistui, sillä tässä eleellä Trump tuli merkittävästi Pohjois-Koreaa vastaan, eikä saanut vastineeksi mitään.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Elina Sinkkonen muistuttaa, että Etelä-Korea on sopinut Yhdysvaltain kanssa amerikkalaisjoukkojen uudesta kustannusten jaosta. Etelä-Korea maksaa vastaisuudessa enemmän Yhdysvaltain tarjoamasta turvallisuudesta.
– Etelä-Korea todella odottaa, ettei tapaamisessa tule ilmi mitään yllättävää sen turvallisuuden suhteen, Sinkkonen sanoo.
Vaikka Hanoin tapaamista on pohjustettu niin Washingtonissa kuin Pjongjangissakin uutterammin kuin Singaporen tapaamista, arvaamattomuus on edelleen avainsana.
2. Trumpin sisäpoliittiset paineet
Koska Trumpin omissa puheissa Singaporen kokous oli menestys, on odotettavissa, että sama ajatus ohjaa häntä myös Hanoin suhteen.
Sisäpoliittisesti ahtaalla oleva Trump saattaa tahtoa edes jotain tulosta aloittamassaan prosessissa Pohjois-Korean kanssa. Ohjelmajohtaja Mika Aaltola arvioi, että Trump tahtoo korostaa mainettaan diilin tekijänä.
– Alkuperäinen tavoite oli ydinaseriisunta. Siinä ei ole edistytty, siksi rimaa on nyt laskettu, Aaltola sanoo.
Aaltola arvioi, että Trumpin tavoite on pitää yllä myönteistä puhetta ja ilmapiiriä. Nyt riittää voitoksi se, etteivät suhteet heikkene.
Hassu sivujuonne Trumpin haikailemasta positiivisesta pöhinästä on hänen haaveensa Nobelin rauhanpalkinnosta. Japanin kautta julkisuuteen vuodettujen tietojen mukaan Trump olisi pannut Japanin pääministeri Shinzo Aben esittämään hänelle rauhan-Nobelia.
3. Kiina on vahva taustavaikuttaja
Ennen Hanoin kokousta Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un on vieraillut useaan otteeseen tukijansa Kiinan pakeilla. Vanhempi tutkija Elina Sinkkonen arvelee, että Kiina on lyönyt tapaamisissa lukkoon reunaehdot.
Mitä Kiina ja Pohjois-Korea ovat tarkkaan ottaen sopineet, sitä ei kukaan osaa tarkkaan arvioida. Sinkkosen mukaan Kiinan Pohjois-Korean politiikka on kaksijakoinen. Kiina pyrkii kohti vakaata alueellista turvallisuutta ja ydinaseetonta Korean niemimaata.
– Jos nämä tavoitteet ovat ristiriidassa keskenään, alueellinen turvallisuus voittaa.
Kiinan ja Pohjois-Korean suhteet ovat taas lämmenneet. Öljy ja ruoka virtaavat taas Kiinasta naapuriin. Niiden hinta pysyy Pohjois-Korean eliitille hyvänä, joten Kim Jong-unin asema säilyy vahvana.
Oma lukunsa on, että Kiinalla ja Yhdysvalloilla on meneillään vilkkaat viikot kauppasuhteissaan.
– Pohjois-Korean takia ei varmaankaan haluta suututtaa toisiaan, uskoo vanhempi tutkija Elina Sinkkonen.
4. Asiakirja Korean sodan lopettamisesta
Yhdysvallat on vaatinut täydellistä, todennettavaa ja peruuttamatonta ydinaseriisuntaa. Siihen on vielä matkaa. Siksi olisi varsinainen ihme, jos ydinaseriisunta lähtisi oikeasti Hanoissa liikkeelle, ja Yhdysvallat vastaavasti alkaisi purkaa Pohjois-Korean vastaisia pakotteitaan.
Etukäteispohdinnoissa on arvioitu, että Hanoin kokouksen anniksi tulee jonkinlainen julistus vuosien 1950-53 välillä käydyn Korean sodan päättymisestä.
Julistuksen idea olisi nimenomaan luottamuksen lisääminen Korean niemimaalla. Näin saataisiin aikaiseksi ainakin hyväntuulista puhetta.
Sodan päättävän julistuksen ongelma on siinä, että se vaatisi useiden maiden sotilaallisen läsnäolon ajattelemista alueella uudelleen. Yhdysvaltain liittolaiset Japani ja Etelä-Korea tuntevat luonnollisesti pelkoa siitä, että Trump toimisi Hanoissa Singaporen tavoin arvaamattomasti.
Lue lisää aiheesta: "Toivottavasti jäämme historiaan paikkana, jossa saavutettiin tuloksia" – Vietnam yrittää nostaa profiiliaan poliittisena välittäjänä