Hyppää sisältöön

Hallituksen ovea potkivalle kielipuolueelle jokainen päivä oppositiossa on liikaa – tällainen puolue on RKP

Puoluejohtaja Anna-Maja Henriksson on maanantaina 18.3. Ylen puheenjohtajatentissä Areenassa ja TV1:ssä klo 21.

Puolueanalyysi, 01rkp-lahtokuva.gif
Kuva: Eetu Pietarinen / Yle
Pekka Kinnunen,
Eetu Pietarinen

Itku ei ollut kaukana, kun Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja Carl Haglund toukokuussa 2015 purki pettymystään hallitustunnustelija Juha Sipilän (kesk.) hallituspohjaratkaisuun.

Vaalivoittaja Sipilä oli kutsunut puoluejohtajat eduskunnan pikkuparlamentin auditorioon iltapäivällä torstaina 7. toukokuuta. Hän kertoisi, mitkä puolueet lähtisivät hänen johdollaan neuvottelemaan uuden enemmistöhallituksen ohjelmasta ja ministerisalkkujen jaosta.

Hallitusperintö suli toukokuun mustana torstaina

Vain tunti ennen Sipilän tiedotustilaisuuden alkua Haglundille oli lopullisesti paljastunut, että kaikki oli menetetty.

Valtioneuvoston pysyvään kalustoon 36 vuotta kuuluneen RKP:n haaveet haihtuivat perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin marssiessa hallitukseen.

Toukokuun mustana torstaina Haglundille kävi selväksi, että hän joutuisi luopumaan rakkaaksi käyneestä puolustusministerin salkustaan. Veistä kierrettiin tuoreessa haavassa, kun Haglund joutui myöhemmin jättämään puolustusministeriön perussuomalaisten Jussi Niinistön käsiin.

Kitkerissä ensikommenteissaan Haglund luonnehti Sipilän valitsemaa hallituspohjaa häviäjien hallitukseksi.

Jyrki Kataisen (kok.) ja Alexander Stubbin (kok.) hallituksissa uskollisesti katkeraan loppuun saakka istunut RKP oli kevään 2015 eduskuntavaaleiss (siirryt toiseen palveluun)a lisännyt hieman ääniosuuttaan, mutta puolueen kansanedustajien määrä oli pysynyt ennallaan.

Puolueanalyysi grafiikat, 01-RKP-kannatus.png

Oppositiokaudella RKP:n suosio on ollut vakaata, mutta mitään erityistä oppositionostetta ei ole ollut näkyvissä. Viime eduskuntavaaleissa RKP:n ääniosuus jäi hitusen alle viiden prosentin.

Tähtäimessä vaalivoitto ja paluu hallitukseen

RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson on maanantai-iltana haastateltavana Ylen tentissä. Voit katsoa tentin suorana Yle Areenassa tai suorana TV1:ssä klo 21.

Tulevissa eduskuntavaaleissa RKP:llä on yksi tavoite – paluu hallitukseen. Hallituksessa RKP palauttaisi Suomen kaksikielisyyden jälleen kunniaan.

Neljän vuoden aikana RKP on tehnyt oppositiossa sujuvaa yhteistyötä koko vasemmiston ja vihreiden kanssa.

Oppositiokausi ja Sipilän ensin perussuomalaisilla ja kesästä 2017 sinisillä maustetun porvarihallituksen vastustaminen ovat kääntäneet RKP:n valtalinjaa lievästi vasemmalle. Parin vaalikauden tiiviin kokoomusyhteistyön jälkeen siihen on toki ollut varaakin.

Puolueanalyysi, grafiikka, 01-RKP-demografia.png

Ruotsinkielisten etuja ajetaan hallituksessa – ei oppositiossa

Carl Haglund epäonnistui RKP:n puheenjohtajan tärkeimmässä tehtävässä eli puolueen ohjaamisessa hallitukseen.

Suomen marsalkkaa Carl Gustaf Emil Mannerheimiä ihaileva Carl Haglund istui tuoreena puoluejohtajana heinäkuussa 2012 RKP:n edellisen puheenjohtajan Stefan Wallinin valmiiksi kattamaan hallituspöytään.

Wallin oli kesällä 2011 ohjannut RKP:n turvallisesti kokoomusjohtaja Jyrki Kataisen kuuden puolueen hallitukseen, ja näin RKP:n keväästä 1979 yhtämittaisena kestänyt hallitustaival oli saanut jatkua.

Ikuinen hallituspuolue oli kokeillut eloa oppositiossa vuosina 1978–1979, mutta vallan kamarit houkuttelivat nopeaan paluuseen. Espoossa kasvanut Carl Haglund oli vajaan kahden kuukauden ikäinen, kun RKP toukokuussa 1979 palasi hallitukseen.

RKP:n puheenjohtajat ovat varmistaneet puolueensa hallituskelpoisuuden ohjaamalla RKP:n poliittiseen keskustaan. Ruotsinkielisten etujen puolustaminen on ollut paljon helpompaa hallituksen sisällä kuin oppositiossa.

Puolueanalyysi, grafiikka, 01-RKP-vaalikone1.png

Vaaliohjelmassaan (siirryt toiseen palveluun) RKP linjaa olevansa Suomen liberaali puolue, jolla on vahvat siteet Pohjoismaihin ja Eurooppaan.

Yhteinen kieli ja kulttuuri yhdistää

RKP:llä on aina ollut läheiset suhteet ruotsinkieliseen liike-elämään ja ruotsinkieliset säätiöt rahoittavat edelleen merkittävästi RKP:n puolue- ja vaalitoimintaa.

RKP:n ehdokas, puolustusministeri Elisabeth Rehn onnistui vuoden 1994 presidentinvaalissa nousemaan toiselle kierrokselle ja melkein presidentiksi. RKP:n ehdokasta äänesti toisella kierroksella lähes puolitoista miljoonaa suomalaista.

Turvallisuuspolitiikassa RKP on lähellä kokoomusta. Kesän 2016 puoluekokouksessa RKP virallisti salasuhteensa Natoon. RKP:n mielestä Suomen pitäisi liittyä läntiseen sotilasliittoon.

Liberaalit ja konservatiivit ovat mahtuneet samaan puolueeseen, jossa yhdistävinä tekijöinä ovat olleet yhteinen kieli- ja kulttuuritausta sekä tahto puolustaa ruotsinkielisten asemaa Suomessa.

Vaaleissa RKP tavoittelee ruotsinkielisten ohella erityisesti kaksikielisten perheiden ääniä.

Puolueanalyysi, grafiikka, 01-RKP-vaalikone2.png

RKP:n selkeä porvarillisuus on jättänyt sekä SDP:lle että nykyiselle vasemmistoliitolle tilaa kalastella ruotsinkielisen vasemmiston ääniä. Varsinkin ruotsinkielisen kulttuurieliitin piirissä RKP on joutunut tiukkaan, ideologiseen taisteluun vaikutusvallasta.

RKP:n ja SDP:n välillä pomppinut entinen kansanedustaja ja europarlamentaarikko Jörn Donner ja poliittisen uransa äärivasemmalta aloittanut RKP:n nykyinen euroedustaja Nils Torvalds ovat esimerkkejä siitä, että RKP:ssä katto on korkealla ja seinät leveällä.

Haglundin kyydistä Henrikssonin tahtiin

Carl Haglund ei viihtynyt kauan pienen oppositiopuolueen johdossa. Hän loikkasi nopeasti politiikasta liike-elämän palvelukseen ja ensimmäinen kansanedustajakausi jäi vähän yli vuoden mittaiseksi.

Haglundin loikassa erikoista oli, että hän siirtyi kiinalaisten leipiin. RKP:n entisen puheenjohtajat ovat löytäneet vihreän oksansa yleensä suomenruotsalaisen rahan palveluksessa.

Kahden nuoren uraleijonan jälkeen RKP:n johtoon nousi kesäkuussa 2016 pitkän linjan maakuntapoliitikko Pohjanmaalta.

RKP:n nykyinen puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson kipusi ensimmäisen kerran eduskuntaan keväällä 2007. Hänellä on vahva ote myös kotikaupunkinsa Pietarsaaren kuntapolitiikkaan. Ministeriauton kyytiin Henriksson pääsi oikeusministerinä Kataisen ja Stubbin hallituksissa.

Helsingin ja Pohjanmaan ruotsinkieliset samassa veneessä

RKP:n sisällä käydään henkien taistelua pääkaupunkiseudun liberaalien ja Pohjanmaan konservatiivien välillä.

Kalastajaa rannikolla, yrittäjää Pohjanmaalla, viljelijää Uudellamaalla ja investointipankkiiria Helsingissä yhdistää lähinnä vain ruotsin kieli, ja murre-erot ovat siinäkin erottavia ja leimaavia.

Viime eduskuntavaaleissa RKP voitti yhden lisäpaikan Uudenmaan vaalipiirissä, mutta menetti yhden paikan Vaasan vaalipiirissä.

Puolueanalyysi grafiikat, 01-RKP-kartta-2015.png

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän kymmenestä edustajasta kolme tulee nyt Vaasan vaalipiiristä ja neljä Uudenmaan vaalipiiristä. Pääkaupunkiseudun painoa lisää yksi Helsingistä valittu kansanedustaja.

Vaalinäkymiä Uudellamaalla synkentää Carl Haglundin poissaolo. Viime vaaleissa puolustusministeri-puoluejohtaja haravoi yli 21 000 ääntä, joista ainakin osa saattoi olla vain lainassa RKP:llä.

RKP:llä on perinteisesti ollut yksi kansanedustaja myös Varsinais-Suomesta. Nyt jännitystä lisää se, että vuodesta 2007 eduskunnassa istunut Stefan Wallin ei ole enää ehdolla.

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän rivejä täydentää vielä Ahvenanmaan ainoa edustaja, joka on ollut yleensä taustaltaan Ahvenanmaan porvareita.

Ruotsinkielisten puolustamisen ohella RKP on ottanut roolia kaikkien vähemmistöjen asianajajana. RKP on viritellyt yhteistyötä muun muassa saamelaisten kanssa, ja ensimmäisen kerran vuoden 2011 eduskuntavaaleissa RKP asetti omia ehdokkaitaan Lapin vaalipiiriin.

Viime eduskuntavaaleissa RKP:llä oli Lapin vaalipiirissä neljä ehdokasta, jotka keräsivät yhteensä 470 ääntä eli puoli prosenttia kaikista vaalipiirin äänistä.

Valtapuolue ruotsinkielisissä kunnissa

Valtakunnan politiikassa RKP puhuu paljon vähemmistöjen oikeuksista, mutta monissa kunnissa RKP:llä on vahvat valta-asemat. (siirryt toiseen palveluun)

Ruotsinkielisissä kunnissa RKP:llä on yleensä enemmistö valtuustopaikoista. Esimerkiksi Närpiössä RKP keräsi kevään 2017 kuntavaalien äänistä yli 88 prosenttia. Uudellamaalla Karjaan, Tammisaaren ja Pohjan kuntaliitoksen jälkeen muodostetussa Raaseporissa RKP:llä on enemmistö valtuustopaikoista.

RKP on suurin kuntapuolue myös monissa Pohjanmaan ja Uudenmaan kaupungeissa, kuten Vaasassa, Pietarsaaressa, Porvoossa ja Hangossa.

Ruotsinkielisten palvelujen puolustamisessa neljän oppositiovuoden pettymysten malja kuohui yli eduskunnan loppumetreillä, kun kansalaisaloite Vaasan keskussairaalan ympärivuorokautisen päivystyksen säilyttämisestä kaatui yhdellä äänellä.

Lue myös:

Etsi ehdokkaasi Ylen Vaalikoneessa! (siirryt toiseen palveluun)

Lue, katso ja kuuntele Ylen parhaat vaalijutut

Erilainen pääministeritentti: Mitä kadut eniten, milloin nauroit kunnolla? Näin Anna-Maja Henriksson vastasi – video

Suosittelemme sinulle