On syksy 2018 ja Helsingin messukeskuksessa kuhisee.
Suomalainen on juuri hävinnyt eurovaalien kärkiehdokkaan paikan saksalaiselle. Silti kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah hymyilee kuin Stuttgartin stadionilla vuonna 1993, kun hän voitti 10 kilometrin kävelyn maailmanmestaruuden.
Miksi suomalaisen ehdokkaan tappio ei harmita?
Viime syksynä Euroopan mahtipuolue EPP valitsi Suomen kristillisdemokraattien tukeman saksalaisen Manfred Weberin eurovaalien kärkiehdokkaaksi kokoomuksen Alexander Stubbin sijaan.
Suomen kristillisdemokraatit kuuluvat kokoomuksen kanssa samaan europuolueeseen, mutta arvoliberaali Stubb ei kristillisiä miellyttänyt.
EPP:n kokous oli kristillisdemokraateille voimaannuttava kokemus. Tässä porukassa konservatiivisia mielipiteitä ei tarvinnut selitellä.
Sari Essayah on tänään Ylen puheenjohtajatentissä. Tentti lähetetään suorana kello 21 Yle TV1:ssä ja Areenassa.
Avioliittolaki puolueen riippana viime eduskuntavaaleissa
Kristillisdemokraateissa muistetaan kipeästi, kuinka viime eduskuntavaalien alla keskustelu samaa sukupuolta olevien avioliitosta jyräsi puolueen muut teemat alleen. Puolue kärsi vaalitappion.
Puolueen vanhoillisille näkemyksille naureskeltiin, ja entisen puheenjohtajan Päivi Räsäsen esiintymiset julkisuudessa olivat johtaneet joukkoeroamisiin kirkosta.
Viimeksi kesällä puoluevaltuuston puheenjohtaja Aki Ruotsala sai potkut Pori Jazzin toimitusjohtajan paikalta sen jälkeen, kun hän esitti kohua herättäneitä kommentteja homoseksuaalisuudesta.
EPP:n kokouksessa syksyllä 2018 kaikki oli toisin.
Kristillisdemokraatit konservatiivisine näkemyksineen eivät olleet puolustuskannalla, vaan osa Euroopan keskustaoikeistolaista valtavirtaa.
Euroopan mahtinainen, liittokansleri Angela Merkel nosti puheessaan esille kristilliset arvot. Euroopan komission puheenjohtajaksi pyrkivän kristillisdemokraattisen Weberin mielestä Eurooppaa yhdistää kylien ja kaupunkien keskeltä löytyvä kirkko.
Ei ihme, että Essayahia hymyilytti.
Kristillisdemokraatit on jäänyt Suomessa pienpuolueeksi
Kristillisdemokraattiset puolueet ovat merkittävä poliittinen voima muualla Euroopassa, mutta Suomessa puolue on jäänyt pikkutekijäksi.
Saksan kristillisdemokraatit nousivat mahtiasemaansa täyttämällä natsien jälkeensä jättämää arvotyhjiötä toisen maailmansodan jälkeen. Suomen kristillisdemokraatit taas syntyivät konservatiivien vastalauseeksi maallistuvalle elämänmenolle 1950-luvun lopulla.
Vuonna 1958 perustetun Kristillisen liiton jäsenet olivat huolissaan perhearvojen heikkenemisestä, avioliiton ulkopuolisen seksin lisääntymisestä ja vapaammin saatavilla olevasta alkoholista.
Kovimman vaalivoittonsa eduskuntavaaleissa puolue sai vuonna 1999, kun eduskuntaan nousi kymmenen kristillisdemokraattien kansanedustajaa.
Pienestä koostaan huolimatta puolue on onnistunut useaan otteeseen pääsemään vallan kahvaan kiinni apupuolueena laajemmissa hallituskoalitioissa, joissa sillä on luotettavan kumppanin maine.
Luotettavan apupuolueen maineessa on yksi tahra: kristilliset marssivat ulos hallituksesta 1994, kun puolue pettyi päätökseen hakeutua EU:n jäseneksi.
Kristillisdemokraattien suhde moniin Euroopan unionin yhteisvastuuta lisääviin avauksiin on edelleen penseä, ainakin oppositiossa. Hallitusvastuussa 2011–2015 puolue nieli euroalueen tukipaketit ilman vastalauseita.
Myös kristillisdemokraattien uskollisuus oli koetuksella edellisellä sekavalla hallituskaudella. Puolue kuitenkin jäi hallitukseen vielä siinäkin vaiheessa, kun vasemmistoliitto ja vihreät olivat lähteneet ovet paukkuen.
Vastineeksi hallituspaikasta kristillisdemokraatit edellyttivät hallitusohjelmaan kirjausta siitä, että lakia homojen avioliitoista ei tulla hallituskauden aikana edistämään. Laki vietiin lopulta läpi kansalaisaloitteen avulla.
Keskustelu avioliittolaista ja sen vastustaminen leimasi puoluetta. Erityisesti tämä näkyi edellisen puheenjohtajan Päivi Räsäsen tiukkapipoisessa imagossa.
Puheenjohtajaksi vuonna 2015 valittu Essayah ei ole herättänyt samanlaisia ristiriitaisia tunteita. Päinvastoin. Alma Median kyselyn mukaan (siirryt toiseen palveluun)suomalaiset pitävät Essayahia luotettavimpana puoluejohtajana.
Kristillisdemokraattien erikoinen oppositiokausi
Kulunut oppositiokausi on ollut kristillisdemokraateille siinä mielessä erikoinen, että hallituksessa olleiden puolueiden arvot ovat puoluekentällä lähimpänä kristillisdemokraattien arvoja.
Perinteiset kotia, uskontoa ja isänmaata korostavat arvot jyräävät keskustan ydinkannatusalueilla. Kokoomuksen mittatilauspuvunkin alta on edelleen löydettävissä vanha kypäräpappi. Hallituspuolueena kauden aloittaneiden perussuomalaisten kanssa kristillisdemokraatit taas ovat vaaliliitossa Varsinais-Suomessa tulevissa vaaleissa.
Talouspolitiikan linjauksissa porvaripuolueeksi laskettavia kristillisdemokraatteja on käytännössä lähes mahdotonta erottaa keskustasta.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah ei Jeesuksen tapaan marssi temppeleihin kaatamaan rahanvaihtajien pöytiä. Sen sijaan kristillisdemokraatit puhuvat sosiaalisesta markkinataloudesta, jossa yhdistyvät vapaat markkinat ja köyhimmistä huolehtiminen.
Samat linjaukset voisivat löytyä sellaisenaan myös keskustan periaateohjelmasta. Ennen päätöstä hallituspohjasta keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä tekikin kristillisdemokraateille selväksi arvostavansa puoluetta ja sen ajamaa politiikkaa. Silti kolmen puolueen hallitukseen ei kristillisdemokraateilla ollut asiaa.
Kristillisdemokraatit jäi oppositioon, jossa se on suosiolla antanut muille oppositiopuolueille tilaa rusikoida hallitusta.
Vanhusten ja lapsiperheiden asiat KD:n vaalikärkinä
Puolueen piirissä arvioidaan toiveikkaasti, että vanhustenhoidon tilanteen nouseminen politiikan asialistalle suosisi kristillisdemokraatteja tulevissa vaaleissa.
Uusien hoitajien palkkaaminen ja vanhusasiavaltuutetun viran perustaminen olivat esillä KD:n syksyllä julkistamassa vaihtoehtobudjetissa, jo ennen kuin julkisuuteen tulleet kauhukertomukset saivat kaikki puolueet vaatimaan lisätoimia.
Teeman painoarvoa selittää osin puolueen kannattajaprofiili. KD:n kannatuksen syvän ytimen muodostaa keskimääräistä iäkkäämpi äänestäjäjoukko.
Ikäihmisten aseman lisäksi puolueen vaaliteemoissa korostuu lapsiperheiden tilanteen parantaminen. Tämänkin aiheen kristillisdemokraatit toivovat uppoavan suotuisaan maaperään, kun huoli jatkuvasti heikkenevästä syntyvyydestä on lisääntynyt.
Näillä eväillä kristillisdemokraatit toivovat nappaavansa eduskuntavaaleissa ainakin yhden lisäpaikan ja kasvattavansa eduskuntaryhmänsä koon näin nykyisestä viidestä kuuteen edustajaan.
Tavoitteessa kristillisdemokraatteja auttaa myös loppumetreillä kaatuneen hallituksen epäsuosio.
Kristillisdemokraatit havittelevat erityisesti keskustaan pettyneitä äänestäjiä.
KD:n tähtäin Kaakkois-Suomen vaalipiirissä
Lisäpaikkaa KD tavoittelee erityisesti Kaakkois-Suomen vaalipiiristä, josta puolue ei viime eduskuntavaaleissa saanut läpi yhtään edustajaa.
Toiveelle antaa katetta Kaakon Viestinnän teettämä alueellinen kannatusmittaus, jossa puolueen kannatus on nousussa.
Todennäköisin läpimenijä vaalipiirissä olisi vuosina 1995–2003 kansanedustajana istunut Sakari Smeds, joka yrittää nyt paluuta.
Vaasan vaalipiirissä kristillisdemokraattien listoilla on Pori Jazzin toimitusjohtajan paikalta homokommenttien takia potkut saanut Aki Ruotsala. Hän toimii nykyään Kuortaneen elinkeinovastaavana.
Vaalipiiristä menee kuitenkin todennäköisemmin läpi puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman. Toinen paikka on tiukassa, sillä Pohjanmaalla kilpailu konservatiivisesti ajattelevien äänistä on kovaa.
Paluu hallituspuolueeksi voi tyssätä translakiin tai perhevapaauudistukseen
Viime eduskuntavaalien jälkeen hallitukseen ei ollut asiaa. Tällä kertaa hallitusneuvotteluista voi kuitenkin odottaa vaikeita. Se lisää kristillisdemokraattien mahdollisuuksia.
Tulevissa hallitusneuvotteluissa kristillisdemokraateille vaikeimmat kysymykset koskevat arvoja.
Neuvottelupöydällä on hyvin todennäköisesti esimerkiksi translain uudistaminen, jota kristillisdemokraatit vastustavat.
Kannatusmittausten mukaan suurimmat neljä puoluetta toivovat translain uudistamista niin, että sukupuolenkorjausleikkausten yhteydessä ei enää vaadittaisi sterilisaatiota. Tämä ei kristillisdemokraateille käy.
Vaikea pala nieltäväksi voi olla myös perhevapaauudistus. Monien puolueiden mallissa isälle kiintiöidyn perhevapaan osuutta kasvatetaan nykyisestä, mutta kristillisdemokraatit pitävät tätä perheiden sisäisiin asioihin puuttumisena.
Sen sijaan sosiaaliturvan uudistamisessa kristillisdemokraatit voisivat olla kokoaan suurempi vaikuttaja tulevassa hallituksessa. KD on ollut keskustelussa aloitteellinen jo oppositiokautensa aikana ja lobannut myös muille puolueille ahkerasti omaa brittien Universal Credit -järjestelmään pohjautuvaa sosiaaliturvamalliaan.
Kristillisdemokraattien mallissa nykyistä tukijärjestelmää yksinkertaistettaisiin yhdeksi yleistueksi. Yksinkertaistamista kannattavat myös muut puolueet omissa malleissaan.
Eniten eroja löytyy perustuloa kannattaviin puolueisiin. Vihreät ja vasemmistoliitto kannattavat vastikkeetonta perustuloa, kun kristillisdemokraattien mallissa yleistuki olisi vastikkeellinen. Tuen saajalta voitaisiin siis edellyttää esimerkiksi työnhakua, jotta tukea myönnettäisiin.
Kristillisdemokraateissa uskotaan, että linjaukset kysymyksessä kuin kysymyksessä saadaan lopulta soviteltua yhteen hallituspohjasta riippumatta.
KD:n toivo on siinä, että vaalien jälkeen yhteistyökykyiselle pienpuolueelle olisi jälleen kysyntää.
Lue myös:
Etsi ehdokkaasi Ylen vaalikoneessa! (siirryt toiseen palveluun)