Tunteet nousivat pintaan, kun vihreiden puoluesihteeri Lasse Miettinen lokakuun lopulla 2018 kertoi, että puoluejohtaja Touko Aalto ei palaa johtamaan vihreitä.
Aalto oli joutunut syyskuussa sairauslomalle työuupumuksen vuoksi. Kevään 2019 eduskunta- ja eurovaalit painoivat jo päälle, mutta masennuksesta toipuminen oli tuskallisen hidasta.
Kriisi puoli vuotta ennen vaaleja
Aallon lyhyellä puheenjohtajakaudella vihreiden kannatus oli pudonnut loppukesän 2017 lähes 18 prosentin ennätyslukemista alle 12 prosenttiin. Läpimurto suurten puolueiden sarjaan oli lipumassa käsistä.
– Sairastuin masennukseen vuosi sitten. Yritin kaikkeni, mutta sairaus eteni ja uupumus vei työkykyni. Lääkärin määräämä sairausloma kestää vuoden loppuun, Aalto tilitti Facebook-päivityksessään YK:n päivänä 24. lokakuuta 2018.
Edellisenä iltana Aalto oli kertonut vihreiden eduskuntaryhmälle, että hän väistyy puheenjohtajan paikalta. Puolue ei saanut kaatua yhden miehen henkilökohtaisiin vaikeuksiin.
Ennen Aaltoa vihreiden puheenjohtajana toiminut Ville Niinistö kuvasi tunnelmia hyvin surullisiksi.
– Oli paljon kosteita silmiä, kun otimme raskain mielin vastaan tiedon ja Toukon perustelut. Toukon päätös on rohkea, kuten myös päätös kertoa avoimesti masennuksestaan, Niinistö kiitteli.
Kuka johtaa vihreiden politiikkaa vaalien jälkeen?
Julkisuudessa Niinistöä ja muita vihreiden vaikuttajia moitittiin siitä, että he olivat jääneet katsomoon seuraamaan, miten kokematon Aalto tehtävästään selviää.
Touko Aallon luopumisen jälkeen vihreiden johtoon ja pelastajaksi huudettu Pekka Haavisto on luvannut johtaa vihreitä kesäkuun puoluekokoukseen saakka. Haavisto vetää eduskunta- ja eurovaalikampanjat ja vie vihreät mahdollisiin hallitusneuvotteluihin, mutta sen jälkeen vihreiden johtajakysymys on auki.
Touko Aallon sairausloman aikana vihreiden sijaisjohtajana toiminut varapuheenjohtaja Maria Ohisalo pyrkii eduskuntaan Helsingin vaalipiiristä ja hän on yksi ehdokas uudeksi puoluejohtajaksi.
Kesällä 2017 Touko Aallolle hävinnyt kansanedustaja Emma Kari kisaa Ohisalon rinnalla Helsingin äänistä, ja vaalituloksella on varmasti vaikutusta myös puheenjohtajataisteluun.
Tampereen suunnasta vihreiden puheenjohtajakilpaan tähyilee yhden kauden kansanedustajana toiminut Olli-Poika Parviainen. Puheenjohtajakisan "musta hevonen" voisi olla toinen tamperelainen, Oras Tynkkynen. Eduskunnassa vuosina 2004–2015 istunut Tynkkynen hakee nyt paluuta eduskuntaan ja päivän politiikkaan.
Vihreiden puheenjohtajakysymystä mietitään samaan aikaan kun vihreät ovat mahdollisesti mukana hallitusneuvotteluissa. Kesäkuun puolivälissä valittavalle uudelle puheenjohtajalle on raivattava tilaa ministeriryhmään, ja mahdollisia hallituskumppaneita mietityttää, mihin suuntaan uusi puoluejohto vihreitä vie.
Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto on tänä iltana haastateltavana Ylen tentissä. Voit katsoa tentin suorana Yle Areenassa tai suorana TV1:ssä klo 21.
Helsingin vihreät vastaan maakuntavihreät
Vihreät on ollut jo vuosikymmeniä yksi Helsingin valtapuolueista. Helsingin vihreiden pieni sisäpiiri hallitsi pitkään uutta puoluetta ja monissa maakunnissa vihreillä oli merkittäviä uskottavuusongelmia.
Vihreiden helsinkiläisten puheenjohtajien sarjan rikkoi ensimmäisenä tamperelainen Satu Hassi vuosina 1997–2001. Pohjois-Karjalasta vuonna 2003 keskustan vaaliliiton avulla eduskuntaan noussut Tarja Cronberg johti vihreitä vuosina 2005–2009.
Cronbergin putoaminen eduskunnasta kevään 2007 vaaleissa voimisti keskustelua pienten vaalipiirien korkeasta äänikynnyksestä, joka on jarruttanut vihreiden alueellista kasvua.
Vihreiden nykyisessä eduskuntaryhmässä on viisi edustajaa Helsingistä, kolme Uudeltamaalta ja kaksi Pirkanmaalta.
Vihreillä on ollut perinteisesti yksi paikka myös Varsinais-Suomen ja Oulun vaalipiireistä. Vaalipiirien yhdistäminen toi vihreille yhden edustajan sekä Savo-Karjalan että Kaakkois-Suomen vaalipiiristä.
Viime eduskuntavaaleissa kokonaan uusi aluevaltaus vihreille tuli Keski-Suomessa, missä Touko Aalto nousi ensimmäisenä vihreänä eduskuntaan.
Pekka Haavisto johtaa taistelua Helsingistä
Pekka Haavisto päätti pyrkiä eduskuntaan edelleen Helsingin vaalipiiristä. Haaviston vetoavulla vihreiden tavoitteena on nousta pääkaupungin suurimmaksi puolueeksi.
Vihreiden vaalimenestyksen yhtenä kompastuskivenä on ollut Uudenmaan vaalipiiri.
Vihreiltä on puuttunut Uudellamaalla tunnettuja kärkiehdokkaita, eikä Helsingin vihreistä ole löytynyt apua. Viime eduskuntavaaleissa esimerkiksi RKP sai Uudellamaalla enemmän ääniä kuin vihreiden ehdokkaat.
Kuntavaaleissa vihreät keräsi Espoossa ja Vantaalla eduskuntavaaleihin verrattuna yhteensä yli 13 000 lisä-ääntä, joten Uudellamaalla vihreillä on mahdollisuus lisäpaikkoihin.
Maakunnissa vihreät hakee uusia aluevaltauksia
Tampereella vihreiden äänimäärä kasvoi eduskuntavaaleista runsaat kolmetuhatta ääntä, ja Pirkanmaan ehdokaslista on vahva, joten Pirkanmaan lisäpaikka on mahdollinen.
Hämeen vaalipiirissä vihreiden paikka jäi alle kahdentuhannen äänen päähän. Valtakunnallinen kannatusloikka voi nyt viedä vihreiden edustajan läpi.
Varsinais-Suomen tilannetta kiristää äänikuningas Ville Niinistön keskittyminen toukokuun lopun eurovaaleihin. Puoluesihteeri Lasse Miettinen on ehdolla ja yrittää paikata Niinistön jättämää aukkoa. Kevään 2017 kuntavaaleissa Niinistön takana Turun vihreistä eniten ääniä keräsi Elina Rantanen.
Vihreiden kanssa samoilla vesillä Turussa ja Varsinais-Suomessa kalastelee vasemmistoliiton punavihreä puheenjohtaja Li Andersson.
Vihreät etsii uusia aluevaltauksia muun muassa Vaasan vaalipiiristä, missä kuntavaalien kasvuluvut eivät kuitenkaan vielä läpimurtoa lupaile.
Vihreillä on eduskuntapuolueista eniten naisia ehdokkaina. Taloustutkimuksen Ylelle tekemien puoluekannatuskyselyjen tausta-aineisto paljastaa, että vihreiden kannattajista 70 prosenttia on naisia.
Oppositio oli voittajalle pettymys
Vihreiden hallitusnälkää kasvattaa se, että hallitusneuvottelut kevään 2015 eduskuntavaalien jälkeen toivat katkeran pettymyksen.
Vihreät jätti Alexander Stubbin (kok.) hallituksen syksyllä 2014 Fennovoiman ydinvoimalasta tehdyn päätöksen jälkeen. Kevään 2015 vaaleissa Ville Niinistö johti vihreät vaalivoittoon, mutta hallituksen muodostaja, keskustan Juha Sipilä ei vihreiden suuntaan vilkuillut.
Kevään 2015 eduskuntavaalivoitto (siirryt toiseen palveluun) palautti vihreiden kansanedustajien määrän takaisin viiteentoista. Samalla vihreät ohitti kansanedustajien määrässä ensimmäisen kerran vasemmistoliiton.
Vihreiden ääniosuus oli pyörinyt jo parikymmentä vuotta samoissa noin kahdeksan prosentin lukemissa. Kannatusmittauksissa näkynyt suosio ei vaaleissa toteutunut.
Vihreiden gallup-suosio käväisi yli 13 prosentin lukemissa jo kesällä 1995. Silloin juuri eduskunnasta pudonneesta Pekka Haavistosta oli tullut Suomen ensimmäinen ja maailman toinen vihreä ministeri Paavo Lipposen (sd.) sinipunahallitukseen.
Vihreän liikkeen perustajiin kuulunut Haavisto johti vihreitä ensimmäisen kerran vuosina 1993–95.
Läpimurto huhtikuun 2017 kuntavaaleissa
Oppositiossa Ville Niinistö onnistui nostamaan vihreät jälleen suosion harjalle, kun eduskuntavaaleissa murskatappion kokenut SDP oli vaikeuksissa ja kärsi johtajaongelmasta.
Niinistön johdolla vihreät hyökkäsi Sipilän hallituksen koulutusleikkauksia vastaan. Kannatuspohjan laajentuminen näkyi kuntavaaleissa (siirryt toiseen palveluun) huhtikuussa 2017, kun vihreiden ääniosuus pomppasi 12,5 prosenttiin.
Eduskuntavaaleihin verrattuna vihreiden äänimäärä kasvoi yli 67 000 äänellä. Kuntiin ja kaupunkeihin valittiin yhteensä 534 vihreää valtuutettua, missä oli lisäystä 211 paikkaa.
Vihreiden läpimurtoa kuvaa Jyväskylän vaalitulos. Ensimmäisen kauden kansanedustajan Touko Aallon johdolla vihreät kipusi Jyväskylän suurimmaksi puolueeksi.
Vihreät eteni myös muissa yliopisto- ja maakuntakaupungeissa. Helsingissä kokoomus säilyi suurimpana vain pormestarikisan ja Jan Vapaavuoren henkilökohtaisen äänisaaliin ansiosta.
Kuntavaalien jälkeen vihreiden gallup-suosio paisui. Kun turkulainen Ville Niinistö kesällä 2017 joutui kolmen kauden jälkeen jättämään vihreiden puheenjohtajan tehtävän, vihreät oli noussut kisaamaan johtavan oppositiopuolueen asemasta.
Ilmastopolitiikka kärjessä vaaleihin
Vihreiden vaaliohjelman (siirryt toiseen palveluun) kärjessä on ilmastonmuutoksen torjuminen.
Muodikas ilmastoteema sopii vaalikärjeksi monille muillekin puolueille, mutta vihreät yrittää vakuuttaa äänestäjille, että muilla puolueilla on ilmastoasioissa ketunhäntä kainalossaan.
Vaalikeskustelussa väännetään kättä muun muassa siitä, kuinka paljon Suomessa voidaan järkevästi hakata metsiä. Vihreät vaatii yhdessä vasemmistoliiton kanssa metsien käsittelylle tiukempia rajoituksia.
Vihreiden ajattelussa ilmastonmuutoksen torjuminen yhdistetään hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseen. Vihreät linjaa, että hyvinvoinnin ja tasa-arvon perusta ei kestä, jos emme pidä huolta ympäristön kantokyvystä ja pysäytä ilmastonmuutosta.
Maahanmuuttopolitiikassa vihreillä on hyvin liberaali linja. Vihreiden mielestä kaikille paperittomille pitäisi taata välttämättömät terveyspalvelut.
Sosiaaliturvan uudistamisessa vihreät nojaa perustuloon. Vihreät linjaa, että sosiaaliturvan ei tarvitse olla vastikkeellista. Tässäkin kysymyksessä vihreät ja vasemmistoliitto marssivat yhteisessä rintamassa.
Vihreät luottaa Haavisto-ilmiön vetoon
Vihreiden ehdokas Pekka Haavisto keräsi vuoden 2012 presidentinvaalin toisella kierroksella yli miljoona ääntä. Moni suomalainen äänesti silloin ensimmäisen kerran vihreiden ehdokasta.
Kuusi vuotta myöhemmin Haavisto-ilmiöstä oli sulanut kuohu pois, mutta Haavisto selvisi kuitenkin kakkoseksi ylivoimaisen Sauli Niinistön takana. Keskustan ja SDP:n ehdokkaat jäivät murusille.
Pääministerikyselyissä Haavisto on saanut vihreiden puoluekannatusta korkeampia suosiolukuja, joten Haaviston vetovoima näyttäisi edelleen tukevan vihreiden ehdokkaiden vaalityötä.
Haaviston liberaali linja kerää vihreille äänestäjiä myös politiikan keskikentältä, vaikka Ylen vaalikoneen (siirryt toiseen palveluun) mukaan vihreiden ehdokkaiden mielipiteet ovat useimmissa kysymyksissä lähellä vasemmistoliiton näkemyksiä.
Turvallisuuspolitiikassa Haavisto on opettanut vihreille puolustuspolitiikan ruisleipää. Uusien hävittäjien määrästä vihreät olisi kuitenkin SDP:n ja vasemmistoliiton tavoin valmis tinkimään.
Jutusta voi keskustella torstaina 21.3.2019 klo 22:een saakka.
Lue myös:
Etsi ehdokkaasi Ylen vaalikoneessa! (siirryt toiseen palveluun)