Rahkapurkit tulivat kahdeksankymppisen Lauri Laineen ostoslistalle jäädäkseen viime syksynä. Silloin hän sai kotiin kannettuna proteiinipitoista ruokaa ja välipaloja kahdeksan viikon ajan.
Vaimo, Mirjami Laine on pitänyt huolen siitä, että ruokavalio on pysynyt kuosissa tämän jälkeenkin. Vaikka ravintoarvoja tarkkaan seuraava rouva viihtyy keittiössä ja tekee ruuat mielellään itse, ovat purkeissa tulleet välipalat kelvanneet myös hänelle.
– Rouva niistä rahkoista innostui minua enemmän, vaikka ei osallistunut edes tutkimukseen. Hän maisteli minun annoksiani ihan mielenkiinnosta, Lauri Laine kertoo.
Selkeitä tuloksia
Lauri Laine osallistui lähes 70 muun ikäihmisen kanssa Fazerin ja Porin perusturvan yhdessä toteuttamaan Power Meals -tutkimukseen. Siinä selvitettiin kotiateriapalveluiden vaikutusta kotona asuvien seniori-ikäisten toimintakykyyn ja hyvinvointiin.
– Halusimme kiinnittää huomiota kotiateriapalvelujen sisältöön. Etsimme tähän sopivaa yhteistyökumppania, joka voisi tehdä kokeilun kohderyhmään kuuluvien ihmisten kanssa. Fazerin kanssa palaset loksahtivat kohdalleen, kertoo Porin perusturvajohtaja Terttu Nordman.
Testiryhmiä oli kolme. Yksi ryhmä söi kuten ennenkin. Toinen ryhmä sai kotiinsa päivittäin tavanomaisen kotipalveluaterian. Myös kolmas ryhmä söi kotipalveluaterioita, mutta heidän annoksensa sisälsivät normaalia enemmän proteiinia.
Proteiinipitoista ruokaa syöneet ikäihmiset erottuivat pian joukosta.
Ravitsemustieteiden tohtori ETT Marika Laaksonen Fazer Labista kertoo, että tutkimusryhmän jäsenet selviytyivät tavanomaisista toiminnoista aiempaa paremmin, heidän testituloksensa paranivat toimintakykyä mittaavassa tuoliltanousutestissä muita selkeämmin, heidän vatsansa toimi paremmin ja he nukkuivat öisin keskimäärin lähes puoli tuntia muita enemmän.
– Sekä syvän että kevyen unen määrä lisääntyi proteiinipitoisia aterioita ja välipaloja saaneella ryhmällä vajaan vartin verran yötä kohti. Eli he saivat yhteensä lähes puoli tuntia unta lisää, Laaksonen kertoo.
Prosentuaalinen muutos unen määrässä on merkittävä. Tutkimukseen osallistuneiden ikäihmisten kokonaisunimäärä oli unimittauksen mukaan keskimäärin vain 5,74 tuntia.
Liian vähän proteiineja
Tutkimuksen päätavoitteena oli lisätä proteiinia ikäihmisten ruokavalioon. Heidän pitäisi saada sitä suomalaisten suositusten mukaan päivittäin vähintään 1,2 grammaa painokiloa kohti.
Muun muassa Gerontologinen ravitsemus -yhdistys (siirryt toiseen palveluun) on pyrkinyt lisäämään tietoisuutta asiasta. Se pohjaa tietonsa kahteen viime vuosina julkaistuun väitöstutkimukseen. Niissä tutkituista ikäihmisistä jopa 75 prosenttia söi proteiinia suositeltua vähemmän.
Lauri Laine uskoo, että vaimo on pitänyt hänet hyvin proteiineissa jo vuosikymmenten ajan. Entinen aktiiviurheilija kokee silti saaneensa uutta virtaa viime syksynä toteutetusta porilaistutkimuksesta.
– Se herätteli minut jälleen liikkumaan. Olin päässyt vähän rapistumaan, mutta nyt jaksan taas käydä kävelemässä ja uimassa.
Tutkimus ei pysty tarkkaan kertomaan, mistä Laine lisävirtaa sai, mutta hänen jo lähtökohtaisesti hyvä proteiininsaantinsa lisääntyi kahdeksan viikon tutkimusjakson aikana. Sen jälkeenkin välipalarahkat ovat tuoneet lisäpontta arkeen.
Välipalalla on väliä
Välipalat olivat merkittävässä roolissa porilaistutkimuksessa. Tavalliseen kotipalveluateriaan ne eivät kuulu, mutta tutkimuksessa proteiinipitoisia aterioita syöneet ikäihmiset saivat kaupan päälle myös jonkin proteiinipitoisen välipalan.
– Usein ikäihmiset syövät välipalaksi pullaa tai leipää, mutta me tarjosimme heille rahkaa ja pirtelöä. Välipala on helppo tapa lisätä proteiinia ruokavalioon, Marika Laaksonen kertoo.
Vaikka makuelämykset olivat monelle uusia, osoittautuivat ne useimpien mielestä maittaviksi.
Välipala on helppo tapa lisätä proteiinia ruokavalioon.
Marika Laaksonen
Laaksonen toivoo tämän helpottavan pysyvän ruokavaliomuutoksen tekemistä.
– Proteiinitutkimuksia on tehty ennenkin, mutta niissä proteiinilisät on annettu muun muassa jauheina. Ja sitten ihmetellään, kun suurella osalla on vaikeuksia nauttia niitä. Me halusimme tarjota lisäproteiinit ruokamuodossa, jotta niiden nauttiminen jäisi pysyväksi olotilaksi.
Hintalappua ei vielä ole
Power Meals -tutkimuksen tulokset julkistettiin Yhdysvalloissa kansainvälisessä ICFSR-konferenssissa viime viikolla. Nyt tutkijat pohtivat, miten ne jalkautuisivat arkeen.
– Haluamme tuoda asian yleiseen keskusteluun. Ravitsemukseen panostamalla voitaisiin tukea ikäihmisten kotona asumista, Marika Laaksonen toteaa.
Vielä hän ei osaa sanoa, minkä hintaiseksi ruokailuun panostaminen tulisi palveluntarjoajalle, kunnalle tai asiakkaalle.
Tämä on valtava kysymys sekä asenne että kustannuspuolella. Mihin rahaa käytetään?
Marika Laaksonen
Lauri Laine oli kahdeksan viikon ateriatarjontaan niin tyytyväinen, että olisi valmis maksamaan yhdestä päivittäisestä ruoka-annoksesta ja välipalasta 8–10 euroa. Mutta riittääkö se?
– Tämä on valtava kysymys sekä asenne- että kustannuspuolella. Mihin rahaa käytetään? Teemme seuraavaksi tutkimuksiin perustuvia laskelmia, minkä verran ruokaan ja sen myötä ravitsemustilaan ja toimintakykyyn panostamalla voisi säästää esimerkiksi sairaskuluissa, Laaksonen kertoo.
Porin perusturva aikoo huomioida tämän ajatuksen tulevien kotipalveluaterioiden suunnittelussa.
– Teemme kevään aikana ratkaisuja siitä, miten ateriapalveluita jatkossa tuotetaan. Siinä yhteydessä pohdimme, mitä vaikutuksia syntyy, jos kotiin viety tai laitoksissa tarjottu ateria maksaa vaikkapa 25 senttiä nykyistä enemmän, Terttu Nordman toteaa.
Kotipalveluaterioiden valmistajia on Suomessa lukematon määrä. Palveluja tarjoavat sekä kunnat että yksityiset toimijat.
Syötkö sinä kotipalveluaterioita? Millaisia ne mielestäsi ovat? Tutkimukseen osallistuneet ikäihmiset saivat esittää toiveitaan muun muassa annosten sisältöön ja pakkauksiin liittyen. Myös sinä voit esittää toiveesi kommenttikentässä.
Voit myös ottaa kantaa tutkimuksen tuloksiin ja kertoa omat kokemuksesi proteiinin vaikutuksista uneesi ja toimintakykyysi.
Keskustelu on auki kello 17:ään asti.