Pukukopissa käy iloinen ja huoleton puheensorina. Parikymppiset miehet vetävät luistimia jalkaansa ja vaihtavat samalla päivän kuulumiset.
Vantaan Martinlaakson tekojääkaukaloon on kokoontunut tällä kertaa pelaajia useammastakin harrastejoukkueesta.
Jokaisella heistä on vähän erilainen elämäntilanne, mutta höntsälätkän lisäksi heitä yhdistää ainakin yksi asia: he ovat kaikki tyytyväisiä elämäänsä.
– Mulla on hyviä harrastuksia ja ihan ok duunipaikka. Ei oikeastaan voisi olla tyytyväisempi, toteaa 23-vuotias Rasmus Lepistö.
– On katto pään päällä, ruokaa pöydässä ja tyttöystäväkin löytyy. Ihan hyvin tässä on mennyt, jatkaa 28-vuotias Simo Kärnä.
– Kaikki hymyilee, kun pääsee taas pelaamaan vähän lätkää. Urheilu tekee tyytyväiseksi, toteaa puolestaan 22-vuotias Sakari Sihvola.
Tyytyväisyyttä vai välinpitämättömyyttä?
Lepistö, Kärnä ja Sihvola ovat tutkimustenkin valossa tyypillisiä suomalaisia alle kolmekymppisiä miehiä.
Ylen Taloustutkimuksella teettämässä Suomalaisten pelot ja haaveet -kyselyssä 15–29-vuotiaista miehistä lähes 40 prosenttia oli erittäin tyytyväinen elämäänsä. Kaikista vastaajista näin tyytyväinen elämäänsä oli vain joka viides.
Nuoret miehet suhtautuivat myös tulevaisuuteen selvästi muita vastaajia positiivisemmin. He uskoivat esimerkiksi oman terveytensä, työllisyystilanteensa ja toimeentulonsa kehittyvän tulevaisuudessa positiiviseen suuntaan selvästi muita vastaajia enemmän.
Lisäksi kyselyn mukaan alle kolmekymppisistä miehistä joka viides uskoi voivansa vaikuttaa elämänsä kulkuun erittäin paljon. Kaikista vastaajista näin vahvasti omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa luotti vain joka kymmenes.
Tulokset ovat samansuuntaisia muiden tutkimusten kanssa, kertoo Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanin yliopistonlehtori ja poikatutkija Harry Lunabba. Hän viittaa esimerkiksi kouluterveyskyselyyn ja Pisa-tutkimukseen, jonka mukaan Suomesta löytyvät yhdet OECD-maiden tyytyväisimmistä pojista.
Lunabban mukaan Ylen kyselyn tuloksia voi tulkita kahdella tavalla.
– Tämän voi ymmärtää hyvänä asiana: nuorilla miehillä on tulevaisuuden uskoa ja ylipäätään huoleton suhtautuminen elämäänsä, kaikki tuntuu olevan suhteellisen hyvin. Mutta onko tämä toisaalta kenties sellaista välinpitämättömyyttä yhteiskunnallisista asioista ja omasta terveydestä? Ei olla huolissaan sellaisista asioista, joista ehkä pitäisi olla huolissaan.
Mitä vähemmän huolehtii, sitä paremmin menee
Ylen kyselyssä alle kolmekymppiset miehet olivatkin selvästi muita vastaajia vähemmän huolissaan monista omaan elämään ja yhteiskuntaan liittyvistä asioista.
Esimerkiksi omasta terveydestään oli erittäin huolissaan 20 prosenttia kyselyyn vastanneista, kun alle 30-vuotiaiden miesten keskuudessa osuus oli 12 prosenttia. Vanhusten hoidosta oli erittäin huolissaan 46 prosenttia kaikista vastanneista, nuorista miehistä 24 prosenttia.
Keskivertovastaajaa hieman enemmän huolissaan nuoret miehet olivat omasta työttömyydestään ja yksinäisyydestään.
Martinlaakson tekojääkaukalossa eivät huolet juuri paina. Ilmastonmuutos tulee huolenaiheita kysyttäessä Sihvolalle ja Kärnälle ensimmäisenä mieleen. Lepistö ei meinaa keksiä yhtään huolenaihetta ja kertoo ettei murehdi yhteiskunnan asioista. Hetken mietittyään hän kuitenkin mainitsee yhden paljon esillä olleen asian.
– En kirjoita Facebookiin ikinä mitään, mutta tästä vanhusten hoidosta avauduin sinne.
Miehet mieltävät murehtimisen turhaksi, koska kokevat, etteivät voi omalla toiminnallaan kuitenkaan kovin paljon vaikuttaa asioihin.
– Mitä vähemmän niillä omaa päätä vaivaa, sitä helpommin itsellään menee, Kärnä toteaa.
Pojista puhutaan liian ongelmakeskeisesti
Nuoret miehet eivät ehkä itse ymmärrä olla huolissaan, mutta yhteiskunta kantaa heistä huolta sitäkin enemmän. Milloin ollaan huolissaan poikien lukemattomuudesta, milloin tyttöjä heikommasta koulumenestyksestä ja milloin syrjäytymisestä.
Lunabban mukaan kuva suomalaisista pojista ja nuorista miehistä on usein liian ongelmakeskeinen.
– Valtaosalla pojista menee ihan hyvin, mutta se tapa, jolla pojista keskustellaan on usein kriisipainotteista. Pisa-keskustelut usein pohjautuvat hyvin kategoriseen kahden ryhmän karkeaan vertailuun ja se antaa todella suppean kokonaiskuvan.
Lunabban mielestä pojista ja nuorista miehistä pitäisi keskustella moninaisemmin. Ylen kyselyssä samat asiat on kysytty kaikilta ikäryhmiltä.
– Heti, kun tällainen muuttuja, kuin ikä tulee mukaan, kokonaiskuva on huomattavasti monimuotoisempi, Lunabba sanoo.
Kyselystä käykin ilmi, että iän myötä miesten huolen määrä hieman kasvaa, tosin sekin vaihtelee aihealueittain.
– Voi olla, että iän myötä viisastuu, tietoisuus sekä omasta terveydestä että yhteiskunnallisista asioista laajenee ja sitä kautta tulee sitä huolta. Miehet voivat olla aika itsekeskeisiä siihen kolmeenkymppiin saakka ja sitten pitää alkaa ottaa vastuuta myös muista asioista ja ihmisistä, kuten omista lapsista, Lunabba arvelee.
Ylen A-studio jatkaa tästä aiheesta keskiviikkona klo 21.05.
Tieto lisää tuskaa
Naiset ovat silti enemmän huolissaan kuin miehet. Sekä omaan elämään liittyvissä että yhteiskunnallisissa asioissa naiset olivat Ylen kyselyssä ikäryhmästä riippumatta enemmän huolissaan kuin miehet.
Miehet olivat kaikissa ikäryhmissä naisia enemmän huolissaan vain maahanmuutosta ja syntyvyyden laskusta.
Miksi naiset murehtivat asioista miehiä enemmän?
Lunabban mukaan yksi selitysmalli voi löytyä biologiasta. Huolettomuus ja riskinotto on tyypillisempää miehille, kun taas huolenpito on ominaisempaa naisille.
Toinen selitys saattaa olla naisten ja miesten väliset koulutuserot.
– Tieto lisää tuskaa. Jos ollaan valveutuneita ilmastonmuutoskysymyksistä tai muista asioista, se saattaa lisätä huolta. Jos taas ei ole perehtynyt asioihin, niihin ei tarvitse suhtautua kovin vakavasti.
Yksi mahdollinen osasyy voi Lunabban mukaan olla lisäksi yhteiskunnalliset rakenteet.
– Naisten osaamista on vähätelty ja vähätellään yhteiskunnassa ja se voi olla asia, joka heijastuu itseluottamukseen. Liian moni nuori nainen sekä yliopistossa että alemmilla asteilla tuntee ehkä vähän turhaakin stressiä koulunkäynnistä ja suorittamisesta.
– Omassa tutkimuksessani olen havainnut, että oppilas, joka ei pärjää kovin hyvin, mutta suhtautuu huolettomasti omaan koulunkäyntiin, on useimmiten poika. Vastaavasti oppilas, joka saa hyviä arvosanoja, mutta siitä huolimatta tuntee riittämättömyyttä, on useimmiten tyttö, Lunabba kertoo.
Nuoret naiset murehtivat liikaa
Eniten huolissaan Ylen kyselyssä olivat 15–29-vuotiaat naiset. Kaukalon reunalla ilmiö kuulostaa tutulta.
– Kyllä mä väitän, että mun tyttöystävä murehtii ihan perus arkiasioista enemmän kuin minä, Lepistö naurahtaa.
Mistä se sitten johtuu?
– En tiedä. Onko miehillä vähän sellainen yleinen hällä väliä -asenne? Että ei tarvitse niin paljon stressata, Kärnä pohtii.
Sihvolalla ei ole tyttöystävää, mutta hänenkin kokemuksensa mukaan naiset huolehtivat liikaa ihan kaikista asioista. Miehet ovat hänen mukaansa rennompia, mikä ei toki aina ole pelkästään hyvä asia, Sihvola kiirehtii lisäämään.
Pitäisikö nuorten miesten huolehtia vähän enemmän?
– Joissain asioissa varmasti kyllä. Joskus on vähän holtitonta hommaa, Sihvola sanoo.
Suomalaisten pelot ja haaveet -kyselyyn vastasi kaikkiaan 2237 15–79-vuotiasta ihmistä. Alle 25-vuotiaat on haastateltu puhelimitse ja yli 25-vuotiaat ovat vastanneet nettikyselyyn. Alle 25-vuotiaat kyselyyn vastanneet ovat selkeästi optimistisempia vastauksissaan.
Tulosten virhemarginaali noin 2,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Jutun kommentointi on auki klo 22.00 saakka.
Lisää aiheesta:
Ylen kysely: Alle 30-vuotiailla kaikista kovin luotto äänestämiseen, mutta silti he eivät äänestä