Tämä oli nähtävissä jo vuosi sitten Pyeongchangin olympialaisissa. Silloin suomalaisen maastohiihdon ongelmat jäivät kahden poikkeusyksilön onnistumisten varjoon.
Iivo Niskanen ja Krista Pärmäkoski toivat Suomelle olympialaisista neljä hiihtomitalia. Mitalihuumassa jäi huomaamatta, että muut suomalaisyksilöt eivät olleet lähelläkään maailman huipun tasoa.
Karu totuus on paljastunut Seefeldin MM-kisoissa. Kun Pärmäkoski ei ole viime kauden iskussa ja Niskasella on ollut pientä epäonnea, Suomen mitalisaldo on tällä hetkellä yksi pronssimitali. Todennäköisesti näistä kisoista ei jää käteen mitään muuta.
Maastohiihdossa on jäljellä enää sellaisia matkoja, joissa suomalaisurheilijat eivät kuulu mitalisuosikkeihin. Miesten viestimitali tai Pärmäkosken mitali 30 kilometrillä vaatisivat jo hieman tuuriakin. Matti Heikkiselle tulee tuskin niin pöljää päivää, että miesten 50 kilometriä varten kannattaisi keitellä mitalikahveja.
Suomesta puuttuu terävän kärjen lisäksi myös leveyttä
Pahiten suomalaisen hiihdon ongelmat näkyivät naisten viestissä torstaina. Ei Suomella ole aikaisempinakaan vuosina ollut erityisen montaa mitalikandidaattia henkilökohtaisilla matkoilla, mutta naisten viestissä mitaleita on tullut melkein tehtaan takuulla.
Suomen naisten näiden kisojen viestisuoritus oli 2000-luvun huonoin. Suomi jäi maailmanmestaruuden voittaneesta Ruotsista peräti kolme minuuttia ja 47 sekuntia. 2000-luvulla huonommin on mennyt vain vuosina 2001 ja 2003, kun Suomelta vietiin mitalit dopingkäryjen takia.
Tällä hetkellä Suomelta puuttuu siis terävimmän kärjen lisäksi myös leveyttä.
Samaan aikaan Ruotsista ja Norjasta löytyy lähes vuosittain uusia superlahjakkuuksia, jotka tekevät heti aikuisten tasolle siirtyessään läpimurron kansainväliseen eliittiin.
Kuvaavaa on, että Suomessa hehkutettiin lupaavan Eveliina Piipon, 20, arvokisadebyytin 23:tta sijaa. Ruotsin ensikertalainen Frida Karlsson, 19, oli samassa yhdistelmäkilpailussa viides.
Piipon suoritusta vertailtiin innokkaasti Pärmäkosken arvokisadebyyttiin kymmenen vuotta sitten. Pärmäkoski oli debyytissään 37:s.
Pari päivää myöhemmin Karlsson pesi Pärmäkosken ja kumppanit suvereenisti kymmenen kilometrin väliaikalähdössä ja juhli MM-hopeaa uransa toisessa aikuisten MM-startissa.
Eikä Karlsson ole ainoa. Ruotsin Ebba Andersson, 21, löi läpi jo viime kaudella. Miehissä Norjan 22-vuotias Johannes Hösflot Kläbo on jo moninkertainen arvokisamitalisti.
Suomessa Kläbon ikäinen Johanna Matintalo on yksi suurimmista tulevaisuuden toivoista. Matintalon uran paras arvokisasijoitus on Seefeldin 10 kilometrin 17. sija.
Vain Niskasen perustaso riittää mitaleille
Kahden viime vuoden mitalisade on saattanut hieman hämätä. Suomalaisen maastohiihdon taso on oikeasti tämä. Yhteen mitaliin jäätiin myös neljä vuotta sitten Falunissa.
Ristomatti Hakolan kaatuminen parisprintissä saattoi toki viedä yhden mitalin, ja naiset jäivät parhaastaan viestihiihdossa, mutta totuus on, että viestimitali olisi vaatinut pientä venymistä.
Vaikka matkan varrella on riittänyt jossiteltavaa, Suomen vaisussa MM-menestyksessä ei ole kyse huonosta tuurista tai alisuorittamisesta.
Pärmäkoski ja Niskanen ovat saaneet tämän kauden tasoonsa nähden itsestään parhaan mahdollisen irti. Vain Niskasen perustaso riittää MM-mitaleille.
Kaikilta muilta mitalit olisivat vaatineet venymistä.
MM-kilpailuja on vielä kolme päivää jäljellä, joten annetaan urheilijoille mahdollisuus venyä ennen kuin on lopullisen tuomion aika.
Jos mitalisaldo jää yhteen pronssiin, Suomen hiihtopäättäjien on vastattava kysymykseen, miksi naapurimaiden superlupaukset menevät suomalaisista ohi oikealta ja vasemmalta.
Lue myös:
Ottaako Suomen miesten viestijoukkue yllätysmitalin? Katso päivän suomalaiset ja lähetystiedot