Kehitysvammaiset tekevät nyt hip hoppia ja hirviörokkia: "Kaikille pitäisi antaa mahdollisuus tehdä sitä, mistä he pitävät"
Helsingissä järjestettiin viikonloppuna kehitysvammaisten kulttuuritapahtuma KeMuT 2019. Paikalla olivat esiintymässä muun muassa MC KOO, Resonaarigroup ja moni muu ryhmä.
Lordinaattori Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Jussi Mankkinen
Resonaarigroup harjoitteli perjantaina lauantain KeMuT 2019 -tapahtuman konserttiaan varten ja ehti treenien lomassa poseeraamaan yhteiskuvassa. Suomen ja maailmankin mittakaavassa Resonaarigroup on harvinainen yhtye: siinä soittaa kuukausipalkalla kehitysvammaisia ammattimuusikoita. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Musiikkia laidasta laitaan kuunteleva Marlo Paumo on ollut Resonaarigroupissa mukana vuodesta 2011. – Kehitysvammaisten mahdollisuudet harrastaa kulttuuria ja taidetta ovat parantuneet valtavasti, mutta laajemmallakin sektorilla sellaista voisi olla. Kaikkeen tällaiseen esteenä ovat ennakkoluulot: jos ne saataisiin karistettua nollaan tai lähes nollaan, se auttaisi sekä työllistymisessä että musiikin harrastamisessa. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Jaakko Lahtinen laulaa, soittaa kiippareita ja toimii kapellimestarina Resonaarigroupissa. Lahtinen kutsuu itseään rokkimieheksi: – Tykkään suomalaisesta rock-musiikista, mutta kuuntelen myös kantria ja diskoa. Mýös valssit, tangot ja humpat sujuvat. Lähellä sydäntäni on Arja Korisevan ja Tapani Kansan lisäksi Topi Sorsakoski. Ville Valo on mielestäni oikein hyvä laulaja, joten minulla ei ole mitään sitä vastaan, että hän on nyt Agentsissa. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Musiikkikoulu Resonaarin johtaja Kaarlo Uusitalo on työskennellyt kehitysvammaisten parissa jo yli kaksi vuosikymmentä: – Joskus parikymmentä vuotta sitten naureskeltiin ajatukselle, että noinkohan nämä kehitysvammaiset ihan oikeasti oppisivat musisoimaan. Tuolloin oli myös tyypillistä, että musiikkiohjaajat soittivat konserteissa itse ja kehitysvammaisilla saattoi ehkä olla joku marakassi, jota heiluteltiin. Radikaaleimmissa tapauksissa kehitysvammainen soitti koskettimia mutta siten, että soittimen piuha oli irti. Kyse oli pikemminkin esilläolosta, eikä mistään oikeasta musiikin soittamisesta. Ero nykyiseen on valtava. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Kaarlo Uusitalon vuonna 1996 kehittämät kuvionuotit, joilla on ollut merkittävä rooli musiikin opetuksessa kehitysvammaisille. – Kuvionuottien notaatio on yksinkertainen, mutta niiden informaatio vastaa täydellisesti perinteistä nuottikuvaa, joten tämä on järkevä tapa opiskella musiikkia, Uusitalo sanoo. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Resonaarigroup esiintymässä KeMuT 2019 -tapahtumassa. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Hyvinkääläinen Neliapila-kuoro esiintymässä. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Aino Oiva taidelinjan Kohtaa mut -esitystä. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Aino Oiva taidelinjan Kohtaa mut -esitystä. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Aino Oiva taidelinjan Kohtaa mut -esitystä. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Pertti Kurikan Nimipäivät -yhtyeestä tunnettu Sami Helle juonsi tapahtuman rentoon tyyliinsä. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
KeMuT 2019- tapahtuman järjestäneen Kehitysvammatuki 57:n kehittämispäällikkö Mari Mononen: – Koko maailman mittakaavaa ajatellen meillä Suomessa kehitysvammaisten asiat ovat varsin hyvin. Täällä järjestetään paljon tapahtumia, joissa kehitysvammaiset pääsevät esille. Syynä tähän on muun muassa se, että Suomessa on hyvin aktiivisia yhdistystoimijoita. He ovat tärkeässä roolissa palveluntarjonnassa ja vapaa-ajan toiminnan lisäämisessä. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Kalle Salonen vauhdissa. Hammond-urkuja soittava Salonen on esiintynyt lukuisten tunnettujen kotimaisten muusikoiden kanssa. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Viimeisessä kappaleessa Kalle Salonen riehaantui ja otti paidankin pois. Kuva: Jussi Mankkinen Yle Uutiset
Tunneteatterin Metsä rokkaa -esitystä. Kuvassa Joni Kaikko. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Tunneteatterin Metsä rokkaa -esitystä: musiikkiin on eläytymässä Oona Karjalainen. Tunneteatteri on perustettu vuonna 2012 ja siinä on viitisentoista jäsentä. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Tunneteatterin Aarno Koivula, Seppo Rapeli ja Outi Kero. Kero on näytellyt muun muassa vuoden 2010 Vähän kunnioitusta -elokuvassa: – Silloin kun aloitin tässä Tunneteatterissa, olin vielä melko ujo, vaikka minulla onkin aiempaa kokemusta näyttelijäntyöstä. Tykkään tästä ryhmästä, ja näyttelemisestä minä elän. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Veli-Pekka Venho Tunneteatterista ja Timo Laine. DJ-hommiakin tekevä Laine on esiintynyt Toisenlaiset frendit -sarjassa. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Kehitysvammatuki 57 ry -järjestön vapaa-ajantoiminnan koordinaattori ja KeMuT-tapahtuman järjestäjiin kuuluva Marja Herala sekä vapaaehtoistyöntekijä Joel Blinnikka. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Suomen tunnetuin kehitysvammaisista koostuva yhtye eli Pertti Kurikan Nimipäivät on tullut tunnetuksi punk-otteestaan, mutta nyt mennään astetta pidemmälle: Lordinaattori yhdistelee toisiinsa hirviörokkia ja raskaampaa ilmaisua: – Tykkään kaikenlaisesta hevistä, Lordinaattori kertoo. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Lordinaattori esiintymässä. Huomaa siivet. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
MC KOOlla on jo pitkä ja menestyksekäs ura räppärinä. Hänen biisejään on kuunneltu suoratoistopalveluissa jo satoja tuhansia kertoja. – En halua esittää mitään "piip piip piip" -räppiä, sellainen on tyhmää. En tee gansta räppiä vaan musiikkia, joka tuo positiivista energiaa. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
– Minun mielestäni pitäisi panostaa siihen, että kaikki saisivat tehdä sitä mistä pitävät. Kaikille pitäisi antaa tällainen mahdollisuus. Ketään ei saa jättää syrjään, vaan kaikki pitää ottaa mukaan, MC KOO toteaa. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
MC KOOn lisäksi löytyy muitakin räppäreitä. Kuvassa Herkkuräbärin jäseniä. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Kulttuurintäyteinen päivä päättyi DJ Sämpylän vetämään diskoon. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
