Näin vanhusten hoivayhtiöt pyörittivät haamuhoitajajärjestelmää – Luottamusmies: "Kun työntekijä ei tule töihin, siinä säästetään sen palkka"

Esperi Caren Hoivakoti Ulrikan toiminnan keskeyttäminen tammikuussa nosti vanhusten hoivakotien ongelmat koko kansan tietoisuuteen. Ylen selvityksessä paljastui, että yksityisten hoivakotien epäkohtia oli yritetty laittaa kuntoon jo vuosia.

Yksi epäkohdista on ollut haamuhoitajajärjestelmä. Yle halusi selvittää, keitä nämä haamuhoitajat ovat, mistä he työvuorolistoihin ilmestyvät ja miten heidän olemisensa - tai paremminkin olemattomuutensa - näkyy työpaikoilla.

Pyysimme Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPeria sekä Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyä etsimään haastateltavia, jotka voisivat kertoa työvuorolistojen tekemisestä ja haamuhoitajista. Lisäksi saimme käyttöömme Superin Ilmianna haamuhoitaja -kampanjan vastauksia.

Yksikään haastateltava ei suostunut puhumaan nimellään. Syy on ilmeinen: vanhuskohun alettua hoivayhtiöt halusivat tukkia työntekijöiden suut.

– Tammikuussa tuli Esperin johdolta ohje, että henkilöstö ei saa antaa medialle lausuntoja, yksi haastateltavista kertoo.

Kolme suurinta vanhusten hoivapalveluja tarjoavaa yritystä ovat Attendo, Esperi ja Mehiläinen. Attendosta emme saaneet yhtään haastateltavaa.

Mehiläisen vanhusten palveluyksikössä Savossa työskennellyt sairaanhoitaja kertoo, miten työvuorolistoihin laitettiin haamuhoitajia.

Työvuorolistaa suunniteltaessa sinne tehtiin sijaisille tyhjä rivi, jossa on avoimia työvuoroja. Kyseinen rivi on nimetön eli siinä on vain työvuoroja, mutta ei työntekijöitä. Toteutuneeseen työvuorolistaan merkittiin nimellä ne keikkatyöntekijät, jotka olivat oikeasti työvuorot tehneet.

Kummallista kyllä toteutuneeseen työvuorolistaan merkattiin lisäksi myös se sijaisten rivi. Eli samat työvuorot merkittiin kahteen kertaan. Näytti siis siltä, että työntekijöitä olisi ollut enemmän. Kaupungin kanssa sovitut henkilömitoitukset eivät siis aina täyttyneet.

– Kyllä siinä huijattiin palvelun ostajaa eli kaupunkia, sairaanhoitaja kertoo.

Sairaanhoitaja sanoo kysyneensä asiasta monta kertaa yksikönjohtajalta.

– Hän sanoi saaneensa sellaiset ohjeet, että sitä sijaisten riviä ei tarvitse ottaa pois toteutuneesta listasta. Eli siitä voi päätellä, että ne ohjeet ovat tulleet yläkerrasta.

Sairaanhoitaja työskenteli vanhusten palveluyksikössä, joka siirtyi Mehiläisen omistukseen yrityskaupan myötä Mainio Vireeltä vuonna 2016. Heti kaupan jälkeen työvuorolistoja alettiin tehdä uudella tavalla.

– Kikkailu työvuorolistoilla alkoi sen jälkeen, kun Mehiläinen osti paikan. Aiemmin tällaista ei ollut.

Mehiläisen hoivapalveluiden johtaja Niklas Härus kiistää, että Mehiläisessä oltaisiin tehty vilpillisiä työvuorolistoja.

– Meillä on hyvin selkeä ohjeistus siitä, että meidän lopullisissa työvuorolistoissa ovat vain toteutuneet tunnit nimetyillä työntekijöillä. Me olemme ohjeistaneet asian esimiehille useaan kertaan.

Härus sanoo, että esimiesten tehtävänä on ollut varmistaa työvuorolistojen asianmukaisuus.

– Meillä ei ole tiedossa, että ohjeistusta ei olisi noudatettu. Jos tällaista on ilmennyt, meidän täytyy ehdottomasti selvittää tämä asia ja puuttua tähän.

Yksikönpäällikkönä Esperi Caren vanhusten palveluasumisyksikössä pikkupaikkakunnalla työskennelleen naisen tehtävänä oli laatia työvuorolistat.

Saatuaan listan valmiiksi se lähetettiin resurssitiimin hyväksyttäväksi. Tämän jälkeen siihen ei enää saanut tehdä muutoksia.

Kun työvuorolista oli hyväksytty, nainen tulosti sen ja laittoi työpaikan seinälle.

– Siinä oli periaatteessa lain mukainen työvuorolista, jossa oli minun nimeni alla. Minä en sinne haamutyöntekijöitä suostunut laittamaan, mutta resurssitiimissä laitettiin, nainen kertoo.

Sitä yksikönpäällikkö ihmettelee, että työvuorolistojen todenperäisyydestä ei kukaan ollut kiinnostunut.

– Tietääkseni palvelun ostaja ei tarkastanut listoja lainkaan.

Resurssitiimi saattoi laittaa työvuorolistaan esimerkiksi jonkun keikkatyöläisen nimen kysymättä tältä suostumusta asiaan. Tärkeintä oli, että listalla oli tarpeeksi henkilökuntaa.

– Kerrankin yksi keikkalainen sanoi, että hän ei pääse tuolloin työhön. Sanoin, etten ollut häntä sinne suunnitellutkaan kun tiesin, että hänellä on muuta menoa.

Esperi Caren henkilöstöjohtaja Maria Pajamo sai tehtäväkseen tämän vuoden alussa laittaa epäkohdat kuntoon. Työvuorosuunnittelun ohjeistusta korjattiin ja työ jatkuu edelleen.

– Työvuorosuunnittelu on helmikuussa siirretty osaksi hr-tiimiä ja aiomme varmistaa, että työvuorosuunnittelun prosessi on jatkossa kaikille osapuolille selkeä ja läpinäkyvä.

Pajamo sanoo, että yhtiön ohjeena on nyt, että työvuorolistalla olevat henkilöt ovat oikeasti olemassa ja tulossa töihin.

– Haamuhoitajia ei ole Esperin listoilla. Tällä hetkellä listoillamme lukee ’tyhjä vuoro’, kun suunnitellun työvuoron henkilöä ei ole vielä sitovasti vahvistettu.

Aiemmin käytäntö saattoi olla toinen.

– Kun olen asiaa selvitellyt on käynyt ilmi, että siellä on ollut työvuorolistoilla henkilöiden nimiä, jotka eivät olleet tulleet työvuoroihin ja heitä ei oltu aina poistettu listoilta asianmukaisesti, Pajamo kertoo.

Haamuhoitajien käyttäminen työvuorolistoissa on mietityttänyt Sosiaali- ja terveysalan lupavirasto Valviraa jo pidempään. Valviran lakimies Niina Rytilahti kertoi helmikuun alussa, että Valvira harkitsee asian viemistä rikosprosessiin. Nyt asian selvittelyssä ollaan edistytty.

– Uskoisin, että parin viikon sisällä päätetään tehdäänkö haamuhoitajista rikosilmoitus, Rytilahti sanoo.

Jos rikosprosessin aloittamiseen päädytään, koskee se Rytilahden mukaan kaikkia hoivayhtiöitä.

– Kyse on siitä, että työvuorolistat eivät ole aina olleet todenmukaisia.

Valvirassa käydään nyt pohdintaa siitä, mihin rikoslain kohtaan asiassa olisi syytä vedota.

SuPer aloitti Ilmianna haamuhoitaja -kampanjan viime lokakuussa. Vanhustenhoidon mediakohu lisäsi nopeasti ilmoitusten määrää.

– Tähän mennessä niitä on tullut runsas sata, sanoo SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola.

SuPerin järjestöasiantuntija Joni Vainikaisen mukaan haamuhoitajista on puhuttu viime aikoina enemmän kuin koskaan ja hoivayhtiötkin ovat reagoineet tilanteeseen.

– Haamuhoitajailmiö ei ole poistunut, mutta muutosta parempaan suuntaan on tapahtunut, Vainikainen sanoo.

Tehyn johtava lakimies Vappu Okkeri on samaa mieltä.

– Yritykset yrittävät putsata nyt epäkohtia, koska Valvira ja Avi tekevät valtavasti tarkastuksia. On oletettavaa, että yritykset eivät uskalla käyttää haamuja niin kuin aikaisemmin.

SuPerin kehittämisyksikön asiantuntija Elina Kiuru sanoo, että yksi haamuhoitajaongelman kiistakysymys työntekijäjärjestöjen ja yritysten välillä on myös itse sana haamuhoitaja ja sen merkitys.

– Kaikkein vaarallisin haamu on työvuorolistoissa oleva tyhjä rivi, jota työnantajat käyttävät kaikkein eniten.

Tyhjä rivi tarkoittaa työvuoroa, johon ei saada ketään työntekijää.

– Työnantajat eivät miellä tätä haamuksi, mutta meidän mielestä se on, koska silloin siellä yksikössä on vajaamiehitys, Kiuru sanoo.

– Yritykset ymmärtävät tämän haamuhoitajaongelman vain siten, että työvuorolistoissa on virheellisiä tai olemattomia nimiä, säestää Vappu Okkeri.

Okkerin mukaan haamuhoitajailmiön on mahdollistanut osittain se, että palvelun tilaajat eli useimmiten kunnat ovat valvoneet palvelun tuottajia eli hoivayhtiöitä huonosti.

– Meillä on kuntia, jotka valvovat hyvin ja sitten meillä on niitä, jotka eivät ilmeisesti edes halua tietää ongelmista eivätkä suorita riittävästi valvontaa.

Tehy onkin esittänyt, että hoiva-alan lainsäädäntöä pitäisi kiristää.

– Kuntien valvontaa on tehostettava ja se on sanktioitava, jos sitä laiminlyödään, Okkeri sanoo.

Esperi Caren luottamusmiehenä Etelä-Suomessa työskentelevä mies sanoo, että työvuorolistoilla kikkailu on yleisestä. Usein keikkatyöntekijöille ei edes ilmoiteta, että tämän nimi on työvuorolistassa.

– Työntekijöiltä tulee koko ajan palautetta, että on laadittu työvuorolista, mutta keikkalaiselle ei ole asiasta ilmoitettu. Sitten nämä muut työntekijät joutuvat tekemään tämän haamuhoitajan työt, luottamusmies sanoo.

Luottamusmiehen mukaan yksikönpäälliköt ovat puolustautuneet sillä, että ovat unohtaneet ilmoittaa keikkatyöntekijälle töihintulosta.

– Mutta kyllä se on ollut ihan tietoista toimintaa. Kun työntekijä ei tule töihin, siinä säästetään sen palkka.

Luottamusmies sanoo, että yksikönpäälliköt ovat olleet Esperillä kovilla ja vaihtuvuus on ollut suurta. Reilusta parista sadasta yksikönpäälliköstä puolet on lähtenyt reilussa vuodessa.

– Moni yksikönpäällikkö on ahdistunut ja palanut loppuun, kun työ ei ole saanut olla laadukasta ja asioita on pitänyt hoitaa kierosti, luottamusmies sanoo.

Yksikönjohtajana Esperillä työskennellyt sairaanhoitaja kertoo, että jossain vaiheessa työvuorolistoille alkoi ilmestyä nimiä, jotka eivät yksikössä koskaan työskennelleet.

– Sinne oli merkitty konsernihallinnon ihmisiä ikään kuin meidän työntekijöiksi.

Järjestelyllä korvattiin se, että yksikönjohtajan työajasta puolet olisi sopimuksen mukaan pitänyt olla hallintotöitä.

– Työnantajan määräyksestä työaika muuttui kuitenkin pelkästään hoitotyöksi.

Esperin johtajana aiemmin työskennellyt Marja Aarnio-Isohanni piti järjestelyä laillisena. Valviran mukaan asia ei ollut niin yksiselitteinen, menettelyyn olisi pitänyt hakea uusi lupa.

Esperin henkilöstöjohtaja Maria Pajamo sanoo, että Esperi on nyt muuttanut käytäntöään. Kaikille yksikönpäälliköille on merkitty työajasta vähintään puolet hallinnolliseen työhön.

– Oli erittäin epäonnistunut ratkaisu laittaa hallinnon tukihenkilöitä yksiköiden listoille. Siitä aiheutui pelkästään epäselvyyttä ja tämä on nyt muutettu, Pajamo sanoo.

Esperin jouduttua hoivakotimyrskyn silmään Aarnio-Isohanni irtisanoutui tehtävästään tammikuussa. Myös Esperin resurssijohtaja Tuija Antila jätti talon helmikuussa. Esperi ei kerro irtisanottiinko Antila vai lähtikö hän vapaaehtoisesti.

Lue lisää:

Rakennusliiton Suokas: Rekisteri poistaisi haamuhoitajat – “Yritykset tekevät voittoa vähentämällä hoitajia, pelkkä luottamus ei riitä”

Hoitajat ja omaiset tekivät sata uutta valitusta, ja Valviran mukaan hoivakoteja saatetaan vielä sulkea – Näin hoivakriisi on edennyt

Katso täältä missä hoivakodissa on mitäkin ongelmia – Hoivakotien pitäisi itse valvoa toimintaansa, mutta valvontaa ei oteta tosissaan