Hyppää sisältöön

Niinistön jäähyväistoive: Puolustusvoimiin tarvitaan satoja uusia virkoja – kyber-uhat työllistävät

Edellinen hallitus leikkasi, mutta nyt puolustusvoimiin tarvittaisiin 605 uutta tehtävää. Toiveen hintalappu on 45 miljoonaa euroa.

Varusmiehet ampumaradalla harjoittelemassa makuuammuntaa
Kuva: Jarkko Riikonen / Yle
Antti Parviala

Puolustusvoimien henkilöstöä on vähennetty reippaalla otteella, mutta nyt tarvittaisiin täyskäännös.

Puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) mukaan puolustusvoimiin tarvitaan muun muassa digiosaajia. Tarkemmin sanottua uusia tehtäviä pitäisi tulla 605 lisää.

– Turvallisuusympäristön muutos on edellyttänyt valmiuden kehittämistä ja uusien suorituskykyjen rakentamista, josta mainittakoon kyber, Niinistö sanoi valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaistilaisuudessa.

Ministeri avasi vaalikauden viimeisen maanpuolustuskurssin Helsingin Säätytalossa tänään maanantaina.

Sotilastiedustelun lisäksi tarvetta on perustehtävissä, kuten varusmiesten kouluttamisessa ja kertausharjoitusten järjestämisessä.

Ministeri muistuttaa, että edellisen hallituksen päättämässä puolustusvoimien uudistuksessa vähennettiin 2 300 henkilöä.

Kymmeniä miljoonia lisää

Lisähenkilöstöä tarvitaan Niinistön mukaan uuden lainsäädännön, muun muassa tiedustelulakien takia. Lisäksi kansainväliset tehtävät työllistävät. Niinistö otti siitä esimerkiksi keväällä 2021 pidettävän suursotaharjoituksen.

Uutta koulutettua henkilöstöä ei ole saatavilla heti, mutta uudet tehtävät pitäisi täyttää ministerin ja pääesikunnan arvion mukaan 2020-luvun puoleen väliin mennessä.

Lisähenkilöstön hintalappu olisi noin 45 miljoonaa euroa.

– Tämä edellyttää lisärahoitusta, jotta henkilöstö-, toiminta- ja materiaalikulut pysyvät tasapainossa, Niinistö muotoili.

– Kissa on nostettava pöydälle seuraavissa hallitusneuvotteluissa.

Hänen mukaansa ilman lisäresursseja puolustusta ei voida säilyttää uskottavalla tasolla.

"Miekat taloiksi"

Myös puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg otti maanpuolustuskurssin puheessaan tähtäimeensä talouden ja kasvavat kiinteistökulut. Tällä hetkellä puolustusvoimien toimintamenoista kymmenen prosenttia menee kiinteistöihin eli käytännössä valtion liikelaitokselle, Senaatti-kiinteistöille.

Puolustusvoimien tarvitsemiin kiinteistöihin ei voi Lindbergin mukaan soveltaa vakiomuotoista toimistojen vuokramallia. Komentaja tuskailee, että kiinteistökulut jatkavat kasvuaan, vaikka puolustusvoimien erilaisten tilojen määrää on vähennetty. Hänen mukaansa valtion liikelaitokselle Senaatille maksettavat vuokrat ovat suurempia kuin kiinteistöjen aiheuttamat kustannukset.

Lindbergin mukaan nykymalli nakertaa jopa puolustusvoimien toimintaedellytyksiä, kun rahat menevät enenevissä määrin kiinteistöihin esimerkiksi koulutuksen, valmiuden ja materiaalihankintojen kustannuksella.

– Olemme takomassa miekat taloiksi.

Toiveena edes selvitys

Lindbergin mukaan vuokrat eivät saisi perustua markkinahintoihin vaan ainoastaan suoriin kustannuksiin. Hänen mukaansa muut turvallisuusviranomaiset tuskailevat samaa ongelmaa.

Lindberg oli aiemmin sotatalouspäällikkö ja oli puolitoista vuotta selvitysryhmässä, jonka työn tuloksena ei saatu suurempaa muutosta aikaan. Nytkään hän ei odota nopeaa ratkaisua.

– Hyvä jos hallitusohjelmassa päätettäisiin ainakin selvittää millainen eri turvaviranomaisten kiinteistömallin tulisi olla.

Valtakunnansyyttäjänvirasto on pyytänyt keskusrikospoliisia tekemään esiselvityksen Lindbergin menettelystä kohua herättäneessä Lemmenjoen vapaaehtoisissa kertausharjoituksissa. Komentaja sanoo, että ei ole ollut KRP:n kuultavana ainakaan toistaiseksi.

– En ole tietoinen tutkinnan etenemisestä. KRP kertoo asiasta, jos on jotain kerrottavaa, Lindberg kuittaa.

Suosittelemme sinulle