Hiihtomaajoukkueen entinen päävalmentaja Kari-Pekka Kyrö arvosteli maanantaina kovin sanoin antidopingtyötä. Kyrö väitti Ylen Urheiluhullut-ohjelmassa, että Seefeldin MM-kisoissa nähtiin vain pintaraapaisu dopingin käytöstä, kun viisi urheilijaa jäi kiinni laajassa poliisioperaatiossa.
– Edelleenkään vuonna 2019 kivikautisinta dopingmenetelmää eli verellä tankkaamista vastaan ei ole mitään uskottavaa testausta. Tämä on Wadalle aikamoinen haaksirikko, kun tämä tuli näkyviin ihan muuta kautta, Kyrö sanoi.
Kyrön mukaan dopingin käyttö on paljon laajempaa, koska veridopingista kiinni jäämisen riski on pieni.
Suomen urheilun eettisen keskuksen, SUEKin testauspäällikkö Katja Huotari on osittain samaa mieltä.
– Tietyllä tapaa Kyrö on oikeassa, suoraa testiä veritankkaukselle ei ole, Huotari kertoo Yle Urheilulle.
Huotari muistuttaa kuitenkin biologisesta passista. Sen avulla antidopingorganisaatiot pyrkivät paljastamaan, jos verta on esimerkiksi manipuloitu eli veritankkausta on tehty. Biologinen passi on käytössä kaikilla huippu-urheilijoilla ja se perustuu pitkänajan seurantaan.
– Sen avulla 150 urheilijaa on jäänyt kiinni, Huotari täsmentää.
"Pienet kalat" sivuosassa antidopingtyössä
Seefeldin MM-kisojen yhteydessä tehdyssä ratsiassa jäi kiinni viisi hiihtäjää: virolaiset Karel Tammjärv ja Andreas Veerpalu, itävaltalaiset Dominik Baldauf ja Max Hauke sekä kazakstanilainen Aleksei Poltoranin.
Kari-Pekka Kyröä lainaten kiinni jääneet ja dopingin käytön myöntäneet urheilijat olivat "pieniä kaloja" eli keskitason hiihtäjiä. Huotarin mukaan biologisen passin voimavarat keskittyvät huippuhiihtäjiin.
– En tunne kiinni jääneiden taustaa. Veridopingin osoittamiseen liittyen resurssit käytetään pääosin kärkiurheilijoihin.
– Vaikea sanoa, onko biologinen passi ollut käytössä vai ei, Huotari kertoo.
Kyrön mukaan urheilijoiden luottamus järjestelmään on romahtanut, kun testaajat eivät saa kiellettyjä aineita käyttäneitä urheilijoita kiinni. Kyrö arvelee, että kiinni jää vain, jos joku vasikoi.
Huotari on eri mieltä. Hänen mukaansa viranomaistyö ja antidopingtyö kulkevat rinnakkain. Hänen mielestään ei ole merkitystä, kumpi saa kiinni dopingin käyttäjät, poliisi vai testaajat.
– Yhteistyö on osa dopingvalvontaa. Ilmiannot ovat ihan yhtä tärkeässä osassa kuin testaustyö.
"Fakta on se, että huijareita on aina"
SUEKin testauspäällikkö Katja Huotari myöntää, että järjestelmä ei ole aukoton. Työnsarkaa dopingin estämiseksi on loputtomasti, vaikka hänen mielestään Wada tekee hyvää työtä ja sen sisäinen työnjako on selkeä.
– Dopingin vastaista työtä tehdään laaja-alaisesti. Täydelliseen maailmaan, jossa urheilu olisi täysin puhdasta, ei kuitenkaan päästä koskaan, Huotari tunnustaa.
Huotari kertoo, että Kyrö ja kaikki muut saavat kertoa mielipiteensä antidopingtyöstä. Urheilijoita pitää kuitenkin kunnioittaa.
– Kaikki ovat puhtaita kunnes toisin todistetaan, summaa Huotari.
Lue myös:
Seefeldin MM-hiihtojen dopingvyyhti kasvaa: Kolmas virolaishiihtäjä myönsi veridopingin käytön
Mitä Seefeldin dopingskandaalista pitäisi ajatella – ja miksi jotkut käryt unohtuvat niin nopeasti?