Norjalaislegenda Tor Arne Hetlandin pesti maan hiihtomaajoukkueen päävalmentajana loppui myrskyisissä merkeissä viime keväänä. A-maajoukkuetta vuodesta 2015 valmentanut Hetland menetti joukkueen luottamuksen ja joutui jättmään tehtävänsä.
Kiisteltyä valmennusgurua kritisoitiin ennen kaikkea huonosta johtamisesta ja kommunikaatiosta.
Menestyksestä Hetlandin työpaikan säilyminen tuskin jäi kiinni, sillä Norja voitti Pyeongchangin olympialaisissa 14 maastohiihtomitalia ja enemmän kultamitaleita kuin muut maat yhteensä.
Hetland ei kuitenkaan tuntunut sopivan Norjan hiihtomaajoukkueen toimintakulttuuriin, jossa pyritään vaalimaan hyvää yhteishenkeä.
Työttömäksi Hetlandin ei tarvinnut kuitenkaan jäädä. Norjassa entisten hiihtotähtien osaamisesta halutaan ottaa kaikki irti. Vaikka maajoukkueessa oli ristiriitoja, Norjan hiihtoliitto halusi pitää Hetlandin palveluksessaan.
Maskotti nimetty Pirjo Murasen mukaan
Aktiiviurallaan sprintin olympiakultaa (2002) ja kolme maailmanmestaruutta voittanut Hetland on suomalaisille tuttu vuoden 2001 Lahden MM-kisoista. Hetland voitti Lahdessa sprintin maailmanmestaruuden.
Kun Yle Urheilu vieraili Hetlandin luona Hiihtohullu Norja -sarjan kuvauksissa, hän esitteli vuoden 2001 kisamaskottia Harri-ilvestä, jonka Hetland on tosin nimennyt Pirjoksi vuonna 2001 naisten sprintin voittaneen Pirjo Murasen mukaan.
Hetland esitteli Yle Urheilulle paikkoja Meråkerin kylässä, jossa sijaitsee tunnettu norjalainen hiihtolukio. Sen kasvatteja ovat muun muassa Johannes Hösflot Kläbo, Petter Northug ja Marit Björgen.
– Asun mökissä täällä tunturissa, jossa olen myös hiihtänyt, Hetland kertoi kuulumisiaan.
Maajoukkueen päävalmentajan tehtävä on vaihtunut elämään pikkukylän tunturimökissä.
– Sitä saa mitä tilaa. Olen ihan onnekas, kun olen takaisin Meråkerissa. Valmentaminen on toki toiseksi parasta kilpailemisen jälkeen.
Valmentamista Hetland ei ole joutunut jättämään, mutta hän työskentelee nykyään täysin erilaisten haasteiden parissa kuin Norjan maajoukkueessa. Hetland vastaa Norjan Kiina-projektista. Hänen vastuullaan on kasvattaa 40 valitsemastaan kiinalaisesta huippuhiihtäjiä – tai ainakin hiihtäjiä.
– Projekti on oikeastaan absurdi. Meråkeriin saapuvista osa ei ole nähnyt edes lunta. Harva heistä on ollut suksilla. On jännä nähdä, mitä saamme heistä irti neljän vuoden aikana, Hetland sanoi.
Yhtäläisyyksiä Kojonkosken Kiina-projektiin
Projekti liittyy Pekingin vuoden 2022 talviolympialaisiin, joihin Kiina haluaa iskukykyisen joukkueen. Kiinassa ei ole juuri talviurheilun perinteitä, joten osaamista on haettu muualta.
Jääkiekossa kiinalainen miesten joukkue pelaa KHL:ssä ja naisten joukkue kanadalaisessa ammattilaisliiga CWHL:ssä. Suomessa Vuokattiin on perustettu kiinalainen urheiluakatemia, joka tuo Vuokatin urheiluopistoon pysyvästi noin 150 kiinalaista talvilajien urheilijaa.
Hetland on vähän vastaavassa tilanteessa kuin Norjan mäkimaajoukkueen entinen suomalaisvalmentaja Mika Kojonkoski, joka vetää kiinalaisten mäkihyppyprojektia Kuopiossa. Loppusyksystä Kuopioon saapui 24 nuoren urheilijan ryhmä, joita Kojonkoski ryhtyi suomalaisvalmentajien kanssa kouluttamaan mäkihyppääjiksi.
– Ryhmä on edistynyt huikeasti, kun puolitoista kuukautta sitten nuoret eivät vielä tienneet mitään suksista ja lumesta, Kojonkoski sanoi vuodenvaihteessa.
Monet asiantuntijat ovat suhtautuneet skeptisesti siihen, pystyykö kukaan kehittämään ensimmäistä kertaa suksia kokeilevista kiinalaisista kolmessa vuodessa olympiatason mäkihyppääjiä tai maastohiihtäjiä.
Hetland on valmentamiensa urheilijoiden suhteen toiveikas.
– Uskon, että heistä olisi tullut ihan hyviä, vaikka he olisivat harjoitelleet kotimaassaan. Heidän fysiikkansa on hyvä hiihtoon. Heidät on valittu juoksun, soudun ja melonnan parista, Hetland kertoi.
Hiihtohullu Norja -sarjan legendat-jaksossa kuullaan Hetlandin, Oddvar Brån ja Frode Estilin kuulumiset. Katso koko jakso tämän jutun pääkuvaa klikkaamalla.
Lue myös:
Norjalta häikäisevää ylivoimaa MM-kisoissa! Katso ja tutustu, miksi hiihdon ihmemaa dominoi taas