UTSJOKI Tenon sivuvesistön luvattomasta pyynnistä ja kalastusrikkomuksesta syytetyt kalastajat kokoontuivat keskiviikkoaamuna Utsjoen kunnan valtuustosaliin kuuntelemaan Lapin käräjäoikeuden tuomiota. Tuomio julistettiin etäyhteydellä Rovaniemen istuntosalista.
Käräjätuomari Esko Hohti aloitti tuomion julistuksen perusteluilla. Jo tässä vaiheessa syytettyjen kasvoilta oli havaittavissa hymynkareita, etenkin, kun tuomari totesi vastaajilla olleen saamelaisina perustuslaissa turvattu oikeus kalastaa kotijoellaan.
Kyyneleiltäkään ei vältytty, kun tuomari julisti, että syytteet hylätään.
– Nyt se on oikeudessa todettu, että meillä saamelaisilla on oikeus omaan kulttuuriimme. Todella hieno tunne, iloitsee Vetsijoessa ilman Metsähallituksen vapakalastuslupaa kalastanut Heidi Eriksen.
Käräjäoikeus: Perusoikeuksien rajoitusta on perusteltava hyväksyttävillä tavoitteilla
Muutama vuosi sitten voimaan tulleet uusi kalastuslaki ja Tenon rajajokisopimus rajoittivat tuntuvasti paikallisten kalastusoikeuksia. Neljä kalastajaa Vetsijoelta ja yksi Utsjoelta eivät hyväksyneet uusia rajoituksia, jotka veivät paikallisilta oikeuden ilmaiseen vapakalastuslupaan ja kielsivät elokuisen verkkokalastuksen.
Kesällä 2017 he rikkoivat tarkoituksella kalastussääntöjä kotijoissaan Tenon vesistössä päästäkseen käräjille. Helmikuussa 2019 pidetyssä Lapin käräjäoikeuden istunnossa heitä syytettiin luvattomasta kalastuksesta ja kalastusrikkomuksesta. Syytetyt vetosivat perustuslakiin, jonka mukaan saamelaisilla on oikeus harjoittaa omaa kulttuuriaan, johon kalastus olennaisena osana kuuluu.
Keskiviikkona 6.3. käräjäoikeus vahvisti, että uudet kalastussäännökset rikkovat saamelaisten perusoikeuksia rajoittamalla kalastusoikeutta kohtuuttoman paljon.
Tuomion mukaan perustuslain rajoituksen on perustuttava hyväksyttävään päämäärään. Käräjäoikeus yhtyy vastaajien osoittamiin tutkimustuloksiin, joiden perusteella saamelaisten perinteinen kalastus ei uhkaa lohikantaa Vetsijoessa eikä Utsjoessa, ja siksi pyyntiä ei ole tarpeellista rajoittaa siten, kuin uusilla rajoituksilla on tehty.
– Asiassa on jäänyt näyttämättä, että perusoikeuden rajoittamiselle olisi ollut hyväksyttävät syyt, tuomiossa todetaan.
Tavoitteena korkeimman oikeuden ennakkopäätös
Vastaajien tavoitteena on päästä asian kanssa korkeimpaan oikeuteen.
– Ajattelimme ensin, ettei käräjäoikeuden tuomiolla ole mitään merkitystä. Kun aloin ymmärtää, että mehän voitamme, niin herättihän se tunteita, ettei ollut turhaa ryhtyä tähän, kertoo Kati Eriksen, yksi Vetsijoen kalastajista.
Vaikka voitto tuntuu hyvältä, on se vasta ensimmäinen etappi matkalla, jonka kalastajat toivovat päättyvän korkeimman oikeuden ennakkopäätökseen.
– Silloin sillä olisi vaikutusta kaikille saamelaisille eikä pelkästään meidän viiden henkilön kalastukseen, kertoo Vetsijoessa niin ikään kalastanut Anne Nuorgam.
Utsjoessa pyyntiajan ulkopuolella elokuussa verkoilla kalastanut Esko Aikio on alusta asti muistuttanut, että edessä on pitkä prosessi, eikä käräjäoikeuden tuomiolla siksi ole suurta merkitystä. Silti hänkin ilahtui kuultuaan tuomion.
– Täytyy tunnustaa, että olihan se mukava tunne, vaikka toisaalta tiedän, että voitto oli vasta ensimmäinen askel, kertoo Aikio.
Syyttäjä Anita Haapakoski kertoo aikovansa hakea muutosta käräjäoikeuden tuomioihin suoraan korkeimmalta oikeudelta, jotta asiaan saataisiin ennakkopäätös.
– Kyseessä on erittäin merkittävä ja ainutlaatuinen ratkaisu, toteaa Haapakoski.
Ennakkopäätösvalitus on syyttäjän mukaan mahdollinen, jos vastaajat antavat siihen suostumuksen ja korkein oikeus myöntää valitusluvan. Muussa tapauksessa syyttäjä hakee muutosta Rovaniemen hovioikeudelta.
Mikä merkitys käräjäoikeuden tuomiolla on?
Kalastajat uskovat, että tällä käräjäoikeuden tuomiolla voi olla merkitystä, vaikka odottavatkin vielä korkeampien tuomioistuinten vahvistusta. Esko Aikio pohtii, että vaikutusta voi olla esimerkiksi siihen, miten viranomaiset tästä eteenpäin tulkitsevat kalastussääntöjä paikallisten kohdalla.
Odotuksissa on myös se, että päätös näkyisi ensikesän lupamyynnissä ja kalastuslain muutosesityksen eduskuntakäsittelyssä. Aikio toivoo myös, että maa- ja metsätalousministeriö alkaisi nyt pohtia, pitäisikö Tenon sivujokien kalastussääntöä muuttaa sellaiseksi, että se turvaa saamelaisten perusoikeudet ja ihmisoikeudet.
Utsjokelainen varatuomari Jussi Lauerma uskoo, että tuomio saattaa aiheuttaa päänsärkyä maa- ja metsätalousministeriössä sekä Metsähallituksessa.
–Kyllä tällä tulee olemaan huima vaikutus. Nyt kun on tällainen pohja, niin varmasti tätä tulosta alkavat muutkin käyttämään hyväkseen. Totta kai nyt pitää muistaa, että kalastajat voittivat taistelun, mutta eivät he vielä ole sotaa voittaneet.
Sekä Lauerma että oikeustieteiden tohtori Markku Kiikeri pitävät käräjäoikeuden tuomiota hyvin perusteltuna.
– Tämä on juridisesti hyvin mielenkiintoinen ja tärkeä juttu, jolla on voi olla yleistä merkitystä siihen, miten kansainväliset sopimukset vaikuttavat suomen perustuslain tulkintaan. Onhan se aika historiallinen päätös, pohtii Markku Kiikeri.
Saamelaiskulttuurin huomiointi tuomiossa osoittaa, ettei perustuslaissa määritelty saamelaisten oikeus harjoittaa omaa kulttuuriaan jää vain tyhjäksi lakipykäläksi.