Kyselyn tulos on tyly. Hallitus suosii metsien hakkuuta, pihistelee luonnon suojelussa ja luonto osoittaa kuolemisen merkkejä, asiantuntijat sanovat kyselyssämme.
Kysyimme tutkijoista ja virkamiehistä koostuvalta Luontopaneelilta arviota siitä, kuinka Juha Sipilän hallitus on onnistunut taistelemaan Suomen luonnon köyhtymistä vastaan. Halusimme tietää, millaisen päättötodistuksen luonnon elinvoimaisuuden asiantuntijat antavat pian neljä vuotta toimineelle hallitukselle.
Tänään julkaistiin uusi arvio Suomen lajien uhanalaisuudesta. Se tukee kyselyymme vastanneiden asiantuntijoiden käsitystä luonnon elinvoimaisuuden heikkenemisestä. Uuden tiedon mukaan Suomen luonnon eläin- ja kasvilajeista jo joka yhdeksäs on uhanalainen. Selkärankaisista eläimistä lähes joka kolmas on uhanalaisten listalla.
Kysyimme paneelin jäseniltä arviota hallituksen toiminnan kokonaisvaikutuksesta luonnon monimuotoisuuteen. Pyysimme heitä antamaan yleisarvosanan asteikolla -2 – +2. Alempana olevasta piirakkakuviosta näet tarkemmin arvosana-asteikkomme.
Enemmistö kyselyymme vastanneista arvioi, että Juha Sipilän hallituksen päätökset ovat kaiken kaikkiaan edesauttaneet luonnon köyhtymistä. Kasvit, eläimet ja sienet olisivat siis vaarassa uhanalaistua jatkossakin.
Tässä erään vastaajan perustelut:
"Luonnon köyhtyminen uhkaa ilmastonmuutoksen ohella maapallon, mukaan lukien ihmiskunnan, tulevaisuutta. Metsänhakkuiden lisäys sekä tutkimuksen ja suojelun leikkaukset eivät ole omiaan pysäyttämään luonnon köyhtymistä."
Alla näet, kuinka asiantuntijoiden vastaukset jakaantuivat.
Ministeri Tiilikainen puolustaa hallitusta
Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) puolustautuu moitteilta. Tiilikainen on vakuuttunut, että monimuotoisuuden suojelu on edistynyt nykyisen hallituksen päätöksillä.
– Suojelualat ovat kasvaneet tämän hallituksen aikana, Tiilikainen perustelee.
Ministeri laskee, että 70 000 hehtaaria uusia luontoalueita on suojeltu pysyvästi.
Vain yksi kyselyymme vastanneesta 12 asiantuntijasta on samoilla linjoilla ministerin kanssa. Hänkin arvioi, että luonnon mahdollisuuksia säilyä monimuotoisena on edistetty nykyisen hallituksen ansiosta.
Pyysimme kaikkia Luotopaneelin asiantuntijoita nimeämään joka tapauksessa jonkin edistyksellisen toimen hallitukselta. Yleisin kehun aihe oli Hossan kansallispuiston perustaminen Suomussalmelle Kainuuseen.
Saimme myös ratkaisuja ongelmaan
Pyysimme paneelilta myös ratkaisuja eli kysyimme, mitä pitäisi tehdä tilanteen kohentamiseksi. Suurimman kannatuksen saivat metsien hakkuun rajoittaminen luonnon kestävyyden mukaan sekä soiden ja metsien nykyistä huomattavasti laajempi suojelu.
Kyselyymme vastasi 12 paneelin 22 jäsenestä. Osa virkamiesjäsenistä kertoi, ettei voi asemansa vuoksi arvioida hallituksen politiikkaa.
Osoitimme kyselymme Luontopaneelille, koska sen päämääränä on huolehtia luonnon monimuotoisuudesta eli erilaisten elinympäristöjen ja lajien runsaudesta. Tarkoitus on, että asiantuntijoiden ja virkamiesten yhteistyöelimen avulla tutkittu tieto päätyy osaksi poliittista päätöksentekoa.
Luontopaneeli on toiminut pian neljä vuotta. Se on ympäristöministeriön asettama.
Luontoprofessori sanoo hallituksen epäonnistuneen
Luontopaneelin puheenjohtaja professori Janne Kotiaho antoi yleisarvosanaksi -2 eli huonoimman mahdollisen arvion.
Kyselymme paras mahdollinen arvosana olisi ollut +2. Aiemmin jutussa olevan piirakkakuvion vierestä näet asteikon tarkemmin.
Puheenjohtaja Kotiaho on siis sitä mieltä, että hallituksen toimet ovat huonontaneet huomattavasti luonnon mahdollisuuksia säilyä runsaslajisena.
– Kun luonnon lajisto ja lajien elinympäristöt ovat entistä uhanalaisempia, silloin politiikka on epäonnistunutta, Jyväskylän yliopiston ekologian professori Kotiaho perustelee.
Nyt joka yhdeksäs luonnon kasvi- tai eläinlaji on uhanalainen, joten ekologian professori Kotiahon mukaan luonto ei voi hyvin.
– Kun luonto osoittaa kuolemisen merkkejä, on syytä olla huolestunut ihmiskunnan omasta olemassaolosta, Kotiaho sanoo.
Ministeri antaa itse hyvän arvosanan
Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen antoi myös arvosanan itse itselleen. Kysyimme häneltäkin puhelimitse, kuinka hyvin hallitus on onnistunut edistämään luonnon monimuotoisuuden säilymistä.
Ministeri Tiilikainen näkee hallituksen onnistuneen hyvin, mutta ei kuitenkaan täydellisesti. Hän antaa oma-arviossaan päättötodistukseen +1. Se on kyselymme toiseksi paras mahdollinen arvosana.
– Kyllä monimuotoisuuden edistämisessä on menty eteen päin, ministeri vakuuttaa.
Moite 1: Suuri puute suojelurahasta
Professori Janne Kotiaho ei näe edistymisen merkkejä monimuotoisuuden varjelussa uusista suojelualueista huolimatta. Ensimmäisenä hän moittii Juha Sipilän (kesk.) hallitusta metsänsuojelurahojen puutteesta.
Eteläisen Suomen metsiä suojellaan niin sanotulla Metso-ohjelmalla. Yksityiset henkilöt tai vaikkapa seurakunnat suojelevat metsiä vapaaehtoisesti, ja valtio maksaa heille korvauksen.
Nykyinen hallitus on vähentänyt suojelurahojen määrää. Kotiahon mukaan nykyinen suojeluun käytetty rahasumma pitäisi kymmenkertaistaa.
– Rahaa metsien suojeluun tarvitaan vuotuisesti 200–300 miljoonaa, kunnes Suomen kansainvälisesti tekemät luonnonsuojelu- ja ennallistamissitoumukset tulevat täytetyksi, Kotiaho sanoo.
Suomi on sitoutunut muun muassa pysäyttämään luonnon köyhtymisen. Tavoitteena oli, että se tapahtuisi vuonna 2020.
Sata euroa työntekijän pussista
Metsät ovat Suomen yleisin ja siksi tärkein lajien elinympäristö.
Vanhoissa metsissä elää runsaasti eri kasvi-, eläin- ja sienilajeja. Ne ovat siksi tärkeitä paikkoja monipuolisen lajiston kannalta.
Kotiahon laskelman mukaan metsää tulisi suojella seuraavat kymmenen vuotta yllä mainitulla vuotuisella summalla. Jokaista työssäkäyvää suomalaista kohti se tietäisi vajaat sata euroa vuosittain.
Nykyiseen verrattuna kymmenkertainen vuotuinen summa riittäisi siihen, että Suomi saavuttaisi yli puolet kansainvälisesti sovitusta 17 prosentin suojelutavoitteesta. Tavoite piti saavuttaa jo vuoden kuluttua.
Rahan puute luonnonsuojelussa oli myös muiden kyselyyn vastanneiden yleisin moite hallitukselle. Alla yksi maininta asiasta:
"Tämä hallitus ei ole (ainakaan muistaakseni) tehnyt mitään merkittäviä päätöksiä, jotka edistäisivät luonnon monimuotoisuuden säilymistä, sen sijaan on tehty useita huononnuksia, esimerkiksi Metso-ohjelman rahoituksen leikkaus."
Ministeri myöntää rahan vähäisyyden
Ministeri Kimmo Tiilikainen tunnistaa kyllä rahan niukkuuden metsien suojelussa. Metsänomistajat tarjoavat metsiään suojeluun enemmän kuin sitä voidaan suojella.
– Olen itsekin harmissani, että Metso-ohjelman määrärahat eivät olleet suuremmat, Tiilikainen sanoo.
Hän perustelee rahoituksen leikkausta säästöillä, jotka hallitus on tehnyt kaikilla valtion rahoittamilla yhteiskunnan alueilla.
– Säästöt kohdistuivat myös luonnonsuojeluun, Tiilikainen puhuu.
Moite 2: Metsiä hakataan liikaa
Toisena moitittavana asiana professori Janne Kotiaho pitää hallituksen suhtautumista metsien hakkuuseen. Juha Sipilän hallitus tavoittelee, että Suomen metsiä hakattaisiin teollisuuden tarpeisiin 80 miljoonaa kuutiota vuosittain. Tavoite on huomattavasti suurempi kuin nykyinen 72 miljoonan (vuonna 2017) kuution hakkuut.
– Nykyinenkään hakkuutaso ei ole monimuotoisuuden kannalta kestävää, Kotiaho kritisoi.
Vaikka metsät eivät ole ainoa eläinten ja kasvien elinympäristö, metsissä elää yli kolmasosa myös tänään julkaistun punaisen kirjan uhanalaisista lajeista.
Ministeri Kimmo Tiilikainen tietää toki, että metsien hakkuilla on merkittävä yhteys luonnon monimuotoisuuteen.
– Mutta mikähän se kestävä hakkuutaso sitten olisi? Tiilikainen kysyy.
Hallituksen hakkuutavoitteen nostaminen sai moitteita usealta muultakin Luontopaneelin jäseneltä. Seuraavassa lainaus yhden vastaajan kirjoituksesta:
"Hallitus on asettanut tavoitteeksi metsien käytön lisäämisen, vaikka nykyinenkään käyttö ei ole ekologisesti kestävällä tasolla."
Hakuu hävittänyt vanhaa metsää
Sen lisäksi että suuri joukko metsien kasvi- ja eläinlajeja on uhanalaistunut, myös moni metsäluontotyyppi on vaarassa hävitä. Kotiahon mukaan sekin on merkki kestämättömästä tilanteesta metsissä. Esimerkiksi Etelä-Suomen kuivat kangasmetsät ovat uhanalaisia.
Luontotyypit ovat lajien elinympäristöjä. Kun luontotyyppi vähenee, eläin- ja kasvilajit käyvät harvinaisemmaksi ja niiden riski kuolla sukupuuttoon kasvaa.
Metsien hakkuun seurauksena luonnosta ovat kadonnut etenkin vanha metsä ja lahoava puu.
Metsän myyjät ja metsäteollisuus ovat kuitenkin koettaneet lisätä lahopuun määrää talousmetsissä jo pitkään. Siitä huolimatta luonnon monimuotoisuuden asiantuntija ei ole tyytyväinen tilanteeseen.
– Kaikesta puheesta huolimatta Etelä-Suomen talousmetsissä lahopuun määrä on kasvanut viimeisen 20 vuoden aikana reilun kuution hehtaaria kohden ja on edelleen alle 4 kuutiota hehtaarilla, Kotiaho kertoo.
Ekologian professori vertaa nykyistä tilanne luonnontilaiseen metsään. Siellä lahopuuta olisi noin 100 kuutiota hehtaarilla.
– Yhden prosentin lisäys lahopuuta on lajien säilymisen kannalta katastrofaalisen vähän, ja sitä pitäisi nopeasti lisätä merkittävästi enemmän, professori Kotiaho sanoo.
Moite 3: Soidensuojelu lepsua
Kolmas Janne Kotiahon moite Juha Sipilän hallitukselle tulee soidensuojelusta.
Uusi soidensuojeluohjelma oli edellisen hallituksen valmistelussa jo pitkällä, mutta se perui ohjelman viime metreillä.
– Toteutetuksi tuli pääsääntöisesti vain valtion mailla sijaitseva ohjelman kolmasosa, Kotiaho harmittelee.
Muutama muukin Luontopaneelin jäsenistä mainitsee nykyisen hallituksen synniksi sen, että se ei ole ottanut soidensuojeluohjelmaa uudestaan esille. Alla esimerkki:
"Soidensuojelun täydennysohjelmaa on edelleen yritetty toteuttaa vain vapaaehtoisuuden pohjalta, ei ekologisen merkityksen perusteella."
Ratkaisu 1: Hakkuut luonnon kestävyyden rajoissa
Kysyimme Luontopaneelin asiantuntijoilta myös ohjeita luonnon tilan kohentamiseksi.
Metsien merkitys Suomen luonnon elinvoimaisuudelle korostui myös tässä kohtaa.
Vastaajat pitävät tärkeänä, että poliitikot määrittävät metsien hakkuutavoitteet ekologisin perustein. Asiantuntijat pitävät olennaisen tärkeänä, että hakkuut eivät vähentäisi luonnon monimuotoisuutta. Metsiä tulisi hakata vain niin, että monimuotoisuus säilyy tai vahvistuu.
Ratkaisu 2: Soita vaikka pakkosuojeluun
Kyselyssämme soiden suojelu nousi tärkeäksi keinoksi estää luonnon köyhtymistä.
Luontopaneelin asiantuntijat kehottivat poliittisia päättäjiä kaivelemaan esille jo vuosia sitten valmistellun soidensuojeluohjelman laajennuksen. Siinä valtio olisi pakkolunastanut suojeluun luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaimpia soita.
Alexander Stubbin (kok.) pääministeriyden aikainen hallitus jätti toteuttamatta ohjelman. Perusteluna oli, että hallitus halusi suojella soita vapaaehtoispohjalta, ei pakolla.
Ratkaisu 3: Lisää suojelumetsiä etelään
Kolmen tärkeimmän konstin joukkoon nousi kyselyssämme metsien suojelu entistä suuremmalla voimalla. Se olisi asiantuntijoiden mukaan tärkeä teko luonnon monimuotoisuuden puolesta.
Kyselyyn vastaajien mielestä poliitikkojen tulisi tehdä Metso-ohjelmasta, eteläisen Suomen metsien suojelusta, nykyistä kunnianhimoisempi.
Nyt Metso-ohjelman tavoitteena on suojella yhteensä 96 000 hehtaaria Rovaniemen eteläpuolisen Suomen monimuotoisuudelle arvokkaita metsiä. Luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiahon mukaan monimuotoisuuden säilymisen kannalta tavoite ei ole riittävä, vaikka se saavutettaisiinkin.
Kotiahon oma resepti luonnonsuojeluun
Professori Janne Kotiaholla on oma resepti luonnon elinkelpoisuuden kohentamiseksi. Jos hän saisi päättää, hän määräisi luonnon tilaa heikentävän tahon korvaamaan aiheuttamansa haitan.
Jos vaikkapa uusien raiteiden alta tuhotaan luontoa, radan rakentajan tulisi esimerkiksi ennallistaa ja suojella luontoa vastaavasti jossain muualla. Toimintaa kutsutaan ekologiseksi kompensaatioksi.
– Jos kompensaatio toteutettaisiin kaikessa toiminnassa, se lopettaisi monimuotoisuuden henkentymisen, Kotiaho puhuu innokkaasti.
Lajistoltaan rikkaiden ja harvinaisten alueiden suojelu on toki myös Kotiahon mukaan hyvin tärkeää.
– Suojelu kyllä estää monimuotoisuuden tulevan heikentymisen, mutta se ei välittömästi tuo monimuotoisuutta lisää, Kotiaho painottaa.
Suojelun lisäksi tärkeitä elinympäristöjä tulisi Kotiahon reseptin mukaan myös ennallistaa. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ojittamalla kuivunut suo autettaisiin palautumaan takaisin luonnontilaan tukkimalla ojia.
Lue ja katso lisää tuoretta tietoa Suomen uhanalaisista lajeista:
Lajien punainen lista – katso, mitkä Suomen eläimet ovat vaarantuneet