Ensimmäinen raaka taistelu kaatuneen soten raunioilla syttyi toisena päivänä hallituksen eron jälkeen.
Sunnuntaiaamun Helsingin Sanomissa sotejättien toimitusjohtajat vaativat lehden mukaan rajoituksia pois ja kuntia vapaaksi ulkoistamaan palveluitaan, koska maakuntia tai sotea ei syntynyt.
Aamupäivällä entinen sosiaali- ja terveysministeri, toimitusministeristön Annika Saarikko (kesk.) lähetti tiedotteen, jonka sävy oli loukkaantunut. Hän syytti yrityksiä huonosta tilannetajusta ja kuvasi lausuntoja soten haudalla tanssimiseksi. Entinen valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) kehotti Twitterissä terveysyrityksiä hillitsemään puheitaan ja ulkoistamisia rajoittavaa lakia pidettäväksi voimassa.
Vielä hallituksen sote-esityksessä Sipilän ex-hallituksen ministerit Annika Saarikko ja Petteri Orpo puolustivat kiivaasti valinnanvapautta ja maakuntia. Mutta jo hallituksen eropäivänä keskusta ja kokoomus kertoivat omista sote-malleistaan. Keskusta halusi vähemmän valinnanvapautta, kokoomus ei hyväksynyt enää maakuntia.
Yritykset näkevät uuden mahdollisuuden ulkoistuksille
Poliitikkojen ja yritysten väittelyssä on kyse rajoittamislaista. Se on säädetty, jotta kunnat eivät ulkoistaisi isoja osia palveluistaan ennen kuin sote tulee voimaan. Lain mukaan kunnat pystyvät ulkoistamaan vain 30 prosenttia sosiaali- ja terveydenhuollon käyttömenoista. Laissa on pelotteena irtisanomisehto, jonka mukaan tuleva järjestäjä voi tarvittaessa hankkiutua eroon edeltäjän tekemistä sopimuksista.
Rajoittamislaki kiristettiin nykyiselleen ja sen voimassaoloa jatkettiin, kun sote viipyi ja ulkoistukset laajenivat; Länsi-Pohjassa onnistuttiin ennen lain kiristämistä ulkoistamaan kokonainen keskussairaala.
Yritysten mielestä laille ei ole enää edellytyksiä. Poliitikot taas haluavat pitää kiinni laista.
Onko lakia mahdollisuus tulkita eri tavoin?
Yle kysyi lain tilanteesta ja keskustelun taustoista. Vastaajina ovat sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Kirsi Varhila ja sotejättejä edustavan Hyvinvointialan liiton toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas.
Lisäksi kysyimme terveyspalveluyritysten toimitusjohtajilta, mitä he tarkoittivat aamun lehtikommenteillaan.
Onko rajoittamislaki nyt voimassa?
Varhila, STM: Se on voimassa olevaa lainsäädäntöä, joka on voimassa vuoden 2022 loppuun asti. Jos se halutaan purkaa, käytännössä on tehtävä laki, jolla tuo laki kumotaan.
Muuttiko soten kaatuminen tilannetta?
Varhila, STM: Soten kaatuminen ei muuttanut tilannetta. Kun lain voimassaoloa jatkettiin, käytiin poliittista keskustelua siitä että laki on kytköksissä maku-sote -uudistukseen. Mutta laissa ei voi koskaan viitata tulevaan lakiin. Niinpä tässä laissa puhutaan lakisääteisestä järjestämisvastuussa olevasta tahosta. Siinä laissa ei puhuta mitään maakunnasta.
Rajakangas, Hyvinvointitiala: Tämähän nyt on kuitenkin niin, että laki on voimassa. Ja koska meillä istuu toimitusministeristö, sitä ei olla purkamassa. Toivoisin, että seuraava hallitus ottaa tosi nopeasti tämän agendalleen ja harkitsee, onko tämä enää jatkossa tarpeellinen.
Eli vaikka sote kaatui, se ei muuta rajoittamislain tilannetta?
Rajakangas, Hyvinvointitiala: Yritysten näkökulmasta se ei muuta mitenkään tilannetta. Yrityksethän toimivat siinä toimintaympäristössä, minkä lainsäädäntö niille antaa. Yrityksethän olivat varautuneet sekä soten eteenpäin menoon että kaatumiseen.
Varhila, STM: Tällä hetkellä se ei muuta sitä. Toinen asia on sitten, jos tuleva hallitus ohjelmassaan linjaa toisin. Tämä jättää myös uudelle hallitukselle mahdollisuuden pitää laki voimassa ja alkaa sinä aikana rakentaa uutta mallia.
Perustuslakivaliokunta on kuitenkin kiinnittänyt huomiota siihen, että laki rajoittaa kuntien itsemääräämisoikeutta?
Varhila, STM: Kunnilla on laaja itsehallinto, jonka rajoittamiseen pitää olla erikoisen hyvät perusteet. Tässä perustuslain tulkinta on ollut, että perusteet ovat riittävät. Lisäksi laki on määräaikainen eikä tästä ikuisuuteen. Siksi se on ollut mahdollista.
Rajakangas, Hyvinvointitiala: Suomessahan on erittäin vahva kunnallinen itsehallinto. Nyt kun sote kaatui, kunnillahan pitäisi olla kaikki välineet järjestää tämä sote. Osa- ja kokonaisulkoistukset ovat yksi paletissa oleva osa.
Rajoittamislaki säädettiin, koska isoja ulkoistuksia pelättiin. Miksi niitä pelätään?
Varhila, STM: Jos maakuntamalli olisi mennyt läpi ja kunnat olisivat tehneet isoja kokonaisulkoistuksia, maakunnan olisi ollut hankala saada oma palvelujärjestelmänsä siihen kuntoon että se vastaa asukkaiden tarpeita ja resurssit riittävät. Laissa lukee, että lakisääteisesti järjestämisvastuussa oleva taho. Tämä antaa myös kunnalle ja kuntayhtymälle oikeuden irtisanoa sopimuksia.
Rajakangas, Hyvinvointitiala: En näe, että ulkoistamisessa on mitään pelättävää. Kunnathan nämä ratkaisut tekee ja yritykset käy heidän kanssaan neuvottelut. Me olemme esittäneet, että kuntien hankintaosaamista pitää vahvistaa. Kuntaliiton kanssa olemme tästä puhuneet, jotta sopimukset olisivat pitkäaikaisia ja kaikille mieleen.
"Virkamiehenä seuraan tätä puolihuvittuneena."
Kirsi Varhila, ylijohtaja, STM
Miten tulkikset keskustelua, joka nyt lähti liikkeelle?
Rajakangas, Hyvinvointitiala: Nythän on vaaleihin enää neljä viikkoa aikaa, se kyllä tietysti poliitikkojen kommenteista näkyy. Tämä täytyy huomioida keskustelussa.
Varhila, STM: Tässä tilanteessa, kun vaalikampanja käynnistyi eikä ole tiedossa uusi hallituspohja, otetaan ennenaikaisesti raflaaviakin irtiottoja. Toivoisin virkamiehen näkökulmasta asiallista ja järkevää keskustelua, ettei suurilla otsikoilla lähdetä viemään omaa asiaa eteenpäin.
Kenen kommentit olivat raflaavia?
Varhila, STM: Kun tämän päivän keskustelua on seurannut, terveyspalveluyritykset ja toisaalta myös poliitikot lähtivät aika nopeasti siihen keskusteluun mukaan. Virkamiehenä seuraan tätä puolihuvittuneena.
Mehiläinen: Saamme olla eri mieltä poliitikkojen kanssa
Kysyimme myös terveyspalveluyrityksiltä, miksi he ottivat juuri nyt kantaa voimassa olevaan lakiin. Vastaajina ovat Janne-Olli Järvenpää, Mehiläisen toimitusjohtaja sekä Joni Aaltonen, Pihlajalinnan toimitusjohtaja.
Ymmärrättekö ministeri Saarikon tämänpäiväisiä kannaottoja?
Järvenpää, Mehiläinen: Suhtaudun hyvin rauhallisesti ja huumorilla näihin politikkojen kommentteihin. Ymmärrän tottakai Saarikon ulostuloa ja arvostan häntä suuresti ministerinä. Mutta me saamme olla eri mieltä tästä asiasta.
.
Aaltonen, Pihlajalinna: Ymmärrän hyvin Saarikon näkökulman asiaan.
Otitteko kantaa rajoittamislakiin väärään aikaan?
Järvenpää, Mehiläinen: Mikä olisi parempi ajoitus? Hallitus jätti juuri eroanomuksen ja sote kaatui. Tottakai sotea varten laadutuilta perustuslain vastaisilta määräaikaisilta laeilta putoaa pohja pois. Kuinka monta päivää sitten pitäisi olla hiljaa tällaisesta aivan ilmiselvästä asiasta?
Aaltonen, Pihlajalinna: Ajankohta oli huono. Ei ole kovin rakentavaa, että lähdetään nyt heti kritisoimaan. Mutta asiaa on kysytty, niin toki siihen on pitänyt vastata. Rajoittamislaki pitäisi purkaa, koska perusteet, jotka laille on asetettu, ovat poistuneet. Keskustelu olisi voitu käydä myöhemmässäkin vaiheessa ja katsoa, miten nämä tilanteet lähtevät tästä kehittymään.
Eikö tällainen keskustelu synnytä vastakkainasettelua?
Aaltonen, Pihlajalinna: Tällaista vastakkainasettelua ei pitäisi lähteä rakentamaan. Se on tarpeetonta, koska se ei edistä hoitoonpääsyn nopeutumista. Jotta päästäisiin rakentavasti ja yhteistyössä etenemään niin varmaan siinä vaiheessa kun hallitusohjelmaa laaditaan sen tueksi olisi hyvä saada näkymyksiä toimialalta.
Järvenpää, Mehiläinen: Emme tietenkään halua mitään vastakkainasettelua, mutta pitää ymmärtää, että nyt on vaalit tulossa. Kaikki tämäntyyppinen kärjekäs ulostulo ja vastaikkainasettelujen hakeminen liittyy politiikkaan. Meitähän ei politiikka sinänsä kiinnosta ja emmekä ole politiikan asiantuntijoita.
"Sote on kaatunut. Kuinka monta päivää pitäisi olla hiljaa?"
Janne-Olli Järvenpää, Mehiläinen
Keitä ovat yhteiskunnalliset kuiskaajat, jotka ministeri Saarikko kehotti tarkistamaan?
Aaltonen, Pihlajalinna: Meillä kuiskaajia ei ole. Meille esimerkiksi julkisista, korkeista viroista ei ole siirtynyt henkilöitä.
Järvenpää, Mehiläinen: Varmaan ongelma on, että meillä ei ole mitään kuiskaajia, vaan möläytellään mitä sattuu - ainakin politikoiden mielestä. Ei meillä ole mitään kuiskaajia. Kuuntelemme asiakkaita ja meidän asiakkaita ovat suomalaiset kunnat.
Terveystalon Närhinen on eri linjoilla: Kannanotot eivät kuulu meille
Yrjö Närhinen, Terveystalon toimitusjohtaja toimii myös Hyvinvointialan liiton ja Lääkäripalveluyritykset ry:n hallituksen puheenjohtajana. Närhinen ei ollut tutustunut Saarikon kannaoton sisältöön, kun Ylen haastattelu tehtiin. Hän korostaa, että ei ole vaatinut rajoituslain purkamista.
Voitteko nyt kertoa, pitäisikö rajoittava laki mielestänne purkaa?
Närhinen, Terveystalo: Ei minulla voi olla ole siihen mielipidettä, en ole lakiasiantuntija. Se on kuntien ja valtiovallan välinen asia, meidän ei kuulu siihen ottaa kantaa. Tällä hetkellä laki on voimassa ja täytyy katsoa hyvässä yhteistyössä ministeriöiden, liittojen, kaikkien kanssa, että mitkä ovat seuraavat askeleet eteenpäin.
"Se on kuntien ja valtiovallan välinen asia. Meidän ei kuulu ottaa siihen kantaa."
Yrjö Närhinen, Terveystalo
Minkälaisella aikataululla asiaa pitäisi käsitellä?
Terveystoimialajärjestön puheenjohtajana ja Terveystalon toimitusjohtajana olen sitä mieltä, että tälle täytyy antaa aikaa. Ei voi eikä ei saa vetää liian nopeita johtopäätöksiä. Vaalit ovat tulossa ja näemme mihin suuntaan sote-keskustelu lähtee.
Eli vaatimuksia lain purkamisesta ei kannata vielä tehdä?
En voi toisten puolesta sanoa, kaikki voivat sanoa mitä huvittaa. Minä en ole vaatimassa. Se on ihan ok, että kyseenalaistetaan, mutta meidän kaikkien tulisi pysyä roolissaan. Toimialaliittona me emme ole tällaista vaatimassa.
Onko teillä Saarikon mainitsemia yhteiskunnallisia kuiskaajia?
En tiedä mikä se edes on. Minä ainakin muodostan oman mielipiteeni itse. Tottakai kaikilla on neuvonantajia ja asiantuntijoita, ja näiden kanssa me käymme keskustelua.