Maksatulehdusta aiheuttava hepatiitti c jyllää Suomessa. Virusta esiintyy epidemiaksi asti.
Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen THL:n arvion mukaan Suomessa on tällä hetkellä hoitamattomia viruksen kantajia noin 20 000. Viruksen kantajalla tarkoitetaan ihmistä, jolla on virus aktiivisena ja hän voi tartuttaa muita.
– Se on suuri määrä. Nämä ihmiset pitäisi hoitaa terveeksi, etteivät he sairastu maksatauteihin ja tartuta virusta eteenpäin, sanoo tutkimuspäällikkö Henrikki Brummer-Korvenkontio THL:ltä.
Leviää yleisimmin likaisista neuloista
Suurin viruksen kantajaryhmä on huumeidenkäyttäjät, jotka käyttävät suonensisäisiä huumeita.
Suonensisäisiä huumeidenkäyttäjiä on arvioitu olevan Suomessa noin 16 000. Heistä THL:n arvion mukaan 75 prosentilla on C-hepatiitti vasta-aineita veressään.
Vuosittain C-hepatiittitartunta todetaan 1100–1200 henkilöltä. Taso on pysynyt samana vuosikymmenen ajan.
Väestömäärään suhteutettuna eniten uusia viruslöydöksiä tehtiin viime vuonna Pohjois-Savossa ja Etelä-Karjalassa. Pohjois-Savossa tapauksia oli 72 ja Etelä-Karjalassa 38. Molemmissa maakunnissa viruksen kantajia on kuitenkin satoja, koska huumeidenkäyttäjät eivät käy aktiivisesti testeissä.
Hyvä testaus selittää isoja lukuja
Yhtenä syynä C-hepatiittitartuntojen kasvuun infektioylilääkäri Pekka Suomalainen pitää lisääntynyttä testaamista. THL:n tutkimuspäällikkö Henrikki Brummer-Korvenkontio on samaa mieltä.
– Lukuja voi selittää se, että testaus on hyvää ja tehostettua. Se on todennäköinen syy löydösmäärän kasvuun. Voi tietenkin olla niinkin, että tapauksia on oikeastikin enemmän, sanoo Brummer-Korvenkontio.
Neulojen vaihtopisteen aukioloaikoja supistettiin
Yleisin tartuntatapa C-hepatiitille on käytettyjen pistovälineiden käyttö. Tartunnan voi saada myös sukupuoliyhteydestä, ulkomailla sairaalahoidossa tai esimerkiksi tatuoinninoton yhteydessä.
THL:n tutkimuspäällikkö Brummer-Korvenkontion mukaan tärkeintä epidemian selättämiseksi on puhtaiden välineiden vaihtaminen huumeidenkäyttäjille.
Esimerkiksi Etelä-Karjalassa on neulanvaihtopisteiden aukioloaikoja supistettiin viime vuonna. Lappeenrannassa puhtaita neuloja saa päihdeklinikalla kahtena päivänä viikossa kolmen tunnin ajan. Aiemmin neulanvaihtopiste oli auki kolmena päivänä viikossa, neljä tuntia kerrallaan.
– On hyvin kustannustehokasta jakaa huumeidenkäyttäjille puhtaita neuloja ja ruiskuja, sanoo Eksoten infektiolääkäri Pekka Suomalainen.
Tällä hetkellä Eksotessa huumeidenkäyttäjä saa sata uutta ruiskua ja neulaa, mikäli tuo vaihdossa vanhat välineet. Jos käyttäjä hakee vain uusia neuloja, niitä saa silloin 20 kappaletta.
Epidemia kuriin
THL:n tutkimuspäällikön mielestä epidemian kitkemiseksi täytyy viruksen testauksen olla helposti saatavilla. Pelkkä tehokas testaus ja puhtaat piikit eivät kuitenkaan riitä.
– Pitää myös hoitaa tartunnan saaneita. Nimenomaan niitä, jotka vielä ovat aktiivisia huumeidenkäyttäjiä, etteivät he enää tartuta toisia henkilöitä. Heillä on kuitenkin jonkun verran huumeiden yhteiskäyttöä, ynnää Brummer-Korvenkontio.
– Tartunnan saaneet pitää hoitaa. Muuten C-hepatiitin selättäminen ei onnistu, jatkaa Brummer-Korvenkontio.
Jos uuden lääkkeen avulla hoidettaisiin vuosittain tuhat taudin kantajaa, kymmenen vuoden päästä heitä voisi olla puolet vähemmän kuin nykyisin.
C-hepatiitin hoito on nykyään helppoa
C-hepatiitin hoito on kehittynyt valtavin harppauksin viiden vuoden aikana. Hepatiitti voidaan nykyään parantaa 8–12 viikkoa kestävällä lääkekuurilla.
– Sivuvaikutuksia lääkkeellä ei juuri ole. Hoidon teho on todella hyvä, sanoo Eksoten infektioylilääkäri Pekka Suomalainen.
Nyt koko Suomessa panostetaan viruksen hoitoon, jotta epidemia saataisiin kuriin. Esimerkiksi hepatiitti c:n lääkehoito yritetään siirtää erikoisterveydenhuollosta lähemmäs potilasta terveyskeskuksiin ja päihdehuoltoon.
– Aikaisemmin taudin hoidot olivat niin monimutkaisia, että ne piti toteuttaa erikoisterveydenhuollossa. Nyt ne ovat yksinkertaisia.
THL tutkii nyt maaseutukaupungeissa
Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos aloittaa keväällä tutkimusseurannan huumeidenkäyttäjien parissa. Siinä tutkitaan hivin ja hepatiitti C:n levinneisyyttä maaseutukaupungeissa. Tutkimus leviää keväällä muun muassa Lappeenrantaan, Ouluun, Rovaniemelle ja Vaasaan.
Aiemmin seurannassa on tutkittu Suomen suurimpia keskuksia kuten pääkaupunkiseutua, Tamperetta, Turkua ja Kuopiota. Seurantatutkimusta on laajennettu, jotta tautitilanteesta saataisiin kattavampi kuva.
– Aiemmin me olemme yleistäneet koko Suomen tilanteen isojen paikkakuntien tietojen pohjalta, mutta tilannehan saattaa olla erilainen toisaalla Suomessa, kertoo Brummer-Korvekontio.
Seurantaa tehdään terveysneuvontapisteessä, jossa vapaaehtoiselta osallistujalta otetaan verinäyte anonyymisti.