Hyppää sisältöön

Vesi on ydinohjusta tehokkaampi arjen ase – yrittääkö Intia kuivattaa Pakistanin vedet?

Tänään vietetään maailman vesipäivää. Taistelu vedestä synnyttää jännitteitä, myös Intian ja Pakistanin välille.

kaloja kojussa
Kalaa tuodaan torimyyntiin Islamabadin Rawal-järvestä. Kuva: Ivar Heinmaa
Erja Tuomaala

Kashmirin hallinnasta kiistelevien Intian ja Pakistanin välillä on kärjistymässä uusi mutta vanha kiistan aihe, vesi.

Induksen sivujoki Kabul on tuonut vettä ja vehreyttä Afganistanista Pakistaniin. Nyt vedentulo on ehtymässä, koska Intia ja Afganistan ovat yhteistyössä valjastamassa ja patoamassa Afganistanin jokia vesivoiman hyödyntämiseksi.

Suuren Shahtootin padon rakentamishankkeen tarpeellisuutta ei kiistä kukaan. Afganistan kärsi vuonna 2018 poikkeuksellisen kovasta kuivuudesta.

Hallitsemattomasti kasvavaan Afganistanin pääkaupunkiin Kabuliin tulvii uusia asukkaita. Kaupungin on arvioitu kestävän noin miljoonan ihmisen väkimäärän, mutta asukkaiden määrä on nopeasti lähestymässä jo viittä miljoonaa. Vettä on liian vähän, se on paikoin likaista ja jakeluverkko on huonossa kunnossa. Näitä pulmia Shahtootin padon rakentaminen helpottaisi.

Foreign Policy -lehden (siirryt toiseen palveluun) mukaan pato tarjoaisi 146 miljoonaa kuutiometriä juomavettä kahdelle miljoonalle asukkaalle ja kasteluvettä 4 000 hehtaarille.

Pakistan pelkää energiariippuvuutta Afganistanista

Afganistanin hyvät uutiset tuntuvat olevan kuitenkin huonoja naapurimaa Pakistanille.

Pakistanin lehdistössä on arvioitu, että Shahtoot ja muut Afganistanin jokien patohankkeet saattavat vähentää vesivaroja jopa vajaalla viidenneksellä Pakistanin alueella.

Jatkuvassa sähköpulassa kamppaileva Pakistan pelkää joutuvansa ostamaan sähköä epävakaasta Afganistanista.

Intian suunnitelma on kunnianhimoinen. Kabuljokeen ollaan suunnittelemassa 12 padon ketjua. Voimalaitokset tuottaisivat sähköä yhteensä 1 177 megawatin teholla.

Kartta
Kuva: Ilkka Kemppinen / Yle

Pakistanin ja Intian vesikiista on esimerkki siitä, miten vesivarat saattavat laukaista konfliktin varsinkin entuudestaan epävakailla alueilla. Kun sähkönhinta nousee, elinkustannukset saattavat nousta ja ruoka vähetä.

Pakistanin 200 miljoonan ihmisen kasvava väestö tarvitsee omaa ruokatuotantoa. Lisäksi maa on riippuvainen maataloudesta.

Aalto-yliopistossa on tutkittu vesikonflikteja. Vanhempi yliopiston lehtori Marko Keskinen luonnehtii Intian ja Pakistanin kiistaa erittäin pitkäkestoiseksi ja hankalaksi.

– Politiikka hiipii veteen. Kashmirin tilanteen jännittyneisyys heijastuu myös rajavesien käyttöön. Lisäksi Indusjoen vesien käytölle on valtavat paineet. Kun vettä on vähemmän, kiistaa ylä- ja alajuoksun maiden välille syntyy helpommin.

Marko Keskinen huomauttaa, että koko Induksen valuma-alueella asuu noin 250 mijoonaa ihmistä ja yli 90 prosenttia vedestä menee viljelymaille.

World Resources -instituutin mukaan Pakistan saattaa olla maailman vesiriippuvaisin maa vuoteen 2040 mennessä. Yksinkertaistettuna: Pakistanin vesivarat hupenevat ja sen riippuvuus naapureista kasvaa.

Afganistanilla on sen sijaan vähän voimavaroja, mutta sillä on vettä, jota riittää naapureihin.

Sopimukset torjuvat vesisotaa

Intia ja Pakistan ovat periaatteessa sopineet vesivarojen jaosta. Sopimus (siirryt toiseen palveluun)on allekirjoitettu jo vuonna 1960. Se jakaa Induksen ja sen tärkeimpien sivujokien käyttöoikeudet idässä Intialle ja lännessä Pakistanille.

Marko Keskisen mukaan sopimuksella on torjuttu vakavan vesikonfliktin tai varsinaisen vesisodan puhkeaminen.

Induksen vesivarantoihin kuuluva Kabul-joki on 700 kilometriä pitkä. Sen vesivoima on nyt valjastettu myös politiikantekoon.

Pakistan näkee Intian ja Afganistanin lähentymisen turvallisuusuhkana. Afganistanille vesi on diplomaattisen vaikuttamisen keino. Marko Keskinen pitää positiivisena sitä, että jännitteistä huolimatta vanhaa sopimusta kunnioitetaan.

Intian pääministeri Narendra Modi on sanonut, etteivät "vesi ja veri voi virrata samanaikaisesti". Intian lähestyvät vaalit merkitsevät sanallista sapelinkalistelua myös vesiasiassa.

Modin vuonna 2016 esittämä lausunto voidaan tulkita uhkaukseksi. Jos tilanne kärjistyy väkivallaksi, Intia laittaa vesihanat yläjuoksulla kiinni.

Marko Keskinen pitää positiivisena sitä, että jännitteistä huolimatta vanhaa sopimusta kunnioitetaan.

– Intia ja Pakistan ovat keskusteluyhteydessä Induksen vedenkäytön kehittämisestä. Sopimusta voi pitää jopa menestystarinana.

Vesidiplomatiasta Suomen rauhanvälitystä

Suomi aikoo vahvistaa monipuolista vesiosaamistaan ja vesidiplomatian roolia osana ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa uuden kansainvälisen vesistrategian (siirryt toiseen palveluun)mukaisesti. Tätä tietämystä voisi käyttää myös Etelä-Aasiassa.

– Siellä voitaisiin hyötyä vesidiplomatiasta sekä konfliktin ennaltaehkäisyssä että rauhanvälityksen vahvistamisessa. Veteen liittyvät faktat voitaisiin käydä läpi ja määritellä avoimesti ja läpinäkyvästi Intian ja Pakistanin välillä.

Keskisen mukaan faktoja ovat esimerkiksi perustiedot veden käytöstä, määrästä ja vaikutuksista esimerkiksi alajuoksulla sijaitsevalle Pakistanille. Neuvotteluja voitaisiin käydä ulkopuolisen välittäjätahon johdolla.

Voit keskustella veden merkityksestä keskusteluosiossa kello 18 asti, Yle-tunnuksilla. Millä tavoilla Suomi voisi edesauttaa puhtaan veden saatavuutta?

Lue myös:

Pitäisikö huolestua, kun kaksi ydinasevaltaa ampuu kovilla? Neljä kysymystä Intian ja Pakistanin selkkauksesta

Yle Islamabadissa: Suomen koulutusopit kiinnostavat Pakistanissa – osaajia tarvitaan raksoilta ravintoloihin

Juttuun korjattu haastateltavan nimi Marko Keskiseksi klo 15.52.

Suosittelemme sinulle