Itä-Uudenmaan poliisin partio on ratsaamassa raskasta liikennettä kolmostien levähdyspaikalla.
Rekka toisensa jälkeen napataan tarkastukseen, ja kaksi poliisia kerrallaan syynää kuljettajan ja ajoneuvon. Yleiskunto, renkaat, kuorma ja sen kiinnitys, paperit, ajopiirturi.
Toiminta näyttää hallitulta, rutinoituneelta ja tehokkaalta. Useimpien ajoneuvojen tarkastamiseen riittää varttitunti, ja kuskit ovat taas tien päällä. Mutta ryhmää johtava ylikonstaapeli Jukka Kallio ei ole täysin tyytyväinen.
– Ei tarvitse kuin katsoa tuohon viereen moottoritielle, minkä verran kalustoa menee joka suuntaan, niin tajuaa että tämä valvonta on pisara meressä.
Valvonta notkahti, kun suositus oli täytetty
Konginkankaan vuoden 2004 tuhoisan liikenneturman jälkeen raskaan liikenteen valvonta lisääntyi muutaman vuoden ajan selvästi.
Mutta kun Onnettomuustutkintakeskus kirjasi vuonna 2009 niin sanotun "Konginkangas-suosituksen" valvonnan lisäämisestä toteutuneeksi, valvonta väheni vain muutamassa vuodessa lähelle lähtötasoa.
Ja samalla kun valvonta on vähentynyt, raskas liikenne on talouskasvun siivittämänä lisääntynyt.
– Poliisin resurssien kokonaisvahvuus on laskenut viime vuosina noin 600 poliisilla. On selvää, että se näkyy myös liikennevalvonnan ja raskaan liikenteen valvonnan kokonaismäärässä, sanoo poliisitarkastaja Kari Onninen Poliisihallituksesta.
Vaikka raskaan liikenteen valvonnan osuus kaikesta liikennevalvonnasta on pysynyt viime vuodet suunnilleen samana, käytännön valvontatunnit ovat vähentyneet yli 50:stä henkilötyövuodesta selvästi.
Tänä vuonna valvonta putoaa jo vuoden 2005 tasolle, arviolta 40–43 henkilötyövuoteen. Tämä johtuu muun muassa Suomen EU-puheenjohtajuuskauden poliisitehtävistä, joita joudutaan priorisoimaan poliisilaitoksilla valvonnan edelle.
SKAL: Lupauksia ei ole pidetty
Lisää valvontaa vaativat käytännössä kaikki, myös kuljetusala itse.
Alan etujärjestönä toimivan Suomen kuljetus ja logistiikka ry:n eli SKAL:n mukaan lupaukset on petetty.
– Kun Liikkuva poliisi lakkautettiin, luvattiin, etteivät valvonnan määrä ja laatu raskaan liikenteen osalta heikkene. Toisin on käynyt. Valvonta on ollut selvästi heikompaa. Siitä voi tietysti syyttää heikkoja resursseja, mutta lupauksia ei ole pidetty, SKAL:n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen sanoo.
Liikkuvan poliisin lakkauttaminen (vuoden 2014 alusta) närästää yhä. Liikkuva poliisi oli valtakunnallinen yksikkö, johon oli keskitetty raskaan liikenteen valvonnan kaltaiset erikoisalat.
Kun valvonta ja osaaminen hajautettiin poliisilaitoksiin, osa kenttäväestä kokee, että oma erityisala on jäänyt yleistehtävien ja järjestyksenvalvonnan jalkoihin. Rekkojen valvominen on teknistä ulkotyötä, joka ei houkuta riittävän monia.
– Eipä tulijoita juuri ole. Kyllä tämä suhtkoht haastavaa työtä on, sanoo 20 vuotta raskaan liikenteen valvonnassa ollut ylikonstaapeli Kallio.
Poliisihallitus on reagoinut resurssien vähenemiseen pyrkimällä kohdentamaan valvontaa, ikään kuin tekemään täsmäiskuja.
– Että päästäisiin kiinni niin sanotusti epäkurantteihin ajoneuvoihin vaikka heti rajanylityspaikoilla. Ennen kuin ne pääsevät sisämaahan ja häviävät tänne, Poliisihallituksen Onninen sanoo.
Eri puolilla Suomea sijaitseville partioille pyritään myös järjestämään riittävästi koulutusta ja yhteistyötä.
Raskaan liikenteen valvontaa ei voi automatisoida kameravalvonnaksi, Onninen muistuttaa. Tarvitaan kuormat, kuskit ja piirturit syynäävää kenttäväkeä. Hän ei silti usko, että Liikkuvan poliisin lakkauttaminen on välttämättä pahentanut tilannetta, vaan määrärahat olisivat vähentyneet joka tapauksessa.
Onnettomuustilastoissa ei näy piikkejä, mutta rikkeitä riittää
Tärkein kysymys on, miten riskialttiita yhdistelmiä Suomen maanteillä sitten oikein suhaa?
Onnettomuustilastoista ei erotu piikkejä (siirryt toiseen palveluun), vaikka liikennemäärät ovat kasvussa. Raskaan liikenteen turmien kuolleiden ja loukkaantuneiden määrässä ei näy kasvua. Kuolleiden määrä on pysynyt viime vuodet suunnilleen samalla tasolla, ja loukkaantuneiden määrä on vähentynyt.
Monien mielikuvissa leväperäisyys liittyy erityisesti ulkomaisiin kuskeihin ja firmoihin, mutta Poliisihallituksen Onnisen mukaan tämä on vanhentunut ajatus.
– Ulkomainen kalusto on selkeästi parantunut vuosien aikana. Joskus jopa voisi väittää, että kotimainen kalusto alkaa olla huonommassa kunnossa, hän sanoo.
Mutta rikkeitä riittää. Ajopiirtureita manipuloidaan lepoaikasäädösten rikkomiseksi, ja päästöjärjestelmän kiertäminen on ylikonstaapeli Kallion mukaan suorastaan muoti-ilmiö. Lisäksi tien päältä bongataan isojakin ylikuormia.
– Esimerkiksi sidonnat ovat parantuneet, jos ajatellaan Konginkankaan jälkeistä aikaa. Mutta ajo- ja lepoaikapuutteet ovat ihan kuin ennenkin, ja tuntuu että ylikuormat ovat mennneet massauudistusten mukana vain hurjemmiksi, Kallio sanoo.
Lisävaloa asiaan luvassa jo viikon päästä
Rikkeiden riskinä on se, että ne voivat pahimmillaan johtaa isoihin onnettomuuksiin.
– Eilen pysäytettiin partiokaverin kanssa kuusi ajoneuvoa, ja viisi sai huomautuksen. Takapuolituntuma on, että sakkojen määrä on vähentynyt, mutta huomautuksia annetaan todella paljon, Kallio sanoo.
Poliisit ja kuljetusala odottavat nyt kieli pitkällä Valtiontalouden tarkastusviraston raporttia, joka on määrä julkistaa maaliskuun lopulla (siirryt toiseen palveluun). Raportissa ruoditaan poliisin liikennevalvonnan tavoitteita ja toteutumista, resursseja ja niiden käyttöä.
Sen odotetaan tuovan lisävaloa keskustelun pohjaksi.
Lue myös:
Onnettomuus, joka ei unohdu – Ylen erikoisartikkeli Konginkankaan onnettomuudesta 15 vuotta sitten
Toimittajalta: Onnettomuus murskasi unelmat ja teki sen uhreista eläviä muistomerkkejä