Lääkäriin pääseminen vaihtelee hurjasti alueittain Helsingin, Espoon ja Vantaan sisällä ilmenee Ylen tekemästä selvityksestä. Suurimmat erot kaupungin sisällä ovat Helsingissä.
Pisimmät jonot näyttävät olevan Vantaan terveysasemilla, mutta Vantaa laskee vain omalääkärin vastaanotoille muodostuvat jonot. Espoo ja Helsinki mittaavat kaikkien terveyskeskuslääkäreiden jonotusajat.
Vaikka jonot ovat kaukana kaupunkien omista tavoitteista, kaikissa kaupungeissa kiireettömään hoitoon pääsee hoitotakuulain mukaisesti kolmessa kuukaudessa. Kiireelliseen hoitoon pääsee saman vuorokauden kuluessa.
Jutun lopussa on taulukko, josta voit katsoa kuinka pitkä jono lääkärille on juuri sinun terveysasemallasi. Voit vertailla myös, mille asemalle pääsisit lukujen valossa nopeimmin.
Miksi Helsingissä jonojen pituus vaihtelee niin paljon?
Vastaajana terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen:
"Helsingissä useammalla asemalla on henkilöstöpulaa. Lääkärityövoimasta puuttuu noin sata lääkäriä. Osa vakansseista on täyttämättä ja tämän lisäksi muun muassa osa-aikaisuudet ja virkavapaat vähentää työvoimaa.
Lääkäritilanne ei kuitenkaan ole ainoa tekijä lyhyisiin tai pitkiin jonoihin. Helsinki selvittää paraikaa juurisyitä sille, miksi toiminta sakkaa yhdellä asemalla ja toisella ei, vaikka näennäisesti asioiden pitäisi olla yhtä hyvin tai yhtä huonosti.
Osalla pitkien jonojen asemien alueilla väestö on kasvanut hurjaa vauhtia. Siihen reagointi kestää hieman pidempään varsinkin kun rekrytointihaasteita on jatkuvasti.
Ihmiset saavat toki vapaasti valita, mihin terveyskeskukseen he hakeutuvat, mutta osa asukkaista haluaa käydä lähimmällä terveysasemalla.
Jonojen pituuteen vaikuttaa monta tekijää, kuten alueiden erilaisuus, haasteet yhteisen kielen löytymisessä ja se, onko asukkailla työterveyttä käytössä vai ei. Myös vakuutusten määrä ja ikärakenne vaikuttavat: mitä iäkkäämpää väestö on, sitä enemmän lääkäreille on kysyntää.
Kuitenkin Etelä-Helsingissä yllättäen nuoret ovat iso käyttäjäryhmä, mutta Itä-Helsingissä näin taas ei välttämättä ole.
Joidenkin alueiden, kuten vaikkapa Jakomäen asukkailla, lääkäriin hakeutumisessa saattaa olla isompi kynnys kuin joillakin toisilla alueilla. Tämä voi lyhentää jonoja, koska kysyntää on vähemmän.
Eli hyvinvoivilla alueilla nuoret saattavat huolehtia terveydestään paremmin tai sitten heillä ei ole työterveys- tai opiskeluterveydenhuoltoa. Voi myös olla, että he jostain syystä haluavat käyttää enemmän julkista terveydenhuoltoa.
Idän asemilla lääkäreillä on ollut hieman korkeampi palkka, koska siellä on ollut kroonisempi lääkäripula kuin muualla.
Ei voi kuitenkaan sanoa, että joillekin tietyille asemille olisi vaikeampaa saada lääkäreitä kuin toisille. Terveysaseman lääkäritilanteella on kuitenkin uusien lääkäreiden näkökulmasta merkitystä: on ikävää tulla paikkaan, jossa on jo valmiiksi useampi puutos lääkäreissä.
Herkästi muodostuu noidankehä, johon on hyvin raskasta puuttua. Olisi helpompi saada lääkäri terveysasemalle, jossa on yhden tai kahden lääkärin puutos kuin jos asemalta puuttuu viisi lääkäriä kahdestakymmenestä.
Jos isosta lääkäripulasta kärsivälle asemalle tulee yksi ylimääräinen lääkäri, niin hän joutuu suuren paineen alle. Varsinkin jos on kyse nuoresta lääkäristä, joka tulee vasta harjoittelemaan terveysasematoimintaa, niin niin sanottuun hiilikaivokseen on ikävä hypätä kylmiltään."
Miten Helsinki aikoo lyhentää jonoja?
Terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen:
Lääkäreiden rekrytointiin panostetaan. Aiomme kehittää johtamista ja tehostaa toimintaamme.
Etsimme myös erilaisia palvelumuotoja esimerkiksi hyödyntämällä yksityisiä palveluntuottajia apuna nopeaan asiakasmäärien vaihteluihin. Meillä on jo kokeilussa lääkärivastaanottojen suoraostot eli "suoraostoseteli" yksityisiltä palveluntuottajilta.
Seteli on ollut käytössä tai tulee käyttöön esimerkiksi Vuosaaressa, Viiskulmassa, Pitäjänmäessä, Puistolassa ja Malminkartanossa. Setelin käyttöönotto on tuottanut tulosta ja nopeuttanut kiireettömien potilaiden hoitoon pääsyä.
Miksi Espoossa jonojen pituus vaihtelee niin paljon?
Vastaajana vs. johtava ylilääkäri Eila Erola:
"Leppävaaran ja Tapiolan terveysasemat ovat isoja ja niissä lääkäreiden vaihtuvuus on suuri ja lääkärimitoitus nafti verrattuna väestöön. Kun lääkäreissä on paljon vaihtuvuutta ja ennen kuin nuoret lääkärit pääsevät vauhtiin, käyntimäärät ovat pienempiä.
Erityisesti Tapiolassa vastaanotoilla käy enemmän ikäihmisiä, jolloin vastaanottokäynnit ovat vähän pidempiä ja hitaampia. Potilaita ei pystytä hoitamaan yhtä sutjakkaasti kuin siellä, missä väestöpohja on nuorempaa.
Joillakin alueilla, kuten Espoonlahdessa, on enemmän sairastavuutta ja työttömyyttä. Matinkylässä on paljon maahanmuuttajia ja sitä kautta enemmän haasteita vastaanotolla.
Kalajärven terveysasema on pientalovaltaisella alueella ja siellä on maahanmuuttajien ja ikäihmisten osuus on paljon pienempi, mutta siellä taas sairastavuus on hieman yli Espoon keskiarvon.
Joillakin alueilla on heikko sosioekonominen tilanne ja työttömyyttä, mutta Espoossa ei ole yhtään sellaista terveysasemaa, jossa kaikki raskauttavat tekijät osuisivat samalle terveysasemalle.
Yksiselitteisesti ei voi sanoa, että siellä missä on enemmän ongelmia, on vaikeampi päästä lääkärille kuin muualla.
Samarian terveysasema on yksi huippuyksiköistämme, vaikka se on suuri asema. Yhdessä Kalajärven kanssa se porskuttaa kuukaudesta toiseen hyvää tulosta.
Samaria selviää hyvin, koska siellä aloitettiin vuosi sitten hoitajavetoinen hanke. Siellä saatiin prosessit kuntoon ja siellä on työnjako lääkäreiden ja hoitajien välillä järkevä. Siellä ei ole yhtään sen enempää henkilökuntaa suhteessa väestöön kuin missään muuallakaan."
Miten Espoo aikoo lyhentää jonoja?
Vs. johtava ylilääkäri Eila Erola:
"Espoon tavoite on, että kiireettömään hoitoon pääsee alle kymmenessä vuorokaudessa.
Meidän pitää huolehtia siitä, että jokaisella asemalla on riittävä määrä tekijöitä vastaamaan kysyntään. Tarkoitus on vuoden loppupuolella tai ensi vuoden alussa avata asemien ovet siten, että tapauskohtaisesti voisi käydä toisella terveysasemalla. Jos esimerkiksi Tapiolassa on pitkät odotusajat, niin potilas voisi käydä jossakin toisella terveysasemalla.
Meillä on nytkin mahdollista valita toinen terveysasema, mutta siihen joutuu sitoutumaan vuodeksi eteenpäin. Mutta vaikka esimerkiksi Samariassa on päästy tavoitteeseen kuukaudesta toiseen, niin sinne ei ole paljon vaihtanut muualla asuvia kuntalaisia. Espoolaiset käyvät mielellään omalla terveysasemalla.
Samarian terveysaseman malli on tarkoitus levittää muillekin asemille.
Myös kahden ulkoistetun terveysaseman, Oma lääkärisi Matinkylä ja Oma Lääkärisi Espoontori menestyvät hyvin. Ne toimivat omien terveysasemiemme lisäkapasiteettina. Espoossa ei ole kuitenkaan aikomusta ulkoistaa lisää terveysasemia."
Miksi Vantaalla jonojen pituus vaihtelee niin paljon?
Vastaajana terveyspalveluiden johtaja Piia Vuorela:
"Terveysasemilla on lääkäripulaa. Tälläkin hetkellä pohjoisen alueella, Korsossa ja Koivukylässä on vakansseja täyttämättä.
Toisille asemille on vaikeampi saada lääkäreitä kuin toisille. Jos toisella asemalla on kolme lääkäriä pois ja toisessa kaikki virat ovat täynnä, niin totta kai se vaikuttaa jonon pituuteen.
Lääkäripula ei ole ainoa selittävä tekijä, ja osittain voi vaikuttaa se, minkä verran juuri tietyn alueen väestö haluaa käyttää omalääkäriä tai muita lääkäripalveluita. Siihen me emme voi vaikuttaa.
Jonojen pituuden vaihteluun terveysasemien välillä ei ole yhtä syytä, vaan se on monen asian summa.
Haasteena on myös se, että me emme tällä hetkellä tiedä kuinka suuri osa tietyn suuralueen väestöstä käyttää meidän palveluitamme.Tilastojen saaminen on vaikeaa nykyjärjestelmillä. Kaiken kaikkiaan Vantaan väestöstä 42 prosenttia käy terveyskeskuslääkärillä.
Eniten lääkäriaikoja tarvitsevat monisairaat ja pitkäaikaissairaat. Vieraskieliset saattavat tarvita tupla-ajan. Eri alueilla on enemmän erilaisia sairauksia kuin toisilla alueilla. Tällä hetkellä emme tiedä, kuinka moni juuri tällaisista väestön osista haluaa käyttää meidän palveluitamme, jotta me voisimme suunnata resursseja juuri heille."
Miten Vantaa aikoo lyhentää jonoja?
Vastaajana terveyspalveluiden johtaja Piia Vuorela:
"Vantaan tavoite on, että kiireettömään hoitoon pääsee alle 14 vuorokaudessa eli alle kahdessa viikossa.
Tällä hetkellä tilanne on se, että joka paikkaan on pitkä jono. Tarvitsemme lisää resursseja. En kuitenkaan usko, että niitä saadaan niin nopeasti, että nykyisellä toimintamallilla saataisiin palveluntarve tyydytettyä. Meidän pitäisi keksiä uusia tapoja tehdä työtä ja löytää keinoja, joilla asiakas voi itse osallistua entistä enemmän.
Me tarjoamme jo nyt palveluseteleitä kiireettömään hoitoon. Haluamme lisätä niiden käyttöä, jotta saamme ruuhkia purettua. Kaikki asiakkaat eivät kuitenkaan ole halunneet käyttää palveluseteleitä, vaan he haluavat käyttää terveyskeskuksen omalääkäriä. Eli sitten kun Vantaalla saa palvelua, siihen ollaan tyytyväisiä.
Odotan uutta asiakas- ja potilastietojärjestelmää Apottia**,** jonka avulla saamme parempia tilastoja ja siten voimme suunnata helpommin lääkäriresursseja sinne, missä niitä eniten tarvitaan. Apotti on tarkoitus ottaa käyttöön äitienpäiväviikonloppuna."
Taulukkoa ladataan