Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Ylen vaalitentit jatkuivat tiistaina, kun kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah saapui tentattavaksi. Tentissä nousivat esille muun muassa ilmastoasiat, translain uudistaminen ja perhevapaat.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Essayah sanoi, ettei sukupuoli voi olla ilmoitusasia.
– Sukupuoli ei voi olla ilmoitus. Se on fysiologinen fakta, Essayah sanoi tentissä.
Samalla Essayh ilmoitti, että translain uudistaminen on heille hallituskysymys. Puolue ei voi hyväksyä esimerkiksi sitä, jos sukupuolenvaihtamisesta tulee ilmoitusasia.
Essayahin tenttiä ja puhetta analysoivat politiikan tutkija Johanna Vuorelma ja puhetaidon kouluttaja Antti Mustakallio sekä Ylen politiikan toimittaja Hannu Tikkala.
Mikä oli teidän mielestänne tentin kohokohta? Missä kohdassa tentti sähköistyi?
Johanna Vuorelma: Tentti sähköistyi kysymyksessä translaissa. Silloin Essayah selvästi kiihtyi ja pyrki vetoamaan maalaisjärkeen: näin asia vain on.
"Lapsen kasvurauhaa lähdetään häiritsemään" ja "sukupuolesta tulee ilmoitusasia" – tiukkaa retoriikkaa, ei samanlainen sovitteleva linja kuin muissa kysymyksissä.
Antti Mustakallio: Translakiasia sähköisti tentin. Essayahin äänenpainot kovenivat, kannattajat antoivat aplodeja. Ilmastokysymyksissä tentaattorit haastoivat kovasti, joten kaiketi sitä voidaan myös pitää eräänlaisena kohokohtana, vaikka se Essayahilta ei yhtä hyvin sujunutkaan kuin esim. perhepolitiikka.
Mikä oli tentin outo hetki? Missä kohdin teki mieli kohottaa kulmakarvoja?
Johanna Vuorelma: Tentin outo hetki liittyi eurovaaliehdokkuuteen – hän puhui osallistumisesta "äänitalkoisiin", mutta vastaus jäi leijumaan ilmaan. Vastausta ei saatu.
Antti Mustakallio: Outoa oli mielestäni se, että Essayah tuntui jäävän tentaattorien kysymystulvan alle ilmastokysymyksissä. Hän olisi mielestäni voinut paljon painokkaammin tuoda puolueensa aktiiviset ratkaisut esille, jos niitä on. Nyt ne jäivät irrallisiksi ja vähän hämäriksi.
Toistuiko tentissä jokin ydinsanoma?
Johanna Vuorelma: Tentissä korostui se, että translaki todella on puolueelle yksi tärkeimmistä kysymyksistä. Siihen liittyi ydinsanoma, joka on johdonmukainen ja näkyy myös mahdollisissa hallitusneuvotteluissa. Essayah vahvisti, että se on puolueelle kynnyskysymys.
Antti Mustakallio: Tentissä Essayah pitkälti reagoi toimittajien kysymyksiin (joskin ei vastannut suoraan kaikkiin kysymyksiin), joten johdonmukaisen linjan vetäminen jäi vähän puolitiehen.
Kenelle sanoma oli suunnattu?
Antti Mustakallio: KD on jo pitkään pyrkinyt yleispuolueeksi, eikä tässäkään puheessa tai tentissä varsinaista puolueen uskonnollista perustaa käsitelty eikä se tullut suoraan esille, paitsi Suvivirren mainitsemisessa ja yleisessä uskontomyönteisyydessä. Silti esimerkiksi translakiin liittyy selvästi voimakkaita maailmankuvallisia näkemyksiä sukupuolista, ja niitä varmaan kannattavat nimenomaan KD:n peruskannattajat. Translain asema puolueen vaaliohjelmassa itsessäänhän on hyvin vähäinen, mutta tällaisessa tentissä tämäkin asia pääsee esille ehkä enemmän kuin puheenjohtaja Essayah haluaisikaan.
Johanna Vuorelma: Sanoma oli suunnattu konservatiiviselle äänestäjäkunnalle, jolle perinteiset arvot ovat keskeisiä. Maininta suvivirrestä on symbolisen tason politiikkapuhetta, jolla puhutellaan sellaisia äänestäjiä, jotka kokevat kristillisen perinnön olevan uhattuna. Tässä näkyy KD:n tausta eräänlaisena protestipuolueena maallistumista vastaan.
Meniköhän se ihan näin? Tuliko tentissä esiin jokin erikoinen tai totuudenvastainen väite?
Johanna Vuorelma: Useassa kohtaa tenttiä toimittajat nostivat esiin tutkimustuloksia, jotka haastoivat Essayahin kantoja (esim. perhevapaauudistus). Hän ei kuitenkaan ottanut tutkittua tietoa vastaan vaan pitäytyi kannassa, johon hänen mielestään oli perusteita – tutkimuksen vastaisia perusteita?
Antti Mustakallio: Kannustaako tonnin vauvaraha? Toimittaja viittasi tutkimuksiin ja väitti, että kannustinvaikutusta ei ole. Essayah ohitti asian. Translakiasiassa Essayah mainitsi intersukupuolisuuden mutta ei kommentoinut sukupuolidysforiaa (ihmisen kokemusta ristiriidasta oman sukupuolensa ja sen kehollisen ilmaisun kanssa), vaikka tämä aihe on kysymyskokonaisuuden keskiössä.
Huomasitko tämän? Löytyikö tentistä jokin iso tai pieni asia, joka saattoi jäädä muilta huomaamatta?
Johanna Vuorelma: Huomionarvoista oli, miten Essayah syyllisti nuoria kerskakulutuksesta liittyen uusiin vaatteisiin ja uusiin kännyköihin. Nuorten ilmastomarssien aikaan tällainen puhe on omiaan vieraannuttamaan nuoria puolueesta, mutta vetoaako tällainen moralisoiva puhe puolueen vanhempaan ydinkannattajajoukkoon?
Antti Mustakallio: Pieni huomio Essayahin reagoinnista toimittajan kysymyksiin: Essayahin silmät tuntuivat suurenevan aina välillä. Liekö syy keskittymisen intensiivisyys.
Miten tentattava esiintyi?
Johanna Vuorelma: Essayah on varma esiintyjä, mutta tässä tentissä hän oli yllättävän paljon puolustuskannalla. Kysymykset olivat tiukkoja, eivätkä toimittajat päästäneet häntä helpolla. Loppua kohden Essayah sai itsevarmuutta, joka näkyi erityisesti perhepoliittisissa linjauksissa.
Antti Mustakallio: Essayahin perushabitus on uskottava ja luotettava ja osaava. Hän ei myöskään tuntunut hätkähtävän toimittajien tiukkoja kysymyksiä ilmastoasioista. Omalle mukavuusalueelle päästessään Essayah osaa olla vakuuttava. Ilmaisun painokkuus translakiasiassa koetaan kannattajien keskuudessa varmasti myönteisesti, vaikka asia jakaakin varmasti mielipiteitä ison äänestäjäjoukon keskuudessa.
Puheenjohtaja Sari Essayah sai pitää myös valmistellun puheen. Miten puhe onnistui?
Johanna Vuorelma: Puhe oli varma esiintyminen ydinkannattajajoukolle, mutta luettelomaisuus ei välttämättä puhutellut laajempaa äänestäjäkuntaa. Selkeä ydinsanoma jäi puuttumaan. Dramaattisiin uhkakuviin tarjottiin hyvin maltillisia ratkaisuja.
Antti Mustakallio: Esiintyjänä Essayah on miellyttävä. Hänelle on hyvä puheääni ja helposti kuunneltava nuotti. Puhe soljui eteenpäin kitkattomasti. En ollut kuitenkaan tyytyväinen puheen sisältöihin. Siinä oli haluttu tuoda esille kaikki puolueen vaaliteemat. Seurasi pitkällisiä luetteloita, joissa keskeiset painotukset hukkuivat monisanaisuuden alle. Milloin - oi milloin - poliitikot oppivat karsimaan puheistaan pois sisältöjä ja keskittymään muutamaan olennaiseen pointtiin?
Jokainen puheenjohtaja ja puolue saa oman päivänsä seuraavan kahden viikon aikana
Puheenjohtajien vaalitenttipäivät arvottiin joulukuussa suorassa Aamu-tv:n lähetyksessä kaikkien eduskuntapuolueiden kesken. Tentit jatkuvat huomisesta aina torstaihin saakka ja taas ensi viikon maanantaina.
Keskiviikko 20.3. Juha Sipilä, Keskusta
Torstai 21.3. Pekka Haavisto, Vihreät
Maanantai 25.3. Antti Rinne, SDP
Tiistai 26.3. Petteri Orpo, Kokoomus
Keskiviikko 27.3. Li Andersson, Vasemmistoliitto
Torstai 28.3. Jussi Halla-aho, Perussuomalaiset
Maanantai 1.4. Sampo Terho, Siniset
Anna-Maja Henrikssonin (rkp) ja Sari Essayahin tentit on nähtävissä Yle Areenassa.
Korjaus 20.3.2019 klo 14.52. Jutun alusta on poistettu toimituksellinen viittaus nimilakiin. Laki muuttui tämän vuoden alussa ja jutun alussa oli virheellistä tietoa.
Lue lisää:
Ylen vaalikone (siirryt toiseen palveluun)