Äänestäjillä on Kaakkois-Suomessa edessään aivan erilainen vaalitilanne kuin neljä vuotta sitten pidetyissä eduskuntavaaleissa.
Viime kuukausien ajan nosteessa porskuttaneilla perussuomalaisilla on ollut vahva tuki Kaakkois-Suomessa vuoden 2011 vaaleista lähtien, vaikka jytkyn jälkeinen suosio hieman 2015 vaaleissa notkahtikin.
Puolue sai vaalipiirissä viimeksi runsaat 50 000 ääntä.
Niistä kolmasosan hankkivat kouvolalainen Jari Lindström sekä savonlinnalainen Kaj Turunen.
Molemmat pyrkivät jatkokaudelle nytkin, mutta Juha Sipilän ex-hallituksen työministeri Lindström sinisten, ja Turunen kokoomuksen riveistä.
Turuselle kokoomus on kuluvalla vaalikaudella jo kolmas puolue – hän ehti hetken aikaa olla sinisissä ennen siirtymistään kokoomukseen viime keväänä.
Kaakon Viestinnän lehtien maaliskuun alussa julkaiseman kannatusmittauksen mukaan perussuomalaisille olisi tiedossa kolme paikkaa uudessa eduskunnassa.
Puolueessa luotetaan ainakin istuvien kansanedustajien eli Kaakon ykkösehdokkaan, kotkalaisen Juho Eerolan – sekä lappeenrantalaisen Jani Mäkelän läpimenoon.
Mihin riittää Lindströmin suosio?
Äänien uusjako näkyy väistämättä myös sinisten kannatuksessa. Kuinka paljon marginaalissa pyörivästä suosiosta on loppujen lopuksi Jari Lindströmin suosiota?
Saman asian voi kysyä myös toisin päin; kuinka ratkaiseva osuus hänen suosiollaan oli perussuomalaisten menestykseen neljä vuotta sitten?
Perussuomalaisena Lindström oli edellisten vaalien äänikuningas, hän jäi Kaakossa maagisena pidetyn 10 000 äänen rajasta vain 34 äänen päähän.
Nyt kannatusluvut näyttävät, että sinisillä on kova työ saada koko maassa edes yksi edustajan paikka.
Kaiken lisäksi Lindström itsekin on blogissaan ehtinyt ennustaa galluppeja parempaa vaalitulosta entiselle puolueelleen.
SDP ja vihreät kohti voittoa
Gallupjohtaja SDP on marssimassa vaalivoittoon myös Kaakkois–Suomessa. Lähtötilanne on sikäli kunnossa, että sen kaikki kansanedustajat pyrkivät jatkokaudelle.
Kotkalainen Sirpa Paatero, ruokolahtelainen Suna Kymäläinen, lappeenrantalainen Anneli Kiljunen ja mikkeliläinen Satu Taavitsainen toimivat vetureina, joilla puolue lisännee edustajamääräänsä vaalipiirissä.
Kannatusmittausten perusteella puolueelle voi ennakoida yhtä lisäpaikkaa, mutta piirijohdossa tavoite on korkeammalla.
– Kyllä me lähdemme kahta lisäpaikkaa nykyiseen neljään verrattuna hakemaan, sanoi puolueen Kaakkois-Suomen toiminnanjohtaja Sanna Koskenranta jo alkuvuodesta.
Myös vihreät on lähellä lisätä edustajiensa määrää. Jos puolueen kannatus näyttää samanlaista kehitystä kuin viime kuntavaaleissa, on sillä mahdollisuus kaapata Kaakkoon toinenkin paikka – jota puolueen piirissä tavoitellaankin.
Viime vaaleissa vihreistä eduskuntaan valittiin savonlinnalainen Heli Järvinen, joka on ehdolla nytkin. Muista vihreistä lähimmäksi läpimenoa ylsi varasijalle jäänyt lappeenrantalainen Hanna Holopainen. Puolueensa Kaakkois-Suomen toiminnanjohtajana toimiva Holopainen on myös näissä vaaleissa ehdolla.
Keskustalla iso menetys Helsinkiin
Äänien uusjako Kaakossa koskee myös keskustaa. Ruokolahtelaisena tunnettu asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen on nyt ehdolla Helsingissä. Uutta kotia etsii Tiilikaisen tapauksessa yli 9000 ääntä.
Osa Tiilikaisen saamista äänistä saattaa mennä pertunmaalaiselle maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle, mutta mihin ja kenelle loput? Kannatusmittauksissa keskustalle on väläytelty kahden paikan menetystä nykyiseen viiteen verrattuna.
Savonlinnalainen Hanna Kosonen menestyi viime vaalien ensikertalaisena hyvin, ja meni kirkkaasti läpi. Kouvolan Markku Pakkanen ja Lappeenrannan Ari Torniainen puolestaan pääsivät eduskuntaan vaalipiirinsä viimeisessä viisikossa, Torniainen viimeisenä.
Kimmo Tiilikaisen saamat yli 9000 ääntä oli Kaakkois-Suomessa kova tulos. Vastaavalle tuhatluvulle pääsivät vain perussuomalaisista valittu Jari Lindström, sdp:n Sirpa Paatero sekä keskustan Jari Leppä.
Antti Häkkäsestä vaalipiirin äänikuningas?
Kaakkois-Suomen vaalipiirin näkyvimmistä politiikoista katseet kohdistuvat kokoomuksen Antti Häkkäseen. Äänikuninkaaksi vahvasti ehdolla oleva mäntyharjulainen on ensimmäisen kauden kansanedustaja, joka nousi nopeasti oikeusministeriksi ja on myös puolueensa varapuheenjohtaja.
Lisäksi Alma-gallupin maaliskuun alun kyselyssä Häkkänen oli yksi suosituimmista poliitikoista, joille suomalaiset antaisivat lisää valtaa. Kokoomuspoliitikoista hän ohitti kyselyssä jopa puolueen puheenjohtajan ja valtionvarainministeri Petteri Orpon.
Häkkäsen näkyvyyteen luotetaan myös kokoomuksen piirijärjestössä.
– En pitäisi mahdottomana, että hänen äänimääränsä menisi yli 10 000, pohtii toiminnanjohtaja Pia Rantanen Kaakkois-Suomen kokoomuksesta.
Häkkänen oli jo viime vaaleissa kokoomuksen Kaakkois-Suomen ykkönen. Hän jätti taakseen mikkeliläisen ministerinäkin toimineen Lenita Toivakan, joka viime kesän lopulla ilmoitti jättävänsä politiikan.
Kristilliset ja vasemmistoliitto ovat arvoitus
Kristillisten lista on viime vaaleihin verrattuna aivan eri näköinen, sillä niukasti eduskunnasta 2015 tippunut puolueen puheenjohtajistossakin käväissyt kouvolalainen Sari Palm ei yritä paluuta.
Alkuvuoden kannatusmittausten perusteella kristilliset saattaisivat saada Kaakkois-Suomesta yhden paikan.
Vasemmistoliitolla huomio kiinnittyy sen ehdokasrakenteeseen. Puolueella on vaalipiirin nuorimmat ehdokkaat, heistä puolet on alle 40 vuotiaita, joukossa kaksi alle kolmekymppistäkin.
Puolueella ei ole ollut edustajaa Kaakosta vuoden 2011 jälkeen.
Pienpuolueista eniten ehdokkaita on Seitsemän tähden liikkeellä, joka sai yhtä vaille täyden listan eli 16 nimeä. Liike Nyt lähtee vaaleihin kymmenellä ehdokkaalla.
Eduskunnan ulkopuolisilla puolueilla ehdokkaita on yhdestä kuuteen.
Itärata ja tyhjenevät maakunnat
Uusien sote-ehdotusten lisäksi Kaakkois-Suomessa nousee esiin uuden itäradan rakentaminen. Itä– ja Kaakkois–Suomessa ollaan Helsingistä Porvoon kautta Kouvolaan linjatun oikaisun kannalla, mutta vaihtoehtoa rantaradasta Kotkaan ja sieltä edelleen itään kaikki eivät ole vielä hylänneet.
Pohdittavaa Kaakon tulevilla kansanedustajilla on jatkossa myös siinä, että he kaikki edustavat aluetta, josta väestö vähenee kovaa vauhtia.
Varsinkin Kymenlaaksossa ja Etelä-Savossa väen vuosittainen väheneminen on Tilastokeskuksen mukaan ollut Suomen nopeinta. Polttoaineverotus, yksityisautoilun tarpeellisuus sekä palvelujen järjestäminen ja saavutettavuus noussevat keskusteluihin.
Kiinnostavaa on myös nähdä, miten äänestäjät Savonlinnassa muistavat opettajakoulutuksen lakkauttamisen. Hallituspuolueita kaupungista edustavat Kaj Turunen ja Hanna Kosonen. Heitä haastaa uudelleen eduskuntaan pyrkivä savonlinnalainen Jouni Backman, jolla on demareiden noste tukenaan.
Metsätalous– ja metsäteollisuusalueella tulevat kansanedustajat päässevät vääntämään kättä myös metsien hakkuiden määrästä ja merkityksestä.
Aiheesta voi keskustella kello 17 saakka.
Lue lisää:
Analyysi: Vaasa vaalipiirissä ollaan jännän äärellä vaali-iltana – Minne menevät luopujien äänet?
Analyysi: Demareilla valttikortit käsissään myös Hämeessä
Analyysi: Ennätysmäärä ehdokkaita tavoittelee kansanedustajanpaikkaa Keski-Suomesta
Analyysi: Lapin viimeisistä kansanedustajan paikoista on tulossa tiukka vääntö