Kaksi kolmasosaa naisista kokee, että miesten asema suomalaisessa yhteiskunnassa on parempi kuin naisten. Samalla tapaa ajattelee noin puolet suomalaisista miehistä.
Asenteet selviävät sosiaali- ja terveysministeriön vuoden 2017 tasa-arvobarometrista.
Miespuoliset vastaajat ja nuoret ikäryhmät arvioivat muita useammin sukupuolten tasa-arvon jo toteutuneen. Naisista huomattava osa piti sukupuolia yhä epätasa-arvoisina keskenään.
Yle kokosi Minna Canthin ja tasa-arvon päivän kunniaksi kahdeksan kohdan listan, jonka perusteella jokainen voi itse arvioida tasa-arvon toteutumista Suomessa.
Tasa-arvo lukuina
1. Naisia toistaiseksi enemmän kuin miehiä
Vuoden 2017 lopussa Suomessa eli 5 513 000 ihmistä, joista 2 794 000 oli naisia ja 2 719 000 miehiä.
Tilastokeskuksen ennusteen mukaan tilanne näyttää varsin erilaiselta vuonna 2065, jolloin miehiä on jo selvä enemmistö väestöstä.
Suomen kokonaisväkiluvun ennustetaan olevan tuolloin reilut kuusi miljoonaa henkeä, joista noin 3 020 000 ihmistä on miehiä. Suomalaisnaisia arvioidaan olevan alle 3 miljoonaa.
Vuonna 2065 suomalaismiehiä ennustetaan olevan yli kolme miljoonaa, naisia selvästi vähemmän.
2. Miehet kuolevat nuorempina
Siinä missä vastasyntyneiden suomalaislasten elinajanodote oli 1900-luvun alussa vain vähän päälle 40 ikävuotta, elävät suomalaiset nykyään jopa kaksi kertaa kauemmin.
Naisten elinajanodote vuoden 2017 lopulla oli 84,2 vuotta ja miesten 78,7 vuotta.
3. Naiset pärjäävät koulumaailmassa
Suurin osa (57,4 %) korkea-asteen tutkinnon suorittaneista suomalaisista on naisia.
Ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneita miehiä on naisia enemmän, eli 52,8 prosenttia valmistuneista.
Naisia on tyypillisesti ollut enemmistö etenkin terveys- ja hyvinvointialoilla, humanistisilla aloilla ja taidealoilla, palvelualoilla sekä kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden aloilla.
Maa- ja metsätalousaloilla sekä luonnnotieteellisillä aloilla sukupuolten välillä ei ole juuri eroa.
Miehet puolestaan hallitsevat tekniikan aloja, tietojenkäsittelytiedettä sekä tietoliikenteeseen liittyviä aloja. Esimerkiksi tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen parista valmistuneista yli 92 prosenttia oli miehiä vuonna 2016.
4. Miehet porskuttavat työelämässä
15–64-vuotiaiden suomalaisten työllisyysaste vaihtelee hieman riippuen siitä, kumpaa sukupuolta katsotaan. Vuonna 2017 naisten työllisyysaste oli 68,5 prosenttia, kun miehistä töissä oli 70,7 prosenttia.
Työttömyysasteet vuonna 2017 olivat naisilla 8,4 prosenttia ja miehillä 8,9 prosenttia.
Vain joka kymmenennen miehen esimies on nainen.
5. Naispomo saa alaisekseen usein toisia naisia
Vaikka naisten määrä esimiestehtävissä on kasvanut tasaisesti jo vuosikymmeniä, johtavat naiset edelleen useimmiten saman sukupuolen edustajia.
Kun Tilastokeskus tutki asiaa vuonna 2013, vain noin joka kymmenes työssäkäyvä mies kertoi esimehensä olevan nainen. Kaikista työssäkäyvistä suomalaisista, joiden esimies on nainen, huimat 65 prosenttia oli tilastojen mukaan naisia itsekin.
6. Miehet tienaavat 600 euroa enemmän kuussa
Palkkaerot sukupuolten välillä ovat yhä selkeitä. Vuonna 2017 Tilastokeskus laski naisen euron olevan 84 senttiä miehen eurosta.
Vuonna 2016 naiset saivat palkkaa keskimäärin 3 0 75 euroa kuukaudessa. Samaan aikaan miehille maksettiin kuukauden työstä keskimäärin 3 675 euroa.
Naiset tekivät kotitöitä keskimäärin 3 tuntia 41 minuuttia vuorokaudessa. Miehillä vastaava aika oli 2 tuntia 33 minuuttia.
7. Nainen hoitaa lapset, mies pihan ja eläimet
Kun Tilastokeskus tutki suomalaisten vuosina 2009–2010 kotitöihin käyttämää aikaa, kävi ilmi, että naiset puurtavat kodeissa miehiä useammin tai ainakin käyttävät kotitöihin enemmän aikaansa kuin miehet.
Jos kaikki kotityöt lasketaan yhteen, kului naisilla niiden hoitamiseen keskimäärin 3 tuntia 41 minuuttia vuorokaudessa. Miehillä vastaava aika oli 2 tuntia 33 minuuttia.
Naisten tehtäviksi koettiin erityisesti ruoanlaitto, ostosten teko, yleinen siivous sekä lastenhoito.
Kotitöitä tekevien miesten aika kului puolestaan eniten ostoksilla, ruoanlaitossa, siivouksessa sekä pihan ja eläinten hoidossa.
8. Miehet syyllistyvät väkivaltaan, naiset kavalluksiin
Ylivoimaisesti suurin osa rikoksesta epäillyistä (82,3 %) oli miehiä vuonna 2017.
Miesten suuri määrä korostuu eniten seksuaalirikosten kohdalla, sillä epäillyistä 98,5 prosenttia oli miespuolisia.
Miesepäiltyjen määrä on erityisen korkea myös vakavissa väkivaltarikoksissa, kuten tapoissa ja murhissa (vähintään 95 % epäillyistä).
Naisten osuus korostui puolestaan eräissä talousrikoksissa, kuten törkeissä kavalluksissa. Esimerkiksi törkeistä kavalluksista epäillyistä 43,7 % oli naisia.
Kaiken kaikkiaan eri rikoksista vuonna 2016 tuomion saaneista 74,1 % oli miehiä ja 25,9 % naisia.
Jutun ensimmäisen sitaattinoston sanamuotoja on täsmennetty 20.3.19 kello 9:25.