Lasten joogassa opetellaan kehotietoisuutta ilman kilpailua. Apuna ovat sadut ja mielikuvitusharjoitukset.
Joogaohjaaja Inka Saini löysi lempeän urheilumuodon ja uuden elämäntavan yllättävän elämänkäänteen johdattelemana. Hän on ohjannut viimeiset kolme vuotta lapsille joogaa, jossa päämääränä on tunnistaa oman kehon tuntemuksia.
Joogasta ovat innostuneet erityisesti jo urheilua harrastavat lapset, kertoo Saini. Laji houkuttelee myös niitä, jotka eivät yleensä piittaa liikunnasta. Tämä saattaa johtua hänen mukaansa siitä, että tunnilla jokainen saa tehdä liikkeet haluamallaan tavalla.
Joogatunneilla venytellään ja tehdään erilaisia kehotuntemusta lisääviä harjoitteita. Opitut taidot jäävät harvoin joogamatolle. Lapset hyödyntävät niitä kotona ja koulussa.
Jooga opettaa rentoutumaan
Saini on voimistellut Suomen maajoukkueessa. Hän tietää, miten kilpaileminen ja suorittaminen vaikuttavat kehoon.
Kun Saini oli lapsi, niin ei ollut tarjolla kehotuntemusta lisäävää urheilulajia.
– Elin täysillä sen ajasta elämästäni. Enkä tiennyt toisenlaisesta tavasta elää. Harjoittelin paljon.
Treenaaminen antoi Sainille elämään tärkeää sisältöä, mutta samalla urheilijan elämä oli fyysisesti uuvuttavaa. Lonkka ei kestänyt harjoittelua ja Saini joutui leikkaukseen. Lonkkaan asennettiin tekonivel ja kilpavoimistelu loppui siihen.
Joogan kokeileminen mullisti Sainin elämän. Hän sai siitä uudenlaista elämäniloa ja tasapainoa.
– Opin ensimmäistä kertaa rentoutumaan. En unohda sitä kokemusta koskaan. Sain hengityksen avulla kehon jännityksiä viimein pois.
Kokemus oli niin voimakas, että Saini halusi opiskella löytämäänsä urheilumuotoa ja opettaa sitä lapsille. Hän pakkasi laukkunsa ja lensi Yhdysvaltain Washingtonin Flow Yoga Centeriin.
Mielikuvilla kohti luonnollista liikettä
Tunnin aluksi lapset saavat jakaa toisilleen kuulumisia. Tämän jälkeen he hiljentyvät rauhallisen musiikin säestämänä makuullaan silmät suljettuina. Rauhoittuminen auttaa keskittymään tulevaan tuntiin.
Lasten joogatunti koostuu asennoista, temppuilusta, meditaatiosta ja rentoutuksesta. Mukaan mahtuvat myös perinteisiä leikkejä.
Varsinaiset jooga-asennot eli asanat Saini ohjaa myös leikin keinoin. Hän muistuttaa, että asennoissa ei tavoitella kehon ääriasentoja.
– Ohjaan lapsia luonnolliseen liikkeeseen, sillä jokainen saa tehdä asanat weli asennot omalla tavallaan. Kukaan ei ole tunnilla toistaan parempi.
Lapset siirtyvät asentoihin erilaisten Sainin kertomien mielikuvien avulla. Tunnin aikana lasten raajat muuttuvat tassuiksi, jotka vaihtuvat muun muassa ilveksen, koiran ja jääkarhun muotoihin.
Mielikuvat ovat terve tapa oppia luonnollista liikettä, kertoo Saini.
– Jos kertoisin, minne jalat ja kädet tulisi laittaa, moni saattaisi mennä sekaisin.
Tunnin aikana lapset leikkivät höyhenen piilottamista. Lisäksi he pääsevät keksimään viisitavuisia sanoja, jotka he saavat tavuttaa yhdessä ääneen. Nauru raikaa tunnilla.
Suklaameditaatio on monelle lapselle tunnin kohokohta. Silloin suuhun saa palan tummaa suklaata. Sitä on tarkoitus pyöritellä suussa niin kauan, kunnes se sulaa.
Tunti päättyy rentoutukseen, joka tehdään makuullaan rauhallisesti hengittäen.
Sainin joogatunneilla enemmistönä ovat tytöt, vaikka laji sopii hyvin myös pojille. Mutta, miksi tuhansia vuosia vanha intialainen menetelmä vetää suomalaisia lapsia joogamatolle?
Julius Kyyhkynen 12.v
"Rentoudun nykyään helpommin. Myös kroppa venyy paremmin."
Iida Koskinen 11.v
"Ajattelin aluksi, että joogassa pitää osata temppuja ja venyä hyvin. Tunneilla saikin tehdä liikkeet, niin hyvin kuin pystyi. Jos osaa kävellä, osaa myös joogata."
Ida Laiho 14.v
"Elämässä on todella vähän tilanteita, joissa ei tarvitse ajatella, mitä muut ajattelevat tai tekeekö liikkeet oikein. Joogassa se onnistuu. Se tuo vastapainoa kilpapurjehdukselle, jossa joutuu miettimään todella paljon ja se on stressaavaa."
Iika Sinivaara 8.v
"Jooga on kivaa. Tykkään varsinkin aurinkotervehdyksestä. Se on liikesarja, jossa koko vartalolla tehdään isoja liikkeitä."
Ella Zanotto 8.v
"Joogaan myös kotona. Olen opettanut helppoja liikkeitä isälle ja mummolle. Myös heille tulee joogasta tulee hyvä olo. "
Ada Zanotto 11.v
"Olen oppinut rentoutumaan joogan avulla. Jos olen hermostunut esimerkiksi tehdessä läksyjä, niin hengittelen rauhassa. Aiemmin raivosin paperille."
Natalie Dahber 8.v
"Kaverit ehdottivat joogaa ja olen harrastanut sitä nyt vuoden. Tämä on hauskaa, koska täällä oppii koko ajan uusia asentoja. Lisäksi opettaja on kiva."
Lilja Järvinen 11.v
"Mä tykkään kaikesta, mitä me tehdään tunneilla. Jooga rentouttaa ja siitä tulee hyvä olo. Täällä on positiivinen ilmapiiri."
Joogasta itsehoitomenetelmä?
Lasten jooga on ennen kaikkea suorittamisesta luopumista, kiireetöntä liikkumista ja rauhoittumista. Sen sanotaan olevan itsehoito- ja itsekasvatusmenetelmä.
Saini opettaa lapsille oman kehon kuuntelua, koska se on hänen mukaan paras mittari mittaamaan omaa hyvinvointia.
– Lasten ympäristö on nykyään ärsykerikas ja sen vuoksi oman kehon kuuntelu voi jäädä vähemmälle. Kehossa on kuitenkin kaikki, mitä lapsi on kokenut. Tämän vuoksi lapsen on hyvä välillä pysähtyä ja tunnustella, miten keho voi.
Tunneilla tavoitellaankin myös kiitollisuutta ja hetkessä elämistä, kertoo Saini.
– Lapsista on kiva suunnitella esimerkiksi kesälomia, mutta moni saattaa murehtia turhaan tulevaa. Joogassa ajatellaan, että juuri nyt minulla on kaikki hyvin. Lapsen on tärkeää ymmärtää, että elämä ei aina mene, niin kuin toivoo.
Joogassa käytettyjen harjoitteiden tavoitteina on lisätä kehon ja mielen tasapainoa. Niistä on apua monille lapsille, kertoo Saini.
– Lastenjoogassa opetetaan positiivista kehokuvaa. Se antaa lapsille tasapainoa ja työkaluja elämään. Aikuisena joogasta voi tulla elämäntapa.