Onnellisuustutkija, emeritusprofessori Markku Ojanen on iloinen ja onnellinenkin Suomen saamasta kärkisijasta YK:n raportissa. Vuodesta 2012 lähtien tehty kyselytutkimus antaa käsityksen ihmisten tyytyväisyydestä elämäänsä. Silti Ojanen suhtautuu raporttiin vuosi vuodelta varauksellisemmin.
–Tutkimus tuntuu ehkä hieman pinnalliselta. Vähän sama, kun kadulla kysellään kuulumisia tutulta ja siihen vastataan, että ihan hyvin menee, vaikka ei menisikään.
Kriittisellä suhtautumisellaan Ojanen viittaa siihen, että tutkimuksessa painottuvat nimenomaan ihmisten kokemukset yhteiskunnallisista oloista.
– Tutkimus antaa siinä mielessä täysin oikeutetun kuvan, sillä onhan Suomi hyvinvointivaltio – ainakin vielä. Hyvinvointivaltioon liittyy niin paljon hyviä asioita, jotka tukevat onnellisuutta. Demokratia, turvallisuus, tasa-arvo ja luottamus. Se näkyy tässä kyselyssä, koska Pohjoismaat ovat hyvin edustettuina kärjessä.
"Meillä on toipumisen lahja"
Eläkkeelle jäänyt Tampereen yliopiston professori Markku Ojanen on tutkinut onnellisuutta pitkään – ja tutkii yhä. Viime vuosina onnellisuuden tutkiminen on kehittynyt ja laventunut valtavasti. Uutta aineistoa ja tutkimustuloksia tulee jatkuvasti, joten Ojanen ei ole malttanut tuudittautua eläkepäivien viettoon.
– Onnellisuustutkimus on valtavassa nosteessa. Asiaa lähestytään eri näkökulmista ja esiin nousee paljon kiinnostavia seikkoja.
Ojanen on omissa tutkimuksissaan käyttänyt asteikkoa 0 - 100 kysyessään onnellisuudesta. Sen mukaan suomalaisten keskimääräinen onnellisuus on 70 luokkaa. Eli ihan hyvin.
– Ihminen on yleensä suht onnellinen. Onneen riittää, kun elämän perusasiat ovat kunnossa. Tutkijoiden mukaan evoluutio on ohjannut ihmistä siihen suuntaan, että mieliala painottuu positiivisuuteen eli sinne onnellisuuteen.
Haastatellessaan ja tehdessään kyselyjä Ojanen on törmännyt sellaisiin ihmiskohtaloihin, jotka vetävät hiljaisiksi.
– Ihmiset kestävät aika paljon kaikenlaista. Emme suostu olemaan kovin helpolla onnettomia.
Ojanen ei lakkaa ihmettelemästä ihmisten kykyä toeta elämän vaikeuksista ja suruista.
– Meillä on joku ihmeellinen toipumisen lahja. Se pitää meidät positiivisuuden puolella.
Tutkimusten mukaan positiivisuuden kehän murtaa tehokkaimmin raju epäoikeudenmukaisuus. Se näkyy myös tilastoissa. Häntäpäätä pitävät sellaiset maat, joissa korruptio rehottaa, väkivallan kierre jatkuu ja ihminen kokee oman asemansa heikoksi.
Yhteisöllisyys lisää onnellisuutta
Erinomainen sijoitus onnellisuustutkimuksessa on saanut meidät suomalaiset hämmästelemään. Mekö maailman onnellisimpia?
Onnellisuutta tutkittaessa lopputulos määrittyy pitkälti sen mukaan, miten kysytään ja mitä painotetaan. YK:n tutkimuksessa näyttää Ojasen mukaan painottuvan pitkän aikavälin kokemus onnellisuudesta. Silloin korostuvat kokemukset ympäröivästä yhteiskunnasta. Jos taas kysytään "millainen päivä oli eilen", tilastokärki näyttäisi todennäköisesti hyvin toisenlaiselta.
– Tällöin kärkeä pitäisivät Latinalaisen Amerikan maat. Siellä välitön tunnearvio vaikkapa eilisestä on parempi kuin meillä. Tämä on hyvin mielenkiitoista. Näiden maiden kulttuureissa on jotain sellaista, mikä korostaa hetkessä elämistä.
Ojanen arvelee, että yksi syy voi olla yhteisöllisyys. Jos aikaa vietetään paljon tärkeiden ja läheisten ihmisten kanssa, on kokemus päivästä onnellisempi.
Suomalaisilla olisi varmasti paljon opittavaa siinä, miten ollaan onnellisia hetkessä. Tähän tarpeeseen on kirjoitettu valtava määrä oppaita ja kirjoja. Ne saavat Ojasen näkemään punaista.
– Usein annetaan ymmärtää, että kyse on vain pienestä tempusta ja elämä muuttuu hetkessä. Kyseessä on valitettavasti pitkä tie, jos haluaa muutosta.
Jutun kommentointimahdollisuus on auki klo 22.00 saakka. Tervetuloa mukaan!
Lue myös:
Suomi on maailman onnellisin maa jo toista vuotta peräkkäin, nyt selvällä erolla muihin