Synteettisillä polttoaineilla pitäisi olla suuri merkitys 2030, sanoo Aalto-yliopiston energiatekniikan professori Martti Larmi.
– Näitä prosesseja tällä hetkellä tutkitaan ja kehitetään, se vie viitisen vuotta. Sitten pitää rakentaa pilottilaitoksia, niin se on toiset viisi vuotta. Kymmenen vuoden päästä voisi olla ihan realistista tuotantoa.
Synteettisiin liikennepolttoaineisiin tarvitaan tuulesta, vedestä tai auringosta tuotettua uusiutuvaa sähköä. Sähköllä voidaan valmistaa erilaisia kemiallisia komponentteja, joista varsinaiset synteettiset polttoaineet tehdään.
Yksi mahdollisuus tehdä synteettistä polttoainetta on esimerkiksi vedyn kautta. Professori Larmin mukaan muitakin vaihtoehtoja on.
– Tyypillisesti näissä tarvitaan myös hiilidioksidia. Hiilidioksidia voidaan ottaa teollisuuden sivuvirroista tai suoraan ilmasta. Jos tehdään hiilivetyjä tai kevyitä alkoholeja, niin hiiltä tarvitaan hiukan, mutta jos se on sellaista hiiltä mikä kiertää, niin se ei rasita ilmastoa.
Periaatteessahan vetyäkin voisi käyttää autojen polttoaineena, mutta vedyn varastointi on hankalaa ja vie valtavasti tilaa. Jos vetyä halutaan tankata, niin esimerkiksi polttokennoautojen vetysäiliössä tarvitaan 700 baarin painetta. Se tekee vedyn käytöstä hankalaa.
Niinpä professori Martti Larmi uskoo synteettisiin polttoaineisiin. Niitä tarvittaisiin niin valtavia määriä, että joko nykyisiä öljynjalostamoita pitää rakentaa valmistamaan synteettisiä polttoaineita tai sitten pitää rakentaa kokonaan uusia tuotantolaitoksia.
Tuulivoimalla mahdollista Suomessakin
Suomessa paistaa vähän, mutta tuulta olisi täälläkin. Synteettisen polttoaineen valmistaminen tuulivoimalla voisi hyvinkin onnistua myös Suomessa.
Professori Larmin mukaan kysymys on siitä, että silloin kun tuulee tai paistaa niin paljon, että sähköä saadaan yli tarpeen, sähköä pitäisi saada jotenkin varastoitua. Ylijäämäsähkön voisi muuttaa polttoaineeksi.
– Jos isoja määriä sähköä halutaan varastoida, sähköakut eivät ole mikään ratkaisu. Niitä tarvittaisiin niin mahdottomasti, ettei se ole mahdollista, jolloin erilaiset polttoaineet ja kemikaalit olisivat sellainen luonteva varasto.
Maailmalla muutama energiayhtiö on jo tällä hetkellä kehittämässä ratkaisuja, miten energiaa varastoidaan kemiallisessa muodossa kuten esimerkiksi metanolissa. Varastointia tarvitaan, koska aina ei tuule tai paista.
– Mutta nämä eivät ole suomalaisia firmoja, Larmi tietää.
Ydinvoimaloiden sähkö ei riittäisi polttoaineen valmistamiseen
Nesteen tutkimuksesta ja tuotekehityksestä vastaava johtaja Petri Lehmus sanoo, että Neste seuraa synteettisten polttoaineiden kehitystä tarkasti ja mielenkiinnolla.
– Varmasti tämä on polttomoottoreille yksi ratkaisu.
Toistaiseksi kuitenkin synteettisten valmistamisen hyötysuhde on huono. Energiaa polttoaineen valmistamiseen tarvitaan liikaa.
– Jos haluaisi saada tehtyä miljoona tonnia hiilivetyä, vaatisi se noin viiden ydinvoimalan verran sähköä. Miljoona tonnia hiilivetyä ei riittäisi Suomessa läheskään kattamaan liikenteen polttoainetarvetta, jos siitä tehtäisiin nestemäisiä polttoaineita.
Nesteen Lehmus muistuttaa, että Neste on profiloitunut biopolttoaineyhtiönä. Neste on kuitenkin kiinnostunut, miten uusiutuvalla energialla voisi tuottaa vetyä.
– Jos vetyä käytetään yhdessä esimerkiksi hiilidioksidin kanssa näiden synteettisten polttoaineiden tekoon, niin siinä tulee lisää kulurakennetta ja hyötysuhde laskee. Mutta sellaisessa maailmassa, missä on hyvin paljon uusiutuvaa sähköä tarjolla edullisen hintaan, niin tämä on ihan mielenkiintoinen ratkaisu.
Jotta ilmastonmuutosta saadaan hillittyä riittävän ajoissa, tarvitaan Nesteen Lehmuksen mukaan biopolttoaineita, moottoritekniikan kehitystä, sähköautoja ja kaikkia vaihtoehtoja rinnakkain.
– Tässä on rajallinen aika käytössä. Ratkaisut täytyy rakentaa toteutettavissa olevien varaan. Kaikkihan toivoisivat, että löytyy se "silver bullet", joka ratkaisee kaiken, mutta sellaista ei välttämättä löydy.
Nesteen tutkimuksesta ja tuotekehityksestä vastaava johtaja Petri Lehmus muistuttaa, että synteettiset polttoaineet vaativat jättimäisen panostuksen infrastruktuuriin.
– Jonkun ratkaisun vaikuttavuus koostuu siitä, kuinka hyvä se on ja, kuinka nopeasti se on käyttöön otettavissa isossa mittakaavassa.
Mutta uusiutuva vety Nestettä kiinnostaa ja pian myös metsätähteistä tehty biopolttoaine, jota tähän saakka ei ole kannattanut valmistaa.