Suomessa on ihmisryhmiä, jotka äänestävät selvästi muita vähemmän. Viime eduskuntavaaleissa tällaisia ryhmiä olivat ruumiillista työtä tekevät, pienituloiset, nuoret, itäsuomalaiset, muuttajat ja ulkosuomalaiset.
Tutkijoiden mukaan käyttämättä jäävät äänet voisivat vaikuttaa merkittävästi vaalitulokseen, joten puolueiden ja ehdokkaiden kannattaa suunnata kampanjointia vähän äänestäviin ryhmiin.
Äänestämistä selvitettiin monitieteisessä Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -tutkimushankkeessa. Selvitys pohjautuu muun muassa Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin vuoden 2015 vaaleista.
Käyttämättömät äänet ovat tutkijoiden mukaan merkki siitä, että edustuksellinen demokratia käy puoliteholla. Kun kaikkien ääni ei kuulu vaaleissa, tietoa eri ryhmien tarpeista välittyy vajavaisesti päätöksentekoon.
Tutkimuksen tekoon osallistuneen Helsingin yliopiston viestinnän professorin Anu Kantolan mukaan vaaleissa pitäisi kuulla myös niitä, jotka sijaitsevat äänestämisen katvealueilla.
– Meneillään on isoja yhteiskunnallisia murroksia, kuten muuttoliike, talouden rakennemuutos ja työelämän mullistukset, joissa osa toimialoista murtuu. Näissä muutoksissa moni ryhmä on vaarassa jäädä jalkoihin. On tärkeää, että vaaleissa heidän kokemuksensa ja tarpeensa välittyvät poliittiseen päätöksentekoon.
Pienituloisten ääni kuuluu heikommin
Tutkimus löysi melkoisia eroja esimerkiksi pieni- ja suurituloisten äänestämisessä.
Vähiten vuoden 2015 vaaleissa äänesti pienituloisin viidennes, jonka vuositulot ovat alle 12 000 euroa. Heistä vain vähän yli puolet meni vaaliuurnille. Toisessa ääripäässä oli yli 52 000 euroa ansaitseva tulokymmenys, jossa äänestäneitä oli 87 prosenttia.
Tulojen lisäksi myös ammatilla on yhteys äänestämiseen. Vähiten äänestävät ruumiillista työtä tekevät, ahkerimmin puolestaan korkeakoulutetut, kuten talouselämän ja järjestöjen johtajat, opettajat ja lääkärit.
Esimerkiksi muutamien ruumiillista työtä tekevien ammattiryhmistä vain 40 prosenttia kävi äänestämässä. Lisäksi noin neljännesmiljoonasta ulkosuomalaisesta äänesti vain hieman yli kymmenen prosenttia.
Nuorten heikosta äänestysaktiivisuudesta on puhuttu paljon, eikä turhaan. Viime eduskuntavaaleissa 20-vuotiaista äänesti vain 43 prosenttia. Luku oli liki puolet pienempi kuin 70-vuotiailla.
Myös asuinpaikka vaikuttaa äänestämiseen. Eniten äänestettiin pääkaupunkiseudulla sekä Vaasan vaalipiirissä ja vähiten Itä-Suomen vaalipiireissä. Tutkimus osoittaa myös, että asuinpaikkaansa usein vaihtavat äänestävät harvemmin kuin paikallaan pysyvät.