Lentokoneista tutut mustat laatikot voivat pian tulla pakollisiksi kaikissa uusissa autoissa Euroopassa.
EU-parlamentin sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta (IMCO) äänesti helmikuussa, että automaattinen hätäjarrutus, jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden havaitseminen sekä nopeuden säätö älytekniikan avulla ovat pakollisia tulevaisuuden autoissa.
Kyseessä on tyypillinen EU-lainsäädäntöhanke: tarkoitus on vaikuttaa kansalaisten arkeen eli tehdä liikkumisesta turvallisempaa – mutta ensin on kuultava jäsenmaita, teknisiä asiantuntijoita, tutkijoita, lobbareita, kansalaisia. Käsittely voi kestää yli kolme vuotta.
Palataan autodirektiiviin ja mustiin laatikoihin myöhemmin jutussa.
Miksi EU-vaaleilla on väliä?
EU-parlamentissa käsiteltyjen asioiden kirjo on hyvin laaja, ja siitä syystä mepin on osattava viestiä parlamentin päätöksistä ja EU:n merkityksestä.
Unionin instituutiot jäävät julkisuudessa yhä kansallisten päätöksenteon varjoon, vaikka suurin osa Suomenkin laeista tulee EU:sta.
Kysyimme 13 suomalaismepiltä, millaista työ parlamentissa on. Vain Jussi Halla-aho ei vastannut kyselyyn.
Yllämainitussa autopaketissa kiistanalaisin kohta on todennäköisesti mustien laatikkojen eli eräänlaisten tapahtumanauhureiden tuominen autoihin.
Samalla tavalla kuin ilmailussa, autojen mustat laatikot tallentaisivat kaiken ajoneuvon nopeudesta jarrutus- ja ohjausliikkeisiin sekä esimerkiksi sen, mitkä auton ohjaukseen vaikuttavista järjestelmistä olivat onnettomuushetkellä päällä.
Esitys sai maaliskuussa parlamentin täysistunnon tuen, ja seuraavaksi aihetta käsitellään jäsenmaiden ministerien muodostaman neuvoston kanssa. Suomalaisista mepeistä valiokunnan jäsenenä on ollut Liisa Jaakonsaari.
Toukokuussa pidettävät EU-parlamenttivaalit voivat kuitenkin koitua "älyautoesityksen" kohtaloksi. Jos valta parlamentissa siirtyy selvästi vaikkapa EU-yhteistyötä tai liikenteen sääntelyä vastustaville edustajille, uusi parlamentti voi lieventää esitystä tai käytännössä lopettaa lain valmistelun.
Liikennealan järjestöiltä uudistus on saanut laajaa tukea, koska turvallisuus paranisi niiden mielestä uudistuksen seurauksena selvästi.
Meppi etenee osoittamalla perehtyneisyytensä
Euroedustajat perehtyvät tarkkaan EU-komission tekemiin esityksiin, kuulevat eri intressitahoja, selvittävät uudistuksen vaikutuksia kansalaisiin ja lyövät leimansa lopulliseen lakiin valiokuntakäsittelyjen ja EU-neuvoston kanssa käymiensä neuvottelujen jälkeen.
– Jos haluaa kuulua vaikuttajien joukkoon, pitää [ura parlamentissa] aloittaa perehtymällä huolella asioihin. Tyhjää puhumalla ja yleisillä poliittisilla heitoilla ei pääse pitkälle, kun pitää värkätä pykäliä, pitkäaikainen meppi Sirpa Pietikäinen neuvoo.
– Vaikka olisi kuinka tunnettu poliitikko, parlamentissa kannattaa valmistautua aloittamaan alusta. Mepin on oltava itse todella aktiivinen alusta asti, toinen konkari Heidi Hautala arvioi.
Euroedustajat eivät lähtökohtaisesti edusta kotimaitaan. Eniten hyötyä on sellaisesta mepistä, joka perehtyy huolella yksittäisiin asioihin ja punnitsee eri näkökulmat asiantuntijoita ja lobbareita kuunnellen.
EU-parlamentin jäsenillä on käytössä hyvät resurssit esimerkiksi avustajien palkkaamiseen. Suomalaisella mepillä on yleensä 2–6 avustajaa.
Meppi pääsee EU:ssa syventymään yksittäisiin asioihin perusteellisemmin kuin kansallisissa parlamenteissa.
Kaikki Ylen kyselyyn vastanneet suomalaismepit korostavat verkostojen ja yhteistyökykyjen merkitystä.
– On tunnettava komission valmistelijat, suomalaiset virkamiehet ja poliitikot sekä luotava kansainvälisiä yhteyksiä muiden meppien ja sidosryhmien kanssa, ensimmäisen kauden euroedustaja Mirja Vehkaperä kuvailee.
Nils Torvaldsin mielestä myös kielitaito on euroedustajalle ensiarvoisen tärkeä.
– Sen lisäksi hyvillä henkilökohtaisilla suhteilla on mahdollisuudet vaikuttaa lainsäädännön eri vaiheisiin. Talon tapojen opetteluun kannattaa ehdottomasti panostaa, Torvalds luettelee.
Hänen mielestään mepin pitää myös joustaa; erimielisyyksistä huolimatta on jatkettava ponnisteluja.
– Entisestä vihamiehestä voikin kuoriutua uusi ystävä, Torvalds sanoo.
Poliittisella suuntautumisella ei ole aina väliä
Virhe on kääriytyä omaan työhuoneeseen odottamaan, että joku tulee sieltä noutamaan, arvioi puolestaan Merja Kyllönen.
– Virhe on myös aliarvioida kollegan osaamista, Kyllönen sanoo.
Miapetra Kumpula-Natrin mielestä uuden mepin kannattaa heti alkaa luoda verkostoja “Brysselin kuplassa” eli tutustua myös komission ja neuvoston virkamiehiin ja oman alan järjestöihin.
– Jos kykenee vakuuttamaan oikeat tahot, voi yksittäisellä mepillä olla paljonkin sananvaltaa.
Hyvä meppi opettelee tuntemaan kollegansa. Hän verkostoituu sellaisten kollegojen kanssa, jotka ajavat samoja asioita kuin itse. EU-parlamentissa juuri erikoistuminen kannattaa, koska päätettäviä aiheita on niin paljon ulkopoliittisista kannanotoista laitteiden teknisiin standardivaatimuksiin.
Esimerkiksi yllämainitut autojen mustat laatikot vaikuttavat ensikuulemalta fiksulta idealta. Miksipä ei, niiden avulla turvallisuus paranee.
Jotkut kansalaisjärjestöt ovat kuitenkin vastustaneet esitystä, koska ne pelkäävät uudistuksen helpottavan ihmisten liikkumisen seurantaa tai sitä, että vakuutusyhtiöt tai poliisi voisivat käyttää autojen keräämiä tietoja hyväkseen. Tietoturvasta voi tulla yksi lainkäsittelyn suurimmista kysymyksistä.
Vastustajia voi löytyä myös esimerkiksi Saksan tai Ranskan autoteollisuudesta, joilta jo nyt edellytetään panostuksia tulevaisuuden tekniikoihin ja sähköteknologiaan.
"Suuria asioita liukuhihnalta"
Päästäkseen kunnolla sisälle työhönsä parlamentaarikon kannattaa keskittyä muutamiin tärkeisiin aiheisiin ja verkostoitua alan puolueettomien asiantuntijoiden sekä samanhenkisten meppien kanssa, Pirkko Ruohonen-Lerner sanoo.
– Parlamentti on hyvin erilainen työpaikka ja ympäristö kuin eduskunta. Suuria asiakokonaisuuksia käsitellään kuin liukuhihnalta, Ruohonen-Lerner sanoo.
Meppi edustaa äänestäjiään hyvin, kun hän erikoistuu.
Yhteisymmärrystä pitää hakea kulttuurien kirjossa
Parlamentissa on jäseniä 28 maasta, brexitin jälkeen 27:stä. Jo monikulttuurisuudesta johtuen esimerkiksi älyautoihin liittyviä huomioita ja erimielisyyksiä on luvassa todennäköisesti vielä paljon.
Vaikka kaikki Ylen kyselyyn vastanneet euroedustajat kiittelevät kansainvälistä työympäristöä inspiroivaksi, he myöntävät sen hankaloittavan yhteisymmärryksen löytymistä.
Mirja Vehkaperän mukaan erilaisuus on joskus jarru isoille muutoksille.
– Etenkin ympäristökysymyksistä, oikeusvaltiosta tai vaikkapa jäsenmaiden taloudenpidosta on paljon kirjavia mielipiteitä, Vehkaperä sanoo.
Sirpa Pietikäisen mielestä ihmiset ovat EU-parlamentissa “parasta ja pahinta”.
– Lähtökohtaisesti erimielisyys kaikesta on myös raastavaa silloin, jos ymmärrystä ja yhteistä kompromissia ei löydy. Voimakkaat erimielisyydet voivat ottaa joskus voimille, kuten keväällä kestävästä rahoituksesta neuvoteltaessa, Pietikäinen kertoo.
– Päätöksentekijöitä ja instituutioita on paljon, joten prosessit ovat hitaita, Henna Virkkunen kuvailee.
Edustaja, joka opettelee uusia asioita, ymmärtää muiden maiden historiaa ja kulttuuria ja edes yrittää puhua muiden kieltä, pystyy toimimaan sujuvimmin. Kompromissit ovat välttämättömiä.
EU-parlamentin valta on viime vuosina kasvanut selvästi, ja se on tätä nykyä tasavertainen päättäjä jäsenmaiden ministerineuvoston rinnalla.
EU:n päätöksistä liikkuu paljon väärää, joskus tahallisesti vääristeltyäkin tietoa. Asiat ovat monimutkaisia ja media on tulkinnut parlamentin suunnitelmia väärin.
Esimerkiksi legendaariseksi tullut direktiivi kurkun käyryydestä oli alusta alkaen väärinkäsitystä, samoin fosfaatin kieltoaikeet tulkittiin mediassa väärin kebab-lihan kielloksi.
Mitä EU-parlamentin viime vuosien päätöksiä suomalaiset edustajat sitten pitävät tärkeinä?
1. Verkon tietosuoja parani
Moni suomalaismeppi nostaa esimerkiksi tietosuoja-asetuksen parlamentin tärkeimpien saavutusten joukkoon.
Kansalainen huomasi uuden sääntelyn ainakin siitä, että verkkosivuilla tiedustellaan käyttäjäehtojen hyväksymistä. Käyttäjältä kysytään, hyväksyykö hän henkilötietojensa keruun ja käytön.
Uusien sääntöjen tavoitteena on antaa internetin käyttäjille paremmat mahdollisuudet kontrolloida henkilötietojensa käyttöä. Tietojen keräämisestä pitää kertoa selkokielisesti. Rekisteröity voi myös pyytää itsestään kerättyjä tietoja ja vaatia niiden poistamista.
Sanktiot laiminlyönneistä ovat kovat, joten monet yritykset ovat ottaneet sääntelyn tosissaan. Asetus velvoittaa EU:n alueella myös ulkomaisia yhtiöitä kuten Facebookia.
Keväällä 2018 nousi kohu, kun Facebookin käyttäjien tietoja oli päätynyt Cambrige Analytica -yhtiön tekemiin vaalikampanjoihin.
2. Hiilinielut jakoivat suomalaismeppejä
Maan ja metsien käytön sääntely (LULUCF) on kahden keskustalaismepin mielestä parlamentin tärkein aikaansaannos.
– Se osoitti suomalaisten metsien olevan hiilinielu eikä hiilipäästö, Elsi Katainen vastaa.
Sääntelyn mukaan EU-maiden tulee taata, että metsiin sitoutuu hiilidioksidia niistä ilmakehään vapautuvia hiilidioksidipäästöjä vastaava määrä. Hakkuita voidaan siis lisätä, kunhan metsien hiilinielut kasvavat tai pysyvät ennallaan.
Suomi satsaa vahvasti bioenergiaan, joten Suomen hallitus halusi muuttaa komission esitystä lisähakkuille suotuisammaksi. Ympäristöjärjestöjen mielestä taas hakkuita pitää Suomessakin rajoittaa tuntuvammin ilmastosyistä.
Asia jakoi myös suomalaismepit: Heidi Hautala, Merja Kyllönen, Sirpa Pietikäinen, ja Pirkko Ruohonen-Lerner äänestivät enemmän hakkuita sallivaa muutosesitystä vastaan.
3. Pankkiasioiden hoito on helpottunut
Parlamentti vaikuttaa suoraan myös ihmisten kukkaroihin. Jo ennen nykyparlamentin kautta esimerkiksi pankkisiirtoja helpotettiin yhteisen euromaksualueen Sepan käyttöönotolla.
Nykyinen parlamentti puolestaan on helpottanut rajat ylittäviä verkko-ostoksia EU-alueella. Se on myös edesauttanut kilpailun syntymistä perinteisille pankeille erityisellä maksupalveludirektiivillä. Samalla pankkiasiakkaiden vastuu korttiväärinkäytöksistä on pienentynyt.
4. Verkkovierailut ilman lisämaksua, turisti hyötyy
Roaming- eli verkkovierailumaksut poistuivat kesäkuussa 2017. EU-maissa reissaavan ei enää tarvitse pelätä, millainen lasku nettisurffailusta on tulossa kotiin.
Puheluista ja tekstiviesteistä ei peritä lisämaksua EU-maissa. Myös nettiä voi käyttää melko huolettomasti ilman lisämaksua.
Suomalaiset teleoperaattorit olivat roaming-maksun poistosta huolissaan, sillä suomalaiset ovat tottuneet käyttämään ulkomailla mobiilidataa. Suomen operaattorit joutuvat maksamaan ulkomaiselle operaattorille siitä, että asiakas käyttää ulkomailla toisen operaattorin verkkoa.
Teleoperaattorit voivat hakea poikkeuslupaa lisämaksujen perimiseen, jos verkkovierailut uhkaavat aiheuttaa kohtuuttomia tappioita. DNA, Elisa, Telia ja Moi Mobiili ovat saaneet poikkeusluvan. Käytönnössä hinnat ovat kuitenkin pudonneet.
5. Ilmaiset muovikassit loppuivat
EU pyrkii torjumaan muovijätteen kertymistä meriin.
Kassoilta saatavista muovikasseista on alettu kerätä maksua EU-direktiivin mukaisesti. Maksullisuus ei ainakaan toistaiseksi koske ohuita muovisia hedelmäpusseja, vaikka niitä pidetään erityisen vahingollisina kaloille ja linnuille.
Muovipussidirektiivin mukaan pussien kulutus pitäisi pudottaa viidennekseen nykyisestä vuoden 2025 loppuun mennessä.
Parlamentti on hyväksynyt myös esityksen, joka kieltäisi kertakäyttöisten muovituotteiden kuten muovisten vanupuikkojen, aterimien, lautasten, mehupillien, sekoitustikkujen ja ilmapallotikkujen myymisen EU:ssa vuodesta 2021 alkaen. Esitys vaatii vielä komission, jäsenmaiden ja parlamentin neuvotteluja.
Saman esityksen mukaan muovipulloista 90 prosenttia pitää kierrättää vuoteen 2025 mennessä.
Mepeistä monet nostavat kauden merkittävien saavutusten joukkoon erilaiset ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvät päätökset sekä energiaratkaisut. Joidenkin mielestä veronkierron estäminen ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen vaatiminen ovat suurimpia tekoja.