CONEGLIANO/FOLLINA Mutkaisen ajomatkan päässä Follinan kylän keskustasta sijaitsee Bonin viisihenkisen perheen kaunis kivitalo.
Ympäröivät maisemat ovat tyypillistä koillisitalialaista maaseutua. Maanviljely on Veneton alueella elinkeinoista suurimpia, ja täälläkin viljelmiä näkyy joka puolella. On soijaa ja maissia, mutta eniten on viiniköynnöksiä. Suuri osa niistä kantaa glera-rypälettä, josta valmistetaan trendikästä kuohuviiniä, proseccoa.
Mirko Bon esittelee taloaan ympäröivää pihamaata. Hän kertoo, että reilut kymmenen vuotta sitten hän ja hänen vaimonsa etsivät perheelle suurempaa kotia.
– Kun ostimme talon, tällä puolella oli tyhjä maapläntti ja toisella viljeltiin maissia, Bon viittoilee.
Sitten alkoi proseccon nousukiito.
Maat vuokrattiin paikallisille viininviljelijöille, ja nyt taloa reunustavat viiniköynnökset. Ne alkavat metrin päästä takapihalta ja ulottuvat talon kahdella puolella silmänkantamattomiin.
Bonin mielestä viininviljely liittyy siihen, että kuopukselta, nyt neljävuotiaalta Lucialta löydettiin kaksi vuotta sitten munuaiskasvain. Perhe on vakuuttunut, että viljelijöiden käyttämillä torjunta-aineilla oli sairastumisessa osansa.
– Jokainen tältä alueelta kotoisin oleva tietää, että jos talon viereen tulee viiniköynnös, se on menoa, Bon sanoo.
Italialainen prosecco on valloittanut Euroopan vauhdilla. Kuohujuoman menekki on kasvanut erityisesti Britanniassa, Saksassa ja myös Yhdysvalloissa. Suomalaisetkin juovat proseccoa joka vuosi enemmän: Alkossa proseccoa myytiin viime vuonna hieman yli miljoona litraa, kun vielä vuonna 2014 myynti oli reilusti alle puolet tästä.
Italialaisten kuohuviinien myynti on jo ohittanut Alkossa ranskalaiset kuohuviinit, ja kasvu jatkuu edelleen, vaikka loivempana.
Juoman menestystä on siivittänyt myös italialaisen Aperol spritz -katkerodrinkin valtava suosio. Aperolia valmistava Campari-yhtiö on viime vuosina markkinoinut tuotetta määrätietoisesti. Kesäterasseilta tutun oranssin juoman oikeaoppiseen valmistukseen käytetään proseccoa.
Venetolaiselle Bonin perheelle proseccon maailmanvalloitus on merkinnyt kaikkea muuta kuin juhlaa.
Kesäaikaan perhe oli tavannut kutsua ystäviä luokseen grillaamaan. Kun viiniköynnökset ympäröivät talon, pihan käyttämisestä tuli perheen mukaan hankalaa. Torjunta-aineiden käyttö alkoi heti ensimmäisenä vuonna, kun köynnökset pilkistivät maasta.
– Yhtenä sunnuntaina olimme kutsuneet ystäviä kesäjuhliin. Olimme ulkona, ja viereen tuli viljelijä ruiskuttamaan. Hän kehotti meitä menemään sisään ja sanoi, että aineiden kanssa on oltava varovainen, perheen äiti Carol Leitao muistelee.
– Silloin oikeastaan vasta aloin herätä tähän.
Köynnösten lähellä asuvia on ohjeistettu pitämään ovia ja ikkunoita kiinni kaksi vuorokautta torjunta-aineiden levittämisen jälkeen.
– Elimme vuosia niin, että keväällä ja kesällä tuholaismyrkkyjen hajut tulevat sisälle, vaikka kuinka sulkisi ikkunat. Aiemmin jätimme liinavaatteet kuivumaan ulos, mutta en enää voi tehdä sitä, sillä ne haisevat monta päivää, Leitao sanoo.
Torjunta-aineita kuten glyfosaattia, metalaksyyliä ja abamektiiniä levitetään proseccon viljelelyalueilla keskimäärin 10–15 kertaa kasvukauden aikana säästä riippuen. Sateisina vuosina torjunta-aineita käytetään tavallista useammin.
Sellainen vuosi oli esimerkiksi 2014, jolloin aineita ruiskutettiin paikallisten mukaan reilut 30 kertaa.
Juuri silloin Carol Leitao odotti kuopustaan Luciaa. Hän vietti paljon aikaa kotona ja kävi kävelyillä.
Bon ja Leitao eivät ole varmoja siitä, mitä kasvinsuojeluaineita heidän taloaan reunustavilla pelloilla tarkalleen on käytetty, eivätkä he halua osoittaa sormella mitään yksittäistä ainetta.
On mahdollista, että mukana on ollut kiisteltyä glyfosaattia, joka on maailman yleisin rikkakasvien torjunta-aine. Sitä on käytetty paljon myös Follinan kylän alueella.
Torjunta-aineiden mahdollisista terveysvaikutuksista on olemassa ristiriitaista tutkimustietoa, ja asiantuntijat ovat erimielisiä aineiden haitallisuudesta.
Esimerkiksi glyfosaatin vaikutuksista on väitelty pitkään.
Monet eurooppalaiset asiantuntijatahot kuten Euroopan kemikaalivirasto pitävät aineen käyttöä vaarattomana viljelijöille ja kuluttajille. Maailman terveysjärjestön WHO:n alaisuudessa toimiva kansainvälinen syöpätutkimusjärjestö IARC puolestaan totesi vuonna 2015, että glyfosaatti on karsinogeeninen aine, joka voi altistaa syövälle.
Yhdysvalloissa kaksi oikeuden päätöstä on viime aikoina liittänyt glyfosaatin käytön syöpään.
Euroopassa glyfosaatin myyntilupa on ollut vaakalaudalla epäiltyjen terveysvaikutusten takia. EU-maat päättivät toissa vuonna, että ainetta voi myydä EU:n alueella ainakin vuoden 2022 loppuun asti. Myyntiluvan uudelleenarviointi alkaa tänä vuonna.
Suomessa glyfosaatti on käytetyin rikkakasvimyrkky. Myös Italiassa proseccon viljelyaluilla glyfosaatti on ollut viime vuosina yksi suosituimmista torjunta-aineista.
Kaikkiaan alueella oli viime vuonna sallittua käyttää noin 190:ää erilaista kasvinsuojeluainetta.
Ympäristöjärjestö Greenpeacen selvityksessä mehiläisten siitepölystä löytyi Veneton alueella verrattain suuri määrä tuholaismyrkkyjen jäämiä. Veneton alueen ympäristöviranomaisten pintavesitutkimuksissa proseccon tuotantoalueilta löydettiin vuosina 2015-2016 tavallista suurempia määriä glyfosaattia.
Torjunta-aineiden käytön ja alueen väestön sairauksien välillä ei ole tieteellisesti osoitettu yhteyttä.
Viinintuottajat katsovat, että proseccobuumi on tuonut alueelle hyvinvointia ja valtavasti työtä.
Prosecco DOCG:n eli korkeimman laatuluokan viinin tuottajien etujärjestön johtaja Innocente Nardi vahvistaa sen, mistä myyntitilastot Euroopassa kertovat: proseccon tuotanto on kymmenen viime vuoden aikana moninkertaistunut.
Erityisen suurta kasvu on prosecco DOC:n eli alemman laatuluokituksen viinin kohdalla. Sen tuotantoaluetta on suosion myötä laajennettu, ja alue ulottuu nyt pitkälle viereiselle Friuli-Venezia-Giulian hallintoalueelle. Noin kaksi kolmasosaa tuotannosta viedään ulkomaille.
– Prosecco DOC:n tuotanto on lähes viisinkertaistunut vuodesta 2009, Nardi sanoo.
Italialaislehti Il Sole 24 Oren mukaan tuotannon liikevaihto oli jo vuonna 2016 yli 2,5 miljardia euroa.
Nardi myöntää, että kaikki eivät ole tyytyväisiä viljelyalan laajenemiseen. Hän ei halua ottaa kantaa yksittäistapauksiin kuten Carol Leitaon ja Mirko Bonin perheen tilanteeseen mutta sanoo tietävänsä, että monet paikalliset ovat vihaisia.
Syytökset aineiden terveyshaitoista eivät hänen mukaansa perustu objektiivisiin tietoihin tai luotettaviin tutkimustuloksiin.
– Aina, kun on kyse suuresta tuotannosta, josta kaikki eivät suoraan hyödy, nousee kateutta ja kapinaa, Nardi sanoo.
Tuottajien etujärjestö on Nardin mukaan kuitenkin ottanut kritiikin vastaan. Järjestö pyrkii kohti kestävämpää viljelyä ja rajoittaa kasvinsuojeluaineiden käyttöä yhteistyössä viljelijöiden kanssa, hän sanoo.
Esimerkiksi torjunta-aineiden levitystapoja ja -välineitä säädellään ja viljelijöitä kannustetaan luonnonmukaiseen viljelyyn siirtymiseen. Syynä luomuviljelyn suosimiseen on myös alueen pyrkimys päästä Unescon maailmanperintöluetteloon.
Kiistellyn glyfosaatin käyttö kiellettiin ylemmän laatuluokan proseccon viljelyalueen kunnissa tammikuusta lähtien. Alemman laatuluokan viiniä varten rypäleitä tuottavilla alueilla ainetta saa edelleen käyttää.
– Me viljelijätkin olemme jatkuvasti tekemisissä tuholaismyrkkyjen kanssa. Totta kai myös me ajattelemme näitä asioita, Nardi sanoo.
– Tuotan itsekin viiniä ja asun viljelmien kupeessa. Poikani leikkii jatkuvasti köynnösten lomassa.
Ulkosalla leikkii edelleen myös Mirko Bonin ja Carol Leitaon kuopus Lucia, mutta paljon entistä vähemmän.
Leikkimökki ja liukumäki tönöttävät yhä talon pihamaalla. Viiniköynnösten lomaan Bon ei mielellään ole päästänyt lapsiaan leikkimään etenkään rehevimmän kasvukauden aikaan.
Ovet on pidetty kiinni erityisesti syksyn 2016 jälkeen. Silloin Lucia-tyttäreltä löydettiin harvinainen munuaiskasvain, ja hän joutui leikkaukseen. Tyttö toipui, mutta tarkastuskäynnillä on käytävä edelleen neljän kuukauden välein.
– Lääkärit sanovat, että kasvaimeen voi olla lukemattomia eri syitä. Mutta kyllä itselläni on vahva epäilys, että torjunta-aineet liittyvät kuvioon. Olen tuntenut tästä asiasta silmitöntä vihaa, Bon kertoo.
Myös lukuisat muut paikalliset kertovat Ylelle torjunta-aineiden terveysvaikutuksia koskevista huolistaan.
Veronica De Stefani Colli Puri- eli Puhtaat kukkulat -kansalaisliikkeestä sanoo, että hänen kotikatunsa varrella Coneglianon pikkukaupungissa useampi ihminen kärsii kilpirauhasongelmista, jotka he yhdistävät torjunta-aineisiin. Yle ei ole pystynyt vahvistamaan tietoja.
Kahden viime vuoden aikana alueelle on syntynyt suuri määrä Colli Purin kaltaisia ryhmiä. Paikalliset ovat osoittaneet mieltä myrkkyjä vastaan ja keränneet nimiä adresseihin. Myös jotkut paikalliset lääkärit ovat liittyneet vastustajien joukkoon ja puhuvat nyt esimerkiksi tiettyjen tuholaismyrkkyjen vaaroista raskaana oleville naisille.
Muutosta tapahtuu, mutta se on hidasta, sanoo Colli Puri -liikkeen De Stefani.
– On viljelijöitä, jotka ovat valmiita muutokseen. Sitten on niitä, jotka ovat tehneet vuosikymmeniä asiat samalla tavalla eivätkä ole halukkaita muuttamaan tapojaan.
Bonin perheen kotona valmistaudutaan tulevaan viikkoon. Isä-Mirko muistelee, minä päivänä tyttären tanssiharjoitukset ovat. Lucia leikkii vallattomana.
Perheen tilanne on hieman parantunut uusien viininviljelyyn liittyvien säännösten myötä, vanhemmat kertovat.
Torjunta-aineita ei saa enää levittää helikopterin avulla, vaan siihen käytetään muita laitteita. Tuulisella säällä aineita ei saisi levittää ollenkaan, ja käsittelystä on aina ilmoitettava asukkaille etukäteen.
Silti aineiden käyttö jatkuu, ja niin myös perheen huoli. Entistä hankalammaksi tilanteen tekee se, ettei siitä tunnu olevan ulospääsyä. Viiniköynnösten ympäröimälle talolle ei ole halukkaita ostajia.
– Olemme yrittäneet etsiä uutta taloakin, mutta tämän arvo on romahtanut. Ja meillä on asuntolaina maksettavana, Carol Leitao huokaa.
Juttua varten on haastateltu myös Rive Sane -kansalaisliikkeen edustajaa Lara Casagrandea ja Mamme di Revine Lago -liikkeen Lisa Trincaa.
Osallistu keskusteluun! Roomassa asuva toimittaja Jenna Vehviläinen vastaa kysymyksiin kello 10–12. Kommenttipalsta suljetaan kello 18.
Lue myös:
Proseccon myynti ohitti samppanjan – suosio Suomessa yllätti italialaistuottajat