Useissa länsimaissa sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin hakeutuvien määrä on kasvanut viime vuosina.
Suomessa sukupuoli-identiteetin tutkimukset avautuivat alaikäisille vuonna 2011. Tampereen yliopiston nuorisopsykiatrian professori ja nuorisopsykiatrian ylilääkäri Riittakerttu Kaltiala-Heino Tampereen yliopistollisesta sairaalasta kertoo, että lähetemäärät ovat lisääntyneet sen jälkeen yllättävän paljon.
– Suomessa on eniten tytöstä pojaksi muutoksen tarvetta. Valtaosa lähetteellä tulevista on nuoria tyttöjä, sanoi Kaltiala-Heino Yle Radio 1:n Ykkösaamussa.
Tutkimuksiin on koko maassa mennyt noin 750 alaikäistä vuodesta 2011 alkaen. Näistä lähes 200 nuorelle on aloitettu hormonihoito. Hormonihoitojen alkaessa osa on ollut alle 18-vuotiaita ja osa täysi-ikäisiä.
Osa tutkittavista on halunnut harkita pidempään tai on päättänyt olla lähtemättä hoitoihin. Osalla tutkituista identiteettikehitys on ollut vielä keskeneräinen. Alle 18-vuotiaille ei tehdä leikkaushoitoja.
Lapsille ei Kaltiala-Heinon mukaan suositella mitään fyysisiä hoitoja, koska lapsen kokemus voi muutua puberteetin käynnistyessä.
Transsukupuolinen ihminen ei koe olevansa sitä sukupuolta, mihin on syntynyt. Setan puheenjohtaja Sakris Kupila korostaa, että sukupuolenkorjaushoidot ovat muutakin kuin leikkauksia ja hormonihoitoja.
– Nuorilla puhutaan ns. hormoniblokkereista eli omaa sukupuolihormonituotantoa laskevista lääkeaineista. Sukupuoli-identiteettiin kuuluvat myös kutsumanimi, vaatetus, sukupuolirooli ja väestörekisteriin merkitty sukupuoli, sanoi Kupila Ykkösaamussa.
Suomessa sukupuoli-identiteetin tutkimuksia tehdään Tampereella ja Helsingissä yliopistollisissa sairaaloissa. Lain mukaan sukupuoli-identiteetin tutkimus tarvitaan, jos ihminen haluaa muuttaa juridista sukupuoltaan tai haluaa saada lääketieteellistä hoitoa sukupuolen korjaamiseksi.
Erityisenä haasteena professori Kaltiala-Heino pitää nuorten kohdalla arviointia siitä, milloin sukupuoli-identiteetti on niin luja ja selkeä, että olisi perusteltua aloittaa lääketieteellisiä hoitoja.
– Identiteetin lujittuminen on nuoruusiän kehityksen lopputulos. Jos identiteettikehitys on kesken, arvioidaan milloin sukupuoli-identiteetti on vakiintunut.
Seta on huolissaan siitä, että nuoren sukupuoli-identiteetin selvittelyssä kuluu niin kauan, että murrosikää jarruttavan tai pysäyttävän hoidon aloittaminen on jo myöhäistä.
Valtaosa tutkimuksiin tulleista on ollut jo ainakin 15-16-vuotiaita. Kaltiala-Heinon mukaan silloin varsinainen puberteetin jarruttaminen tai estäminen ei ole tullut heillä kyseeseen.
Professori Kaltiala-Heino: Juridisen sukupuolen todistaminen absurdia
Suomessa vaaditaan lisääntymiskyvyttömyyttä juridisen sukupuolen muuttamiselle. Tulevaan halllitukseen kohdistuu paineita lain muuttamiseksi, sillä Suomi on saanut kansainvälistä arvostelua asiasta.
Professori Riittakerttu Kaltiala-Heino Tampereen yliopistosta on sitä mieltä, että juridisen sukupuolen määrittely on yhteiskunnallinen asia.
– Tällä hetkellä lain vaatimukset voivat johtaa absurdeihinkin tilanteisiin. Prosessiin kuuluu, että tutkimusyksiköiden tulee todistaa, että henkilö elää pysyvästi vastakkaisen sukupuolen roolissa. Nykyisin kuitenkin lähtökohtana on, että jokainen voi toteuttaa sukupuolen kokemustaan haluamallaan tavalla.
Kaltiala-Heino pitää vanhanaikaisena myös vaatimusta hedelmättömyydestä.
– Suomi on saanut kansainvälistäkin kritiikkiä siitä. Tämäkin asia tulisi korjata laissa.
Setan puheenjohtaja Sakris Kupila on sitä mieltä, että juridisen sukupuolen pitäisi olla ilmoitusasia. Järjestö haluaa, että myös alle 18-vuotiaiden olisi mahdollista muuttaa juridista sukupuolimerkintää.
– Tämä on tärkeää siinä vaiheessa, kun nuori hakeutuu kouluun. Tiedetään, että jotkut eivät hae, koska heillä on väärä merkintä sukupuolestaan, sanoo Sakris Kupila.
Kaltiala-Heinon mukaan on esitetty, että 1,3 prosenttia aikuisväestöstä kokee identiteetikseen transgender eli muuta kuin oman biologisen sukupuolensa mukainen identiteetti.
Muutettu viimeistä lausetta 5.4.2019 klo 16.30. Lisätty lähde ja tarkennettu lähteen sanomaa lisäämällä sana transgender.
Kuuntele Ykkösaamun haastattelu: Sukupuolen korjaushoidot: Milloin nuoren sukupuoli-identiteetti on valmis hoitoihin, milloin on kyse ohimenevästä ahdistuksesta
Lue lisää: Nuorten tyttöjen transsukupuolisuustutkimukset ovat moninkertaistuneet
Tommi Kinnusen kolumni: Koululaisen sukupuoli ei poliitikolle kuulu