Naisleijonien kapteeni Jenni Hiirikoski sai viime viikolla tuulettaa Ruotsin mestaruutta Luulajan paidassa. Hiirikosken ei tarvinnut juhlia kotihallissaan puolityhjälle katsomolle, sillä ratkaisevaa finaalia seurasi paikan päällä lähes 5000 katsojaa.
Lukema on monella tavalla merkittävä. Suomessa naisten liigan viimeisen finaalikamppailun yleisömäärä oli tällä kaudella 611.
Luulajan katsojaluku on huomionarvoinen siitäkin syystä, että seura asetti finaalisarjan otteluihin lippujen hinnan melko korkealle.
– Lipun hinnaksi laitettiin 250 kruunua, eli noin 25 euroa. Jotkut olivat sitä mieltä, että liput ovat liian kalliita. Mutta seura oli vahvasti sen asian takana. He ovat tehneet paljon töitä sen eteen, että naisten jääkiekkoa nostetaan ja arvostus kasvaa. Eikä 250 kruunua ole kovinkaan iso summa siitä, että pääsee seuraamaan finaalia ja hienoa lätkää, Hiirikoski sanoo.
Luulajassa rikottiin tällä kaudella myös Ruotsin naisten liigan yleisöennätys. Viime marraskuussa Hiirikosken joukkueen peli veti hallin ääriään myöten täyteen. Paikalla oli peräti 6220 katsojaa. Tosin kyse oli tuolloin ilmaisottelusta, kun yksi seuran pääsponsoreista halusi yrittää aiemman yleisöennätyksen (5128) rikkomista.
– Tuhat ihmistä jouduttiin käännyttämään kotiin, kun halliin ei enää mahtunut, Hiirikoski kertoo.
Suomessa yhä ”kivikautista ajattelua”
Naisleijonien päävalmentaja Pasi Mustonen on seurannut pitkään Ruotsin edistyksellistä toimintaa naisten jääkiekossa. Luulaja on naisten palloilulajien edelläkävijä.
Mustonen kertoo mieleen jääneestä tapaamisesta, joka kuvastaa hyvin seuran toiminnan periaatteita.
– Istuin marraskuussa Luulajassa seuran toimitusjohtajan juttusilla, ja kysyin miksi he tekevät tällaisen maailman mittakaavassa ainutlaatuisen satsauksen naiskiekkoon. Hän vastasi, että Pasi, nyt ei ole kyse pelkästä tasa-arvosta. Kaikkien voittavien organisaatioiden tulee koostua sekä miehistä että naisista. Ja me haluamme kulkea sen kehityksen etunenässä. Me haluamme opettaa molemmille sukupuolille, miten toimitaan yhteistyössä, koska se mahdollistaa organisaation menestyksen, Mustonen kertoo.
Mustonen on aiemminkin puhunut Suomessa vallitsevasta ”kivikautisesta asenteesta”, joka estää tyttö- ja naiskiekkoilun kehitystä Suomessa. Korjattavaa löytyy esimerkiksi olemassa olevien valmennusresurssien käytöstä.
– Hyvä esimerkki tästä on, että jos seurassa on junioripuolella fysiikkavalmentajia, jotka seura kustantaa, niin pitäisi olla itsestään selvää, että nämä valmentajat ovat myös tyttö- ja naispelaajien käytössä. Mutta näin ei ole ollut, eikä ole tänä päivänäkään, Mustonen sanoo.
– On täysin kivikautista ajattelua, että toiseen sukupuoleen satsataan, ja toiseen ei satsata. Se pitää muuttaa. Ja minä olen sitä muuttamassa ja tivaamassa. Kuljen ympäri Suomea ja kysyn, että miksi näin on. Eikä siihen ole mitään perustelua, hän jatkaa.
Mustonen ja Hiirikoski uskovat, että asenteet ja arvostus tulevat Suomessakin jatkossa muuttumaan.
– Kun katsoo yhteiskunnan kehitystä ympärillä, niin eihän se ole kuin ajan kysymys, että oikeasti meistä tulee tasa-arvoisia. Urheilun tulisi kulkea tasa-arvokehityksen etunenässä, ottaa kantaa ja näyttää esimerkkiä muille.
Hiirikosken mukaan Luulajassa ei ole enää suurempaa merkitystä sillä, onko joku jääkiekkoilija mies vai nainen.
– Pienet juniorit, tytöt ja pojat kasvavat siellä siihen, että ei erotella. Päiväkotien ja koulujen pihoilla puhutaan siitä, kuka teki pelissä eilen maalin. Eikä sillä ole väliä, oliko se Michelle Karvinen vai Emil Larsson.
Pasi Mustonen ja Jenni Hiirikoski keskustelivat naisten jääkiekon tilasta ja ensi viikolla alkavista MM-kisoista Urheiluhullut-ohjelmassa. Kuuntele koko lähetys Yle Areenasta. Urheiluhullut maanantaisin Radio Suomessa kello 18.05.
Lue myös:
Maajoukkuehyökkääjä Venla Hovi nosti ensimmäisenä suomalaisena Kanadan liigan mestaruusmaljan
Blues jyräsi jääkiekon naisten Suomen mestariksi
Pitkään Venäjällä pelannut Karoliina Rantamäki sai pronssia – komea mitalisaldo kasvaa