STRASBOURG Euroopan parlamentti on hyväksynyt lopullisesti uuden tekijänoikeusdirektiivin. Direktiivi meni läpi parlamentin täysistunnossa äänin 348–274.
Esitys on ollut poikkeuksellisen kiistanalainen. Sitä ovat puolustaneet oikeuksien haltijat kuten musiikintekijät ja lehtikustantajat. Ehdotettua muutosta ovat vastustaneet etenkin internetin isot alustapalvelut kuten Google ja Facebook. Esitystä vastaan on käyty myös hyvin laajaa kansalaiskampanjointia, jota on motivoinut huoli ilmaisunvapauden rajoituksista.
Uuden lainsäädännön 13. artiklan mukaan alustapalveluiden on varmistettava, että niiden palveluissa ei ole tarjolla materiaalia johon niillä ei ole oikeuksia. Kriitikoiden mukaan esitys johtaa käytännössä siihen, että palvelut ryhtyvät varmuuden vuoksi suodattamaan käyttäjiensä niihin lataamaa materiaalia.
Esitys rajoittaa myös sitä, millaisia otteita tekijänoikeuksien alaisista lehtiartikkeleista saa esittää internetissä. Tämä "linkkiveroksi" kritisoitu artikla 11 sallii yksittäisten sanojen tai hyvin lyhyiden lauseiden linkkaamisen ilman lisensointia.
Jäsenmaat ovat jo tahollaan hyväksyneet esityksen, jonka käsittely EU:ssa päättyi parlamentin äänestykseen. Suomi vastusti sitä.
Euroopan parlamentin täysistunto päätti ensin niukalla enemmistöllä, että se ei enää avaa jäsenmaiden kanssa jo sovittua ehdotusta muutosesityksille. Sen jälkeen täysistunto hyväksyi direktiivin jäsenmaiden kanssa neuvotellussa muodossa.
Suomalaisista euroedustajista Nils Torvalds (r.), Jussi Halla-aho (ps.), Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.), Sirpa Pietikäinen (kok.) ja Heidi Hautala (vihr.) äänestivät esitystä vastaan. Muut äänestivät puolesta. Pietikäinen tosin kertoi myöhemmin äänestäneensä vahingossa väärin. Hänen tarkoituksensa oli ollut kannattaa esitystä.
– Me ei ratkaistu sitä todellista ongelmaa: Missä on valinnanvapaus ja missä on tekijöiden oikeudet. Tämä balanssi ei ole siinä missä sen pitäisi olla, Torvalds sanoi.
– Meidän pitää varmistaa, että tekijöiden oikeudet pitää olla turvattu myös digitaalisena aikana. Sehän tässä on se pääpointti, sanoi Henna Virkkunen (kok.), joka äänesti esityksen puolesta.
Äänestystä edelsi poikkeuksellisen voimakas kampanjointi esityksen puolesta ja sitä vastaan, sillä täysistunnon käsittely nähtiin viimeiseksi tilaisuudeksi vaikuttaa tekijänoikeusdirektiivin sisältöön.
Esimerkiksi Saksassa 150 000 ihmistä osoitti viikonvaihteessa mieltään artikloja 11 ja 13 vastaan eri kaupungeissa.
– Äänestys oli hyvin tiukka, joten selvästi näillä mielenosoituksilla oli vaikutusta kollegoihini. Mutta jouduimme myös hyvin voimakkaan lobbauksen kohteeksi viihdeteollisuuden suunnalta, sanoi saksalaismeppi Julia Reda Ylelle.
Direktiivin vastustus on pitkälti henkilöitynyt juuri piraattipuoluetta edustavaan Redaan, joka istuu Euroopan parlamentissa vihreiden ryhmässä. Hän toivoo, että jäsenmaiden hallitukset torjuisivat esityksen viimeisessä käsittelyssä, joka on normaalisti kumileimasinmainen toimenpide.
– Toivon, että mielenosoitukset jatkuvat. Etenkin Saksan hallituksen pitäisi miettiä uudelleen kantaansa, Reda sanoo.
Parlamentin käytävillä näkyi tiistaina myös lobbareita, kuten Teoston yhteiskuntasuhdepäällikkö Riikka Railimo. Hän iloitsi parlamentin päätöksestä.
Teostolla on jo voimassa tekijänoikeussopimus esimerkiksi Youtuben kanssa, mutta kaikkien verkkoalustojen kanssa sopimuksia ei ole. Railimo arvioi, että Teosto aikoo istua internet-yhtiöiden kanssa neuvottelupöytään vuodesta 2021 alkaen, kun direktiivi tulee voimaan.
– Se velvoittaa neuvottelemaan, Railimo sanoi direktiivistä.
Hänen mukaansa Teostossa ei ole laskettu direktiivin rahallista arvoa tekijöille. Kyse on enemmänkin periaatteesta, jonka mukaan oikeudenhaltijan kanssa pitää sopia hinta teoksen käytöstä.
Lue lisää:
Vääntö EU:n tekijänoikeussäännöistä johti sopuun: Oikeuksien haltijoille voitto internet-jäteistä