Euroopan parlamentti hyväksyi uuden tekijänoikeusdirektiivin, joka tulee voimaan jäsenmaissa noin parin vuoden kuluttua. Selvitimme kahden asiantuntijan avulla, mikä muuttuu ja millä tavalla.
Asiantuntijoina kysymyksiin vastaavat Medialiiton elinkeinopoliittinen asiantuntija Satu Kangas. Medialiitto on yksityisen media-alan ja graafisen teollisuuden työnantajien kattojärjestö. Toinen asiantuntijamme on tekijänoikeuslakimies Herkko Hietanen.
1. Ketkä tuntevat uuden lainsäädännön nahoissaan?
Kangas: Sen tuntevat positiivisella tavalla erilaiset tekijänoikeuksien haltijat, joiden oikeusasema paranee. Toisaalta se vaikuttaa isojen teknojättien toimintaan, kuten Googlen ja Facebookin, jotka hyödyntävät ja jakavat erilaisia tekijänoikeussuojattuja sisältöjä ihmisille.
Teknojätit ovat tähän asti jakaneet erilaisia sisältöjä sopimatta niistä esimerkiksi lehden kustantajien tai mediayhtiöiden kanssa. Kun direktiivi Suomessakin tulee voimaan, Googlen ja Facebookin pitää sopia oikeudenhaltijoiden kanssa sisällöistä, joita he palvelussaan jakavat.
Hietanen: Nettiä ja palveluntarjoajia koskevaa lainsäädäntöä on ollut olemassa 20 vuotta. Siinä on katsottu, että palveluntarjoajat eivät ole vastuussa palvelun käyttäjien tuottamasta sisällöstä. Nyt EU on tekemässä tähän merkittävän muutoksen. Palvelun tarjoajista tulee vastuunkantajia myös käyttäjien tekijänoikeusloukkauksista.
Direktiivi koskee kaikkia verkkopalvelun tarjoajia, joissa käyttäjät voivat jakaa tekijänoikeuden suojaamaa sisältöä.
Käyttäjämääriltään suurimpia ovat isot teknologiajätit, mutta direktiivi koskee yhtä lailla kaikkia alustapalvelujen tarjoajia, kuten sosiaalista mediaa.
Vähittäiskauppa ja avoimen lähdekoodin palveluntarjoajat on rajattu pois. Esimerkiksi GitHub jää uuden lainsäädännön ulkopuolelle.
2. Katoaako sisältöjä vaikka YouTubesta ja Instagramista, jos isot teknologiayhtiöt ryhtyvät tiukemmiksi portinvartijoiksi?
Kangas: Ne ovat jo portinvartijoita, koska ne päättävät algoritmeillaan, mitä sisältöjä ja missä järjestyksessä ihmiset näkevät. Ei ole iso muutos nykyiseen.
Hietanen: Palvelujen tarjoajien on pakko tarkastella omia prosessejaan, koska tietyissä tapauksissa vastuu saattaa syntyä, kun palveluntarjoajat joutuvat käyttämään suodattimia, jotka ovat alan hyvän tavan mukaisia. Ne joutuvat myös toimimaan nopeasti, jos ne saavat tekijänoikeuden haltijalta ilmoituksen loukkaavasta tiedosta.
Isot palveluntarjoajat eivät ole aikaisemmin olleet vastuussa, jos teknisistä suodattimista on vuotanut jotain tietoa läpi. Jatkossa todistustaakka on alustantarjoajalla, että alan hyvän tavan mukaisia teknisiä suodattimia on käytetty, jotta laitonta materiaalia ei pääse verkkoon.
Jatkossa alustapalvelujen tarjoajien ja oikeudenhaltijoiden yhteistyö tulee olemaan myös paljon tiiviimpää kuin nykyisin.
3. Mitä tapahtuu tavallisten netinkäyttäjien meemeille? Estyvätkö ne?
Kangas: Hyväksytty direktiivi nimenomaan sallii meemit (netti-ilmiöt), parodiat, sitaatit ja vastaavat. Direktiivin tarkoitus on sallia tämäntyyppinen ilmaisu ihmisille.
Hietanen: Komissio ja parlamentti ovat reagoineet julkiseen keskusteluun, sillä direktiivitekstissä sanotaan, että direktiivi ei saisi vaikuttaa esimerkiksi parodian käyttämiseen jäsenvaltioissa.
Direktiivi edellyttää, että jäsenvaltiot pitävät huolen siitä, että edelleenkin parodioita, kuten meemejä, saa tehdä. Aikaisemmin Suomessa ei ole ollut parodialle suojaa, mutta tämän myötä voi käydä niin, että parodia saa vahvemman suojan myös Suomessa.
Filtterit eivät kuitenkaan välttämättä ymmärrä parodiaa, joten jatkossa voi tulla enemmän tapauksia, joissa riidellään näistä filttereiden tekemistä päätöksistä.
4. Löytyvätkö uutiset googlaamalla niin kuin ennenkin?
Kangas: Näin uskon, sillä kustantajilla on ainakin iso halu lisensioida sisältöjä eri palvelutarjoajille. En näe, miksi ei löytyisi.
Hietanen: Todennäköisesti eivät samalla tavalla kuin aikaisemmin.
Lehtikustantajat saavat uusia oikeuksia niin, että muutamaa sanaa pidemmät katkelmat saavat oikeussuojan. Jos isot teknojätit eivät saa kustantajilta lupaa näiden jakamiseen, eli jos yhtiöt eivät niistä maksa, niiden on estettävä uutiskatkelmien jakaminen. Muutoin ne joutuvat niistä vastuuseen.
Lähinnä direktiivi vaikuttaa siihen, miten ihmiset jakavat uutisia sosiaalisessa mediassa. Tämä saattaa myös tuottaa kiinnostavia uusia palveluita. Kaupallisella medialla on paljon klikkiotsikointia, jotka ovat ajaneet lukijoita klikkaamaan otsikoita auki. Jatkossa näille tulee oikeussuoja, ja niitä ei saa jakaa ilman kustantajan lupaa.
Linkkien jakaminen on edelleen sallittua, ja niihin kehitetään jakoalustoilla ehkä napakampia ja kuvaavampia otsikoita. Saattaa olla, että otetaan käyttöön synonyymeja, jolloin oikeuksia ei loukata
5. Kuinka tarkkaan alustantarjoajan vastuu on määritelty ja onko se riittävän tarkka?
Kangas: Jää nähtäväksi, miten tätä aika monimutkaista direktiiviä sovelletaan, mutta alustan omistajan vastuu kasvaa aiemmasta selkeästi. Heidän tulee sopia sisältöjen käytöstä ja vähintäänkin tehdä hyviä pyrkimyksiä sisältöjen lisensioimiseksi. Ajatus on, että eri osapuolet, koska aikaa on ennen direktiivin voimaan saattamista, keskustelevat keskenään ja pyrkivät saamaan aikaan sellaiset järkevät käytännöt, että kaikki ovat voittajia.
Kangas korostaa olevansa erittäin iloinen siitä, että kaikkien sisällöntuottajien asema paranee, ja he pääsevät sopimaan sisällöistään, eivätkä ne enää ole ilmaista riistaa. Teosten oikeudenhaltijat voivat olla lehtikustantajia, journalisteja, taiteilijoita ja muusikkoja.
Hietanen:
Lehtiartikkeleiden osalta direktiivissä puhutaan linkkien tekemisessä muutamasta sanasta, jotka artikkelista saa lainata. Oikeus sitten päättää, mikä on sallittua ja mikä ei. Kansallisella lainsäätäjällä on tässä jonkin verran liikkumavaraa.
Hietanen huomauttaa, että Suomessa lainsäädäntöä joudutaan muuttamaan uuden direktiivin myötä. Esimerkiksi tekijänoikeuslakia joudutaan muuttamaan sekä poistamaan nykylainsäädännöstä verkkopalvelujen tarjoajan vastuunvapaus. Lisäksi parodioita koskeva poikkeus joudutaan säätämään kansallisella lailla.