Ovatko suomalaiset maailman luotettavin kansa? Ovatko maahanmuuttajat tuoneet pikkutyttöjen jahtaamisen Suomeen? Onko aktiivimalli sysännyt suomalaiset töihin?
Yle poimi poliitikkojen lausuntoja faktantarkistukseen.
Tarkistukseen valitaan lausuntoja, jotka sisältävät selkeän väitteen. Emme tutki mielipiteitä.
Väitteitä arvioidaan viisiportaisella asteikolla. Jos väitteen faktat täsmäävät, se on totta, mikäli eivät, se on väärin.
Jos väite on oikeilla jäljillä, mutta epätarkka, saa se leiman enimmäkseen totta. Mikäli väitteessä on virhe, mutta sen kaikkien faktojen ei voi suoraan sanoa olevan väärin tai jos se sisältää väärin tulkittuja tosiasioita, saa se leiman enimmäkseen väärin. Mikäli faktat ovat sellaisia, ettei niiden todenperäisyyttä voi arvottaa, katsotaan väite tulkinnanvaraiseksi.
Seuraamme muun muassa lehtihaastatteluissa ja vaalitenteissä esitettyjä väitteitä.
Koska vaalipuheita lauotaan monissa tilanteissa, emme pysty seuraamaan kaikkia väitteitä. Siksi pyydämme apua myös yleisöltä. Vinkkejä voi edelleen lähettää osoitteeseen faktantarkistus@yle.fi, tai antaa lomakkeella, joka löytyy täältä.
Jotta väite olisi tarkistettavissa, tarvitsemme mahdollisimman tarkasti tiedon siitä, missä ja milloin väite on lausuttu, ja mikä on ollut sen tarkka sanamuoto. Vinkkejä toivotaan erityisesti tuoreista lausunnoista.
Faktantarkistuksen ensimmäinen kooste julkaistiin viikko sitten, ja se löytyy Ylen verkkosivuilta. Seuraava kooste julkaistaan ensi viikolla.
Huhtasaari puhuu turvallisuuden heikkenemisestä pitkälti perusteetta
Väite: Naisten ja lasten turvallisuus on heikentynyt Suomessa viime vuosina.
Lähde: Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari Ylen Aamu-tv:n ja Ykkösaamun vaalitentissä 28.3.
Tuomio: Huhtasaaren väitettä voidaan arvioida joko rikostilastojen tai turvallisuuden tunteen kannalta.
Lähes 90 prosenttia suomalaisista pitää Suomea turvallisena maana, mutta väkivallan pelko on lisääntynyt viime vuosina lievästi sekä miesten että naisten keskuudessa.
Kansallisessa rikosuhritutkimuksessa 40 prosenttia naisista sanoo pelkäävänsä kodin ulkopuolella tapahtuvaa väkivaltaa. Luku on noussut muutamassa viime tutkimuksessa, muttei ole erityisen korkea. Esimerkiksi 2012 luku oli korkeampi: 42,2 prosenttia.
Tunteen osalta Huhtasaari on siis osin oikeassa. Hän vaikuttaisi kuitenkin puhuvan nimenomaan fyysisestä turvallisuudesta, ja kun katsotaan rikostilastoja, Huhtasaaren väite on kyseenalainen.
Vakavaa väkivaltaa tai väkivaltaa kokeneiden määrä on viime vuosina ollut Suomessa hienoisessa laskussa, samoin kuin rikollisuus yleisesti. Erityisesti katsottaessa aiempia, esimerkiksi 1990-luvun tilastoja, ero on huomattava.
Tilastot eivät juuri muutu, kun tarkastellaan naisia ja lapsia. Tilastokeskuksen rikos- ja pakkokeinotilaston mukaan naisiin kohdistuva vakavien pahoinpitelyjen määrä on pysynyt viime vuodet tasaisena. Alle 18-vuotiaisiin kohdistuvien pahoinpitelyjen määrä on hienoisessa laskussa.
Huhtasaaren väite saa osittain tukea seksuaalirikostilastoista. Raiskausrikosten määrä Suomessa on viime vuosina noussut, ja uhreina ovat pääosin naiset. Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö ei sen sijaan ole tilastojen mukaan yleistynyt.
Huhtasaaren väitteen tueksi on siis löydettävissä joitain tietoja, mutta kokonaisuudessaan arviota ei voi pitää osuvana. Se on siis enimmäkseen väärin.
Huhtasaari ohitti maahanmuuton kululaskelman puutteet
Väite: Perussuomalaisten entisen kaupunginvaltuutetun arviota maahanmuuton kustannuksista "ei ole vielä kukaan pystynyt kyseenalaistamaan.”
Lähde: Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari Ylen Ykkösaamun ja Aamu-tv:n vaalitentissä 28.3.
Tuomio: Huhtasaari viittaa kommentissaan KHT-tilintarkastaja Pauli Vahteran tekemään laskelmaan. Tämä arvioi maahanmuuton kustannuksiksi 3,2 miljardia euroa.
Kyse ei ole tutkimuksesta, vaan yksityishenkilön tekemästä arviosta. Vahtera on aiemmin toiminut perussuomalaisten kaupunginvaltuutettuna Vantaalla.
Valtio ei ole tehnyt virallisia laskelmia maahanmuuton kustannuksista. Sosiaali- ja terveysministeriön vuoden 2017 Mitä tiedämme maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista -raportissa todettiin kysymyksen olevan “siinä määrin ongelmallinen, että siihen ei ole mahdollista esittää yksioikoisen selvää vastausta”.
Valtiovarainministeriön (VM) virkamiehet kuvasivat tuoreeltaan Vahteran laskelmia ylimitoitetuiksi, epätarkoiksi ja pohjaoletuksiltaan huteriksi, koska mukaan on laskettu lukuja, jotka eivät sinne kuulu.
Suomen budjetista vastuussa oleva VM on kyseenalaistanut Vahteran laskelman. Huhtasaaren väite on väärin.
Huhtasaari hakoteillä, EU antoi Suomelle korvauksia Venäjä-pakotteiden vuoksi
Väite: EU ei ole kompensoinut tai tukenut Suomea, joka kärsi Venäjä-pakotteista.
Lähde: Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari Ylen Ykkösaamun ja Aamu-tv:n vaalitentissä 28.3.
Tuomio: Huhtasaari viittaa kommentissaan sanktioihin, joita EU asetti Venäjälle Krimin valtauksen vuoksi.
Venäjä iski takaisin määräämällä vastapakotteita. Suomen vienti Venäjälle sakkasi tämän vuoksi. Kuuluimme väkilukuun suhteutettuna eniten pakotteista kärsineisiin jäsenmaihin.
EU maksoi jäsenmaiden hedelmä- ja vihannesviljelijöille korvauksia Venäjän asettamasta tuontikiellosta johtuneiden menetettyjen tulojen vuoksi. Korvauksia saivat myös suomalaiset maidontuottajat.
Suomeen tuli korvauksia kymmeniä miljoonia euroja. Tosin korvaussummat olivat vain pieni osa satojen miljoonien laskennallisista vientitappioista.
Huhtasaaren väite siitä, ettei EU olisi lainkaan tukenut Suomea, on väärin.
Halla-aho liioitteli ulkomaalaisten rikoksia, “pikkutyttöjä jahdattu” ennenkin
Väite: "Tietyt, lähinnä Afrikasta ja Lähi-Idästä saapuneet maahanmuuttajat ovat räikeästi yliedustettuna väkivalta- ja seksuaalirikostilastoissa. Lisäksi he tuovat Suomeen uudentyyppistä rikollisuutta kuten uskonnollista väkivaltaa ja pikkutyttöjen systemaattista jahtaamista."
Lähde: Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho Ylen vaalikoneessa.
Tuomio: Halla-aho aloittaa väitteellä, että Afrikasta ja Lähi-idästä saapuneet maahanmuuttajat olisivat räikeästi yliedustettuina rikostilastoissa.
Räikeästi-sanan määrittely on mielipideasia, joten jätetään se huomiotta. Muutoin väite pitää paikkansa. Helsingin yliopiston Rikollisuustilanne-raportin mukaan vuonna 2017 Suomessa asuvien maahanmuuttajien kansallisuuksista somalialaiset, iranilaiset ja irakilaiset syyllistyivät määräänsä nähden useimmin poliisin tietoon tulleisiin epäiltyihin rikoksiin. Suhteellisesti yleisimmin maahanmuuttajia epäiltiin raiskauksista ja muista seksuaalirikoksista sekä pahoinpitelyistä.
Suomessa asuvien rikoksesta epäiltyjen ulkomaan kansalaisten osuus selvitetyissä rikoksissa oli toissa vuonna 6,1 prosenttia, kun heidän osuutensa koko väestöstä oli 4,5 prosenttia.
Halla-aho jatkaa, että maahanmuuttajat tuovat Suomeen uudentyyppistä rikollisuutta, kuten uskonnollista väkivaltaa.
Halla-aho ei täsmennä, minkä tyyppistä uskonnollista väkivaltaa hän tarkoittaa. Suomessa on kuitenkin ennenkin nähty uskontoon kytköksissä ollutta väkivaltaa, kuten vanhoillislestadiolaisessa herätysliikkeessä jo vuosia sitten paljastuneet lasten hyväksikäyttötapaukset, jotka liikkeen johto yritti pimittää.
Viimeinen väite on, että Suomeen on tuotu myös "pikkutyttöjen systemaattista jahtaamista".
Myös tämän voi katsoa olevan väärin. Pikkutyttöjen jahtaamisella viitataan tavallisesti netissä tapahtuvaan kalasteluun eli groomingiin. Tämä on vanha ilmiö Suomessa. Väestöliitto kuvaili ilmiötä vakavaksi ongelmaksi jo vuonna 2014, eli ennen kuin turvapaikanhakijoita alkoi saapua joukoittain Suomeen.
Halla-ahon väitteen kolmesta osasta yksi on oikein ja kaksi väärin. Siksi väite on enimmäkseen väärin.
Anderssonin väite lapsiperheiden köyhyydestä tulkinnanvarainen
Väite: Suomen lapsiperheköyhyys on ennätyksellisellä tasolla.
Lähde: Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson puheessaan Ylen puheenjohtajatentissä 27.3.
Tuomio: Andersson nosti puheessaan esiin lapsiperheiden köyhyyden, sanoen sen olevan “ennätyksellisellä tasolla.”
Ennätyksellinen tarkoittaisi, että tason pitäisi olla korkeampi kuin koskaan.
Tuoreimmat luvut lapsiperheköyhyydestä julkaistiin joulukuussa 2018. Tuolloin Vasemmistoliitto lausui aiheesta vedoten Tilastokeskuksen tulonjakotilastoon. Tilaston mukaan pienituloisten lapsiperheiden määrä on Suomessa viime vuosina noussut. Alle 18-vuotiaiden pienituloisuusaste oli tuoreimmassa, vuoden 2017 tilastossa 11,1 prosenttia. Pienituloisiksi katsottiin noin 119 000 lasta.
Ennätyksellisen korkea luku ei kuitenkaan ole.
Samassa tilastossa korkein taso on saavutettu vuonna 2007. Tällöin pienituloisia oli 12,1 prosenttia alle 18-vuotiaista, mikä tarkoitti noin 133 000 lasta. Luku laski vuodesta 2007 vuoteen 2012 ja on sen jälkeen ollut nousussa.
Tilanne ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, sillä tuloja voi tarkastella monella tavalla.
Tilastokeskus suosi aiemmin toista laskutapaa, joka otti huomioon myös laskennalliset asuntotulot. Sen perusteella köyhiä lapsia oli vuonna 2007 151 000, ja köyhien lapsiperheiden määrä 13,8 prosenttia. Tuoreimmissa luvuissa tuolla laskentatavalla köyhiä lapsia on 150 000, prosentteina 13,9. Näihin lukuihin vedoten myös lapsiasiavaltuutettu on lausunut, että köyhyys on saavuttamassa pian vuoden 2007 tason.
Tuolla laskentatavalla köyhyys olisi siis määrällisesti saavuttamassa vuoden 2007 tason. Prosentteina luku on 0,1 prosenttia korkeampi kuin 2007, eli jo ennätystasolla. Toistaiseksi ei myöskään ole tietoa, miten luvut ovat kehittyneet vuoden 2017 jälkeen.
Lapsiperheköyhyys on toisin sanoen korkealla, mutta suurin osa eri laskentatavoista viittaa siihen, että Andersson liioitteli tilannetta – taso ei ole ennätyksellinen. Koska tulkinta ennätyksellisestä tasosta on kuitenkin mahdollinen ja riippuu siitä, mitä laskentatapaa pidetään parhaana, väite on tulkinnanvarainen.
Korjaus 30.3. kello 15.35: Lisätty tieto siitä, että lapsiperheköyhyyttä voi tarkastella myös niin, että laskennallinen asuntotulo otetaan huomioon. Arvio väitteestä muutettu enimmäkseen väärästä tulkinnanvaraiseksi.
Orpo selitti työllisyyden paranemista vain hallituksen teoilla
Väite: Hallitus on tehnyt "loistavaa työtä". "Talous-, työllisyys ja veropolitiikkaa on haukuttu kokoomuslaiseksi, mutta se on tuottanut tulosta. 140 000 työllistä, velkaantuminen saatiin ainakin hetkellisesti taittumaan."
Lähde: Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo Ylen puheenjohtajatentissä 26.3.
Tuomio: Tilastokeskuksen mukaan on totta, että työllisten määrä on lisääntynyt noin 140 000:lla hallituskauden aikana. Valtion velan kasvukin kyllä pysähtyi viime vuonna, ja velkaa pystyttiin jopa lyhentämään. Kyse oli kuitenkin osin kertaluonteisista tekijöistä.
Orpo kuitenkin liioittelee antaessaan ymmärtää, että tilanteen paranemisen voi panna hallituksen piikkiin. Esimerkiksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla arvioi syksyllä, että hallituksen toimet selittävät vajaa puolet työpaikkojen lisäyksestä.
Koska väite käyttää tosiasioihin perustuvaa lukua epätarkasti, ja ottaa hallituksen ansioksi enemmän kuin muu saatavilla oleva tieto antaa ymmärtää, on väite enimmäkseen väärin.
Orpon selitys ympäristökuormituksen päätymisestä ruuan hintaan tökkii
Väite: Ympäristön kuormittaminen näkyy ruuan hintalapussa, kun verotetaan energiaa, jolla tuotetaan lihaa ja maitoa.
Lähde: Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo Ylen puheenjohtajatentissä 26.3.
Tuomio: Orpolta kysyttiin vaalitentissä hänen aiemmasta kommentistaan, jonka mukaan "on kohtuullista, että ympäristön kuormittavuus näkyy ruoan hintalapussa". Kysymys yllätti Orpon.
Orpo sanoi, ettei halua viedä "normaalia arvonlisäveroa enempää veroa ruokaan". Sen sijaan Orpo verottaisi "polttoaineita ja saastuttamista" ja "jos sitä (energiaa) käytetään ruuan tuotannossa, niin se näkyy ruuan hintalapussa".
Tutkimusprofessori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskuksesta sanoo, että Orpon väite ei ole suoranaisesti väärin. Jos energiaan tulisi lisävero, se voisi nostaa ruuan hintaa jonkin verran, mutta tämä riippuu kysynnästä ja tarjonnasta.
Jos vero koskisi vain kotimaista tuotantoa, se näkyisi Niemen mukaan kuitenkin lähinnä maatalouden kustannusten nousuna ja kilpailukyvyn heikkenemisenä. Maataloustuotteiden hinnat eivät välttämättä kuitenkaan nousisi, koska ne määräytyvät eurooppalaisilla markkinoilla.
Perustelu on, että veromuutoksen seurauksena Suomeen voisi virrata ulkomaista tuontia, joka syrjäyttäisi kotimasta tuotantoa. Jotta muutos näkyisi ruuan hinnassa kuluttajalle saakka, pitäisi ympäristöveron olla Niemen mukaan vähintään EU-laajuinen.
Väitettä voi siis pitää tulkinnanvaraisena.
Orpo tulkitsi Kuntaliiton sote-kantoja oman etunsa mukaan
Väite:"Kuntaliitto, joka edustaa kaikkia kuntia, on ottanut kannan, joka on itse asiassa hyvin samanlainen kuin meidän (=kokoomuksen) kantamme" . Orpo tulkitsee, että Kuntaliitto haluaa rakentaa uutta sote-mallia kuntapohjalta.
Lähde: Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo Ylen vaalitentissä 26.3., Iltalehti 24.3.
**Tuomio:**Kuntaliiton hallitus hyväksyi 21.3. kantansa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön uudistamiseksi tulevalla hallituskaudella. Linjaukset, jotka on tiivistetty kymmeneen kohtaan täällä, lisättiin liiton hallitusohjelmatavoitteisiin.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo tulkitsi Iltalehdessä, että Kuntaliiton hallitus otti kantaa sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntapohjaisen järjestämisen puolesta. Orpo iloitsi siitä, että Kuntaliiton ja kokoomuksen kannat ovat samankaltaiset.
Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Sirpa Paatero (sd.) sekä varapuheenjohtajat Tapani Tölli (kesk.) ja Sari Rautio (kok.) totesivat pian sen jälkeen Kuntalehdessä, ettei Kuntaliitto ole ottanut kantaa minkään sote-mallin puolesta. Malleihin otettaisiin kantaa sitten, kun maassa on hallitus, Paatero totesi.
Kysymys on sen tulkinnasta, mistä Kuntaliitto oikeastaan päätti 21. maaliskuuta. Orpon tulkinnan mukaan liitto otti kantaa sote-uudistuksen toteuttamiseen vastaisuudessa. Kuitenkin asian esittelijän, Kuntaliiton SDP:läisen varatoimitusjohtajan Hanna Tainion mukaan liitto ei ottanut kantaa sote-palveluiden tulevaisuuden järjestämiseen.
Orpo toisti väitteensä vielä 26. maaliskuuta Ylen puheenjohtajatentissä. Tässä vaiheessa hänen olisi pitänyt tietää, että tulkinta on kiistetty päätöksen tekijän eli Kuntaliiton hallituksen toimesta. Väite on siis jokseenkin väärin.
Korjaus 29.3. kello 19.48: Väitteen oli alun perin todettu olevan täysin väärin. Yle on kuitenkin tarkastanut loppupäätelmää: Orpon tulkinta sote-kantojen samankaltaisuudesta ei ole täysin perusteeton, vaikka Kuntaliiton hallitus on sen tyrmännyt.
Ministeri kehui aktiivimallia ennenaikaisesti
Väite: Aktiivimalli on "kiistatta saanut aikaan sen, että Suomessa työllisyysaste on noussut".
Lähde: Kokoomuksen varapuheenjohtaja, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen Ykkösaamun ja Aamu-tv:n vaalitentissä 26.3.
Tuomio: Grahn-Laasosen väitteen paikkansapitävyyttä on hankala selvittää, sillä niin Tilastokeskuksesta kuin työ- ja elinkeinoministeriöstä kerrotaan, ettei aktiivimallin työllisyysvaikutuksista ole vielä olemassa tutkimusta.
Tutkimusjohtaja Heikki Räisänen TEMistä sanoo, että on ennenaikaista puhua aktiivimallin vaikutuksista, koska tutkimus aiheesta valmistuu vasta myöhemmin keväällä. Kokoomuksesta ei myöskään toimitettu perusteluja väitteen tueksi, kun Yle niitä kysyi.
Grahn-Laasosen väitettä tukee esimerkiksi Hypon pääekonomistin Juhana Brotheruksen kesäkuinen kommentti, että aktiivimalli oli parantanut työllisyyttä aavistuksen. Brotheruksen mukaan suurin osa työmarkkinoiden toipumisesta tuli kuitenkin pysyvistä täysiaikaisista työsuhteista.
Työttömien keskusjärjestö taas on arvostellut, että aktiivimalli tuottaa tilastollista harhaa työllisyyden noususta.
Grahn-Laasonenkaan ei väittänyt, että aktiivimalli selittäisi yksistään työllisyyden paranemista, vaan hän viittasi myöhemmin vastauksessaan "vaikeisiin päätöksiin", joita on tarvittu.
Grahn-Laasonen on heikoilla jäillä väittäessään, että aktiivimalli olisi kiistatta nostanut työllisyyttä.
Tarkemman tutkimustiedon puuttuessa väite on tulkinnanvarainen.
Rinteen ei kannattaisi kehua SDP:tä nuorten suosikiksi
Väite: Puoluebarometrin mukaan SDP on suosituin puolue alle 31-vuotiaiden keskuudessa.
Lähde: SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne Ylen puheenjohtajatentissä 25.3.
Tuomio: Rinne viittasi SDP:n nuorisokannatusta kehuessaan puoluebarometriin, joka on Kantar TNS:n puolueiden käyttöön toteutettama tutkimus. Sen luvut eivät ole julkisia, mutta ne vuodetaan medialle rutiininomaisesti.
Viimeisin barometri julkaistiin helmikuussa 2019. Yle sai nähdäkseen kyselyn tausta-aineiston. Siitä löytyi kohta, jossa SDP:tä ilmoitti todennäköisesti äänestävänsä useampi alle 31-vuotiaista vastaajista kuin mitään muuta puoluetta.
Kantar TNS:n tutkimusjohtaja Sakari Nurmela toteaa suoraan, ettei puoluebarometria pidä käyttää minkään puolueen kannatuksen tarkasteluun, eikä varsinkaan arvioida puolueen kannatusta osajoukon, kuten nuorten parissa.
– Puoluebarometri ei mittaa puoluekannatusta. Kannatusmittaukset tehdään eri tavalla ja niissäkin saadaan suhteellisen luotettava tieto vain puolueen kokonaiskannatuksesta.
Ylen puoluekannatusmittausten yhteydessä arvioidaan, kuinka suuri osuus puolueiden kannattajista on alle 35-vuotiaita. Yle korostaa tämän yhteydessä mittaustuloksen epävarmuutta. SDP:n kannattajista 10–14 prosenttia on kolmessa viime mittauksessa ollut alle 35-vuotiaita.
Aiemmissa tutkimuksissa, joissa on keskitytty nimenomaan nuoriin vastaajiin, SDP:n menestys on ollut heikompaa kuin puolueen kannatus yleensä. SDP:n jäsenistö on myös suurista puolueista keski-iältään vanhinta. Muut tutkimukset eivät siis tue Rinteen väitettä.
Rinne siteerasi todellista tutkimusta, mutta tavalla, johon sitä ei ollut tarkoitettu. Täten hänen väitteensä on enimmäkseen väärin.
Rinteen puhtaan ruuan ALV todennäköisesti "nauretaan ulos komissiosta"
Väite: ”Puhtaaseen ruokaan sovelletaan kevyempiä verokantoja. - - - SDP ei halua liha- tai maitoveroa, vaan haluamme, että kestävän kehityksen näkökulmasta alennetaan niitten tuotteiden verotusta, jotka ovat ilmaston kannalta järkeviä ja positiivisia.”
Lähde: SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne Ylen puheenjohtajatentissä 25.3.
Tuomio: SDP ehdotti ”puhtaalle ja ympäristöystävälliselle ruoalle” muita elintarvikkeita alempaa arvonlisäverokantaa.
Ehdotus 14 prosentin ALV-kantaa alemmmasta verosta "puhtaalle ruoalle" törmää EU-säädöksiin. EU:n ALV-direktiivi säätelee tarkkaan, millaisia verokantoja saa olla ja millä edellytyksillä. Samankaltaisille tuotteilla ei voi olla erilaista ALV-kantaa.
Ylen tavoittamien useiden asiantuntijoiden mukaan erilainen ALV-kanta olisi myös mahdoton toteuttaa. Esimerkiksi tuotteiden hiilijalanjäljen laskeminen on vaikeaa. Täytyisi löytää peruste luokitella, millainen ruoka on terveyssyistä tai ilmastoperustein parempi kuin toinen.
Antti Rinteen ja SDP ehdotusta ihmettelevä veroasiantuntija sanoo, että Rinteen pitäisi tietää verokantansa mahdottomuus entisenä valtiovarainministerinä. Veroasiantuntija sanoo, että EU-komissio ei ehdotusta hyväksyisi, vaan "nauraisi ehdotuksen ulos".
Rinne toki voisi laadituttaa asiasta selvityksen, mutta eri ALV-kanta eri elintarvikkeille näyttää olevan toteuttamiskelvoton. Koska ehdotus on ainakin osin mahdoton, sen voi katsoa olevan väärin.
Sipilä heikensi perusturvaa, muttei nähnyt vaikutuksia eriarvoisuuteen
Väite: “Siitä olen iloinen, että tuloerot eivät revenneet ja eriarvoisuus ei kasvanut eri tutkimusten mukaan.”
Lähde: Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä Ylen puheenjohtajatentissä 20.3.
Tuomio: Sipilän väite jakautuu kahteen osaan: tuloerot eivät revenneet ja eriarvoisuus ei kasvanut.
Tilastokeskuksen mukaan tuloerot Suomessa kasvoivat hieman vuonna 2017, mutta olivat lähes samalla tasolla kuin vuosikymmenen alussa. Sipilän voi siis katsoa olevan oikeassa siinä, että tuloerot eivät revenneet.
Eriarvoisuuden muutosten arvioiminen riippuu siitä, mitä mittareita käytetään. Voidaan puhua esimerkiksi tuloeroista, terveydestä, koulutus- ja työllisyysmahdollisuuksista sekä lasten asemasta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreen raportin mukaan Sipilän hallituksen tekemät verotuksen ja sosiaaliturvan muutokset kuitenkin siirsivät köyhyysrajan alapuolelle lähes 40 000 suomalaista.
Työttömien perusturvan tasoa ovat heikentäneet muun muassa sosiaalietuuksien indeksileikkaukset ja -jäädytykset sekä aktiivimallista johtuva työttömyysetuuksien alentaminen. Opiskelijoiden sosiaaliturva on puolestaan muuttunut entistä lainapainotteisemmaksi.
Uusimmassa sosiaalibarometrissa valtaosa vastaajista katsoi eriarvoisuuden kasvaneen Suomessa viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana ja Sipilän hallituksen epäonnistuneen eriarvoisuuden vähentämisessä.
Vastaajina oli kuntien sosiaali- ja terveysjohtajia, sosiaalityöntekijöitä ja Kelan johtajia.
YK:n lastenjärjestön Unicefin tutkimuksen mukaan puolestaan suomalaislasten eriarvoisuus lukutaidossa kasvaa alakoulun ja yläkoulun välillä.
Toisaalta Sipilän hallitus on luonut paljon uusia työpaikkoja ja vähentänyt pitkäaikaistyöttömyyttä, minkä voi katsoa vähentäneen eriarvoisuutta.
Sipilä ei täsmennä, mihin tutkimuksiin hän viittaa sanoessaan, ettei eriarvoisuus ole kasvanut Suomessa.
Monet tilastot ja tutkimukset viittaavat kuitenkin eriarvoisuuden kasvuun. Sipilän väite on kokonaisuudessaan tulkinnanvarainen.
Sipilän väite kestävistä hakkuista sisältää paljon oletuksia
Väite: Suomen metsähakkuita voi kasvattaa ilmastotavoitteet huomioiden.
Lähde: Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä Ylen puheenjohtajatentissä 20.3.
Tuomio: Juha Sipilä katsoi Ylen vaalitentissä, että Suomi voi lisätä metsähakkuitaan. Hänen mukaansa “noin 80 miljoonaa kuutiota pystytään kestävästi hakkaamaan. Se on ilmastotavoitteiden kannalta kestävää.”
Sipilä tarkensi väitettään sanoen, että esimerkiksi puita istuttamalla, kestävää puunkäyttöä lisäämällä ja metsänhoidolla Suomen hiilinielu saadaan kasvamaan hakkuista huolimatta.
Sipilän esittämä tulkinta on mahdollinen, mutta epätodennäköinen.
Luonnonvarakeskuksen apulaisprofessori Aleksi Lehtonen ja Suomen ilmastopaneelin johtaja Markku Ollikainen vahvistavat Ylelle, että Suomen hiilinielun kehittymisestä on useita skenaarioita, ja hakkuiden lisäksi asiaan vaikuttaa muun muassa se, miten metsät kasvavat, miten peltoja metsitetään tai miten maankäyttö Suomessa kehittyy.
Mikäli Sipilän ymmärretään puhuvan laajemmin Suomen ilmastotavoitteista, tulisi lisäksi huomioida päästöjen kehitys yhteiskunnassa ylipäätään.
On kiistatonta, että hakkuut laskevat hiilinielujen tasoa vähintään vuosikymmeniksi ja hakkaamatta jätetyssä metsässä hiilinielu kasvaa vielä pitkään. Toisin sanoen hakkuut tekevät maankäytön ilmastotavoitteiden saavuttamisen vaikeammaksi.
Sipilän väitteeseen liittyy niin monia epävarmuustekijöitä ja ennusteita, ettei sitä voi sanoa todeksi tai vääräksi. Se on siis tulkinnanvarainen.
Rinne oikeilla jäljillä hiilinielujen laskemisen vaikeudesta
Väite: Suomen metsähakkuiden sopivaa tasoa ei ole määritetty.
Lähde: SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne Ylen puheenjohtajatentissä 25.3.
Tuomio: Antti Rinne ei suostunut Ylen tentissä määrittämään mitään lukua, jota SDP pitäisi kestävien hakkuiden tasona. Hän vetosi siihen, että “ilmastopaneelin puheenjohtaja on sitä mieltä, ettei ole riittävästi yksityiskohtaista ja tutkittua tietoa, joka perustuu siihen miten esimerkiksi maanielut toimivat”.
Väite on teknisesti oikein. Suomen ilmastopaneelin johtaja Markku Ollikainen vahvistaa Ylelle, että on puhunut Rinteelle tämän suuntaisesti. Kun kahdeksan puoluetta viime vuoden lopulla sopi yhteisistä ilmastotavoitteistaan, Ollikainen kertoi heille, että hiilinielujen osalta Luonnonvarakeskuksen laskelmat ovat kesken. Ollikainen toteaa saman myös esimerkiksi Ilta-Sanomien haastattelussa.
Rinne on siis oikeassa sikäli, että ei ole yhtä lukua, joka määrittäisi kuinka monta kuutiota metsää voi ilmastotavoitteet huomioiden hakata. Metsähakkuiden kestävää tasoa on tähän mennessä tarkasteltu lähinnä puun tuotannon näkökulmasta.
Hakkuiden suuntaviivoista on kuitenkin yhteisymmärrys: metsien hakkuut laskevat metsien hiilinielujen tasoa ainakin 10-20 vuoden aikavälillä. Hakkaamatta jätetyn metsän hiilinielu taas kasvaa.
Rinne puhuu siis totta, mutta hänen antamansa kokonaiskuva on epätarkka. Väite on siksi vain enimmäkseen totta.
Kokoomus vetoaa vaalikansaan itse keksimällään ylistyksellä
Väite: Me suomalaiset olemme maailman luotettavin kansa.
Lähde: Kokoomuksen vaaliohjelma, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo puheessaan Ylen puheenjohtajatentissä 26.3.
Tuomio: Tämä suomalaisia ylistävä lause avaa kokoomuksen vaaliohjelman, jonka otsikko on "Luotamme Suomeen". Kokoomuksen puoluetoimistolta kuitataan Ylelle, että monet kansainväliset vertailut antavat väitteelle riittävän katteen. Yhtenä esimerkkinä mainitaan Euroopan komission selvitys, jonka mukaan suomalaisten luottamus muihin ihmisiin on maailman suurinta.
Selvitys kertoo kuitenkin, että suomalaiset luottavat muihin ihmisiin, mutta ei sitä, onko suomalaisiin syytä luottaa eniten maailmassa.
Pyysimme Tilastokeskuksesta tukea selvittääksemme, onko väite suomalaisten maailmanluokkaa olevasta luotettavuudesta totta vai poliitikoille tyypillinen yritys vedota äänestäjien tunteisiin.
Tutkimuspäällikkö Jukka Hoffren ei onnistunut löytämään vertailua, jolla väitteen voisi todentaa. Hänen mukaansa lause on epäselvä ja puhekielinen yleistys.
Kokoomus itse tarjoaa "leikkimieliseksi" todisteeksi väitteelleen Valittujen Palojen muutaman vuoden takaista niin sanottua lompakkotestiä, jossa pudotettuja lompakkoja palautettiin 16:sta eri kaupungista eniten Helsingissä.
Leikkimielisyyteen kykenemättömien faktantarkastajien tuomio on, että kokoomuksen väitteeseen ei voi luottaa.
Lue lisää: