Pakkanen, tuuli ja aurinkoiset säät ovat kuivattaneet kadut nopeaan tahtiin Etelä-Suomessa. Samalla kaduille ja jalkakäytäville levitetty hiekoitushiekka on kuivunut hengitystä arsyttäväksi pölyksi. Suurin osa katupölystä on juuri autojen renkaiden jauhamaa asfalttia ja hiekoitushiekkaa.
Katupöly aiheuttaa useimmille ainakin ärsytysoireita ja riskiryhmiin kuuluville jopa vakavia terveyshaittoja, huomauttaa tutkija Taina Siponen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.
– Korkeat hiukkaspitoisuudet voivat lisätä keuhkoinfektioita ja sairaalahoitoa vaativia astmakohtauksia. On arvioitu, että katupölyn pienhiukkaset aiheuttavat Suomessa vuosittain noin 50-60 ennenaikaista kuolemantapausta.
Katupöly on erityisen haitallista riskiryhmille kuten astmaatikoille, lapsille, iäkkäille ja sepelvaltimo- tai keuhkoahtaumatautia sairastaville. Siponen kehottaakin terveydellisistä syistä välttämään kaikkein pölyisimpiä paikkoja
– Omaa altistumistaan voi vähentää muun muassa sillä, että välttää liikkumista ulkona pahimmin pölyävillä alueilla ja vilkkaiden katujen varsilla. Tämä on erityisen tärkeää silloin, jos kuuluu riskiryhmään.
Hampaissa narskuu, silmiä kirvelee
Pölykausi on yleensä pahimmillaan juuri maalis-huhtikuussa. Hämeenlinnalainen Nina Silavuori on huomannut katupölyn haitat.
– Sen huomaa, kun suu auki tuolla hengittelee, niin hiekka narskuu hampaissa ja silmissä kirvelee. Ja on se nenäkin ehkä vähän tukossa.
Jouko Utela ulkoileekin mieluummin muualla kuin vilkkaiden katujen lähellä.
– Aina, kun tuulenpuuska tulee, niin näkee kuinka pölypilvet leijailee täällä ympäristössä.
Puhdistusresursseja oltava riittävästi
Haittoja kannattaisi torjua ensin paikoissa, joissa ihmiset altistuvat pölylle eniten, sanoo THL:n tutkija Taina Siponen.
– Katupölyn haittoja voidaan torjua lyhytaikaisesti esimerkiksi ruiskuttamalla teille katupölyä sitovaa suolaliuosta. Tilanne paranee kestävästi vasta, kun hiekoitushiekka poistetaan, kadut pestään ja vielä jäljelle jäänyt hienompi aines harjataan pois tienpinnoilta.
Mitä aiemmin hiekka ja pöly saadaan poistettua, sitä vähemmän terveyshaittoja aiheutuu.
Siponen kehottaakin kaupunkien päättäjiä varmistamaan, että katujen hoitoon, kuten katupölyn tehokkaaseen torjuntaan ja katujen kevätsiivoukseen, on riittävästi tekijöitä ja koneita.
Puhdistustyöt alkamassa
Hämeenlinnassa katujen ympärivuorokautiseen puhdistukseen lähdetään heti, kun pakkaset helpottavat. Työt alkoivatkin jo torstaina. Katuhiekan pölyämisen estämiseksi kadut kastellaan, joten työtä voidaan tehdä vain plussakeleillä, kertoo vastaava kunnossapitomestari Markus Lahtinen.
– Urakoitsijalle on annettu ykkösluokan kaduille kymmenen päivää, kakkosluokan kaduille 18 päivää ja kolmosluokan kaduille 25 työpäivää aikaa tehdä työ valmiiksi. Vappuun mennessä pitäisi olla valmista, sanoo Lahtinen.
Hämeenlinnalainen Jouko Utela odottaakin jo toukokuuta, jolloin paikat on saatu puhdistettua.