Moni tulevan kesän omakotirakentaja mittailee jo tonttiaan malttamattomana. Viime vuonna Suomeen nousi noin 7300 uutta pientaloa ja tämän vuoden aikana omakotirakentamisen odotetaan edelleen piristyvän. Suurin osa projekteista on juuri nyt lähtökuopissaan.
Ennen töiden alkamista rakennuttajan on tehtävä monta ratkaisevaa päätöstä. Yksi tärkeä päätös on vastaavan työnjohtajan eli vastaavan mestarin valinta.
Rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymä vastaava työnjohtaja on oltava nimettynä jokaiseen luvanvaraiseen rakennusprojektiin töiden alkaessa. Mutta kyse ei ole pelkästään lain vaatimuksen täyttämisestä.
Pakollinen kumileimasin vai rakentajan tärkein kumppani?
Parhaimmillaan vastaava mestari on rakentajan oikeana kätenä rakentamisen sääntöviidakossa, aina suunnitteluvaiheesta talon valmistumiseen saakka.
Mestarin vastuulla on varmistaa, että työmaalla noudatetaan lakeja ja määräyksiä. Yleensä vastaavan mestarin tehtäviin kuuluu myös valvoa, että työt tehdään rakennusteknisesti oikein. Hän antaa tarvittaessa ohjeita töiden tekijöille. Hyvä mestari ajaa aina rakennuttajan etua ja varmistaa osaltaan, että lopputuloksena on terve ja kestävä talo.
Pahimmillaan voi kuitenkin toteutua toinen ääripää. Jos mestari on huonosti tavoitettavissa ja vierailee työmaalla vain pakollisissa katselmuksissa allekirjoittamassa papereita, rakentajan valvonta jää toteutumatta. Työmaa etenee omalla tahdillaan, eikä valvojaa näy tai kuulu ratkaisevissa työvaiheissa. Mahdolliset rakennusvirheet jäävät huomaamatta ja lopputulos voi maksaa kalliisti talon omistajalle.
"Hankkikaa pätevä"
Ennen vastaavan työnjohtajan valintaa rakentajan olisi jotenkin varmistuttava, että kyseessä on pätevä ja huolellinen ammattilainen. Mutta se on helpommin sanottu kuin tehty. Mikään taho ei ylläpidä kattavaa rekisteriä tehtävään sopivista henkilöistä.
Virallisesti pätevyydeksi riittää rakennustekniikan insinöörin tai rakennusmestarin tutkinto tai sitä korkeampi koulutus rakennusalalta. Lisäksi vaaditaan työkokemusta pientalotyömaan suunnittelusta ja työnjohdosta. Lopullisen päätöksen vastaavan työnjohtajan hyväksymisestä tekee kunnan rakennusvalvonta.
Suosituksia kunnilta ja kaupungeilta on kuitenkin turha odottaa. Tasapuolisuusvaatimus yrittäjiä kohtaan on aiheuttanut sen, että suurin osa kunnista ei tarjoa edes listaa alueellaan valvontaa suorittavista henkilöistä. Neuvot valintaan ovat varsin karut.
– Meidän ohje on että hankkikaa pätevä työnjohtaja, kuittaa lupa-arkkitehti Jouko Koskinen Jyväskylän rakennusvalvonnasta.
Etsimisen voi kaupungin mukaan aloittaa vaikka googlaamalla. Tai kysymällä kavereilta. Mutta koska suurin osa omakotitalon rakennusprojektiin ryhtyneistä tekee talon vain kerran elämässään, harvalta löytyy hyödyllisiä kontakteja alan sisältä.
Internetnäkyvyys ei ratkaise rakennusalalla
Netistä etsiminenkään ei tuota jättipottia. Muutamia mainoksia vastaavan työnjohtajan palveluista nousee kyllä esille, mutta läheskään kaikki tehtäviä hoitavat eivät panosta nettinäkyvyyteen. Mitä ilmeisemmin töitä riittää ilmankin.
– Siinä on kyllä selkeä markkinarako sellaiselle nohevalle toimijalle, joka haluaisi lisätä näkyvyyttä internetissä, vinkkaa Jyväskylään omakotitaloa rakennuttava Tero Anttila.
Anttila itse aloitti vastaavan mestarin etsinnän lähes vuosi ennen varsinaisen rakennusprojektinsa alkamista. Koska hän ei ole kotoisin Jyväskylästä, eikä ystäviltä löytynyt rakentajakokemusta, homma osoittautui odotettua vaikeammaksi.
Vinkkejä hyvistä valvojista tuli lähinnä rakennusurakoitsijoilta, mutta Anttila ei halunnut, että vastaava mestari ja urakoitsijat ovat liian läheisissä väleissä keskenään.
– Moni suositeltu työnjohtaja oli myös aika pitkälle varattu ja sanoi ihan vastuullisesti, ettei voi ottaa enempää hankkeita. Käytännössä meidän työnjohtaja löytyi internetistä, Anttila kertaa.
Maksullista pätevöitymistä pidetään turhana
Rakennusalan pätevyysrekistereitä ylläpitävä FISE (siirryt toiseen palveluun)tarjoaa vastaaville työnjohtajille mahdollisuutta rekisteröidä pätevyytensä. Maksullinen rekisteröityminen ei ole ammattilaisia houkutellut. Listalta löytyy tällä hetkellä vain 8 nimeä koko Suomesta.
– Niin kauan kun tämmöisessä pätevyysrekisterissä ei ole pakko olla, se nähdään ylimääräisenä vaivana ja kustannuksena, arvioi FISEn tuotantojohdon pätevyyslautakunnan sihteeri Mikael Åhl.
Pakko voisi tulla paitsi viranomaisten, myös asiakkaiden puolelta. Esimerkiksi asuntojen kuntotarkastajista yhä useampi löytyy FISEn listoilta. Mediassa käyty keskustelu kuntotarkastajien pätevyydestä on johtanut siihen, että asiakkaat ovat alkaneet vaatia kuntotarkastajilta virallista näyttöä osaamisestaan. Pätevyyden rekisteröiminen on yksi keino siihen.
Pientalojen vastaavien mestareiden kohdalla vastaavaa vaatimusta ei ilmeisesti esiinny.
Omakotirakentaja on haastava asiakas
Kun rakentaja etsii tietoa paikkakuntansa vastaavista työnjohtajista, monesta kunnasta kehotetaan ottamaan yhteyttä rakennusmestareiden ja -insinöörien yhdistykseen. Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL (siirryt toiseen palveluun)on ammatillisten jäsenyhdistysten valtakunnallinen palvelujärjestö, jonka jäsenenä on yhdistyksen nettisivujen mukaan lähes 10 000 rakennustuotannon asiantuntijaa.
Ei kuitenkaan pientalotyömaiden vastaavia työnjohtajia. Suurin osa jäsenistä voisi toki olla päteviä tehtävää hoitamaan ja osa varmasti näitä töitä tekeekin, mutta RKL ei ole erikseen listannut tekijöitä.
– Kaikki tehtävään pätevät eivät välttämättä haluaisikaan tällaiselle listalle, arvioi RKL:n toimitusjohtaja Hannu Järveläinen.
Hänen mukaansa kokemattomien omakotirakentajien kanssa työskentely on monella tavalla haastavampaa kuin ammattimaisten rakennusliikkeiden kanssa toimiminen. Varsinaisen valvonnan päälle tulee paljon ohjaustyötä ja neuvontaa. Harvan pientalorakentajan rakennusbudjetissa on kuitenkaan varattu isoa siivua vastaavalle mestarille.
Tuhansien eurojen hintahaitari
Kun rakentamista aloittava sitten lopulta löytää sopivia ihmisiä työmaataan johtamaan, alkaa kilpailuttaminen. Yleensä ensimmäisenä kysytään hintaa.
Omakotitalon rakentamisessa vastaavan mestarin palveluiden hintahaitari on huima. Parilla tonnillakin voi saada tarvittavat nimet paperiin, mutta koko projektin valvonta voi maksaa myös reippaasti yli 10 000 euroa. Tuhansien eurojen eroissa sopimusten sisältökin on luultavasti erilainen.
Asiakkaan kannattaa sopia kirjallisesti valvonnan määrästä, joko käyntikertojen tai tuntimäärän perustella. Riitoja syntyy eniten siitä, jos sopimukseen kirjattujen käyntikertojen päälle tarvitaan lisävalvontaa ja niistä tulee odottamattomia kustannuksia. Tarvittavasta valvonnasta ei kuitenkaan kannata pihistellä, ettei säästö kostaudu talon elinkaaren aikana.
Kilpailuttaminen kannattaa, mutta kysy muutakin kuin hinta
Työnjohtajaehdokkaita voi, ja kannattaa, tentata enemmänkin.
– Pitäisi kysyä, onko antaa jotain suosituksia tai kenelle voisin soittaa ja kysyä sinun aikaisemmista kohteistasi. Selvittää, että miten ne hommat on hoidettu, suosittelee itsekin vastaavana mestarina toimiva rakennusinsinööri Tuomo Rauhala.
Vastaavan mestarin muista kohteista kannattaa kysellä myös siksi, että osa ammattilaisista ottaa liian paljon kohteita valvottavakseen. Jos työmaita on kymmeniä päällekkäin, ei aika riitä jokaisen huolelliseen valvontaan.
– Jos työn tekee hyvin, niin omakotitalon valvonnassa ei missään nimessä alle 150 työtuntia riitä, oli talo sitten tavalla tai toisella rakennettu, Rauhala laskee.
Hän ei vastustaisi sitäkään, että kunnat listaisivat alueellaan toimivia vastaavia mestareita. Kunhan listalle pääsy oli puolueetonta.
– Se kuuluisi olla ihan avointa toimintaa. Että kaikki olisivat siellä näkyvillä ja asiakkaat voisivat soitella ja kysyä hintaa ja referenssejä tai vaikka käydä aikaisempien asiakkaiden puheilla.
Hyvät vuorovaikutustaidot kuuluvat raksallekin
Jyväskyläläisen Anttilan perheen työmaalla talon runkotyöt ovat valmiit ja sisäseiniä levytetään parhaillaan. Huolellinen suunnitteluvaihe yhdessä vastaavan mestarin kanssa on johtanut siihen, että isännän itsensä ei juurikaan tarvitse vierailla rakennustyömaalla.
– Projekti on sujunut erinomaisesti. Ollaan budjetissa ja aikataulussa eikä suurempia virheitä ole tapahtunut, Tero Anttila iloitsee.
Hän on ostanut uuden kotinsa rakentamisen kokonaisurakkana. Jos työtä tehtäisiin omatoimisesti tai monen aliurakoitsijan ketjuna, Anttila arvelee, että neuvottelutarvetta vastaavan mestarin kanssa saattaisi olla enemmänkin.
Hyvät vuorovaikutustaidot ovat joka tapauksessa tarpeen vastaavan työnjohtajan tehtävissä.
– Silloin hän kykenee tuomaan esiin oman asiantuntemuksensa ja ohjaamaan urakoitsijaa ja tarvittaessa asiakastakin oikeaan suuntaan, Anttila pohtii.
Voit keskustella aiheesta jutun keskusteluosiossa perjantaihin 29.3. klo 16 saakka.