Omakotitalon huoneesta paljastuu varsinainen miesluola. Huoneessa on kolme ajosimulaattoria, joissa on näyttöjen edessä ratit, polkimet ja kilpa-auton istuinta muistuttavat tuolit.
Suurimmassa simulaattorissa istuu Olli Pahkala kuulokkeet korvilla. Mies kääntelee tottuneesti rattia ja jalat liikkuvat vikkelästi polkimilla. Edessä on neljä näyttöä. Monitoreissa näkyy, kuinka auto kaahaa kilparataa pitkin.
Seinällä roikkuu ajohaalareita, lattialla on ajokengät. Työpyödältä katsoo Kimi Räikkönen - tosin kirjan kannessa.
Pahkala pelaa kilpaa tietokonepelejä eli on e-urheilija. Hänen lajinsa on ajosimulaattoripelit, viralliselta nimeltään sim racing. Sim racingissä on alalajina puolenkymmentä eri peliä, joista Pahkala kilpailee kolmessa: F1 Esports, iRacing ja Dirt Rally. Jokaisessa näistä peleistä on omat mestaruussarjansa, osassa jopa useampia.
– Eli ajettavaa kyllä löytyy. Meidän genre on hieman erilainen kuin CS [Counter-Strike], jossa on selkeä polku kärkeen. Sim racing on vähän hajanaisempi systeemi eli joku voi olla F1-mestari ja joku toinen GT-mestari.
Rovaniemeläinen myöntää, että keskittymällä vain yhteen ajopeliin voisi olla juuri siinä maailman paras.
– Kilpailemalla useammassa pelissä häviää niille, jotka keskittyvät vain yhteen peliin. Toisaalta se pitää homman pirteänä, kun voi vaihtaa pelistä toiseen.
Nopeasti huipulle
Pahkala on noussut lyhyessä ajassa sim racingissa maailman nopeimpien kuljettajien joukkoon. Tie huipulle on avautunut parissa vuodessa. Nopeaa nousua selittää se, että Pahkala ajoi aikanaan pitkään kartingia. Kilpakumppanina oli muun muassa Valtteri Bottas.
– Kartingia ajettiin Valen kanssa kymmenen vuotta. Valtteri on -89 syntynyt niin kuin minäkin. Minulla se matka tyssäsi aikanaan, mutta Valen matka jatkui. Nythän se painaa aika hyvää kautta, Pahkala toteaa.
Pahkalan karting-ura loppui 15-vuotiaana. Sen jälkeen hän sai tarjouksen Formula Renault -sarjaan, mutta se olisi vaatinut puoli miljoonaa euroa. Sellaisia rahoja perheeltä ei löytynyt, joten kilparadat saivat jäädä.
Uudenlainen kilpa-ajo alkoi kiinnostaa, kun kaveri näytti Youtube-videon sim racingista. Seuraavana päivänä Pahkala osti ratin ja polkimet tietokoneeseen ja alkoi harjoitella lajia harrastusmielessä.
Upseeri ja lennonjohtaja
Pahkala kävi lukion jälkeen armeijan, pääsi kadettikouluun ja kouluttautui Ilmavoimien upseeriksi. Sen jälkeen hän opiskeli vielä lennonjohtajaksi. Kaiken tämän ohella Pahkala treenasi ajosimulaattorilla ja osallistui myös kilpailuihin.
Menestystä alkoi tulla: iRacingin Pro-sarjan kakkossija vuonna 2013, iRacingin MM-sarjan kolmas sija kolmena vuonna peräkkäin vuosina 2014, 2015 ja 2016. Nyt 29-vuotiaan kilpapelaajan tähän asti suurin saavutus on ollut kolmas sija Yhdysvaltojen Las Vegasin formulakilpailusta vuonna 2017.
– Vegasista tuli 50 000 dollaria ja muuten on tasaisesti tullut vaihdellen 5 000–15 000 vuodessa palkintorahoina, Pahkala sanoo.
Kausi McLarenin tallissa
Pahkala on ehtinyt kokeilla myös täysipäiväistä ammattipelaamista. Hän sai palkkaa siitä, että ajoi simulaattoria McLarenin tallissa viime vuonna.
– Pääsin tekemään harrastuksesta ammatin. Se oli mahtava kokemus.
Kausi McLarenilla ei kuitenkaan mennyt aivan nappiin.
– Emme saaneet henkilökemioita tiimin kanssa toimimaan toivotusti. Lisäksi kisapaikalla Lontoossa tuli laitevikoja ja bugeja peleissä. Minut pudotettiin lopulta vilttiketjuun, Pahkala sanoo.
Rovaniemeläinen toivoo, että ura McLarenin tallissa voisi vielä jatkua.
Puolet ajasta lennonjohtaja, puolet kilpa-ajaja
McLarenin pestin päätyttyä Pahkala palasi vuoden alussa töihin lennonjohtajaksi Poriin. Hän tekee puolipäiväisesti lennonjohtajan töitä ja pelaa puoliammattilaisena. Pahkala toivoo kehittyvänsä vielä lisää sim racingissa ja pääsevänsä käsiksi isompiin voittorahoihin.
– Tällä hetkellä se ei ole sellaista mitä toivoisin, että tienaisin neljää, viittä tonnia kuukaudessa ja elelisin ihan päällikkönä täällä. Siihen se on menossa jossakin vaiheessa. Sen verran pelaamisella tienaa, että saa ruoan pöytään. Kun tulee voittoja ja palkintorahoja, niin ne on aina bonusta ja lähdetään avovaimon kanssa lomalle.
Jopa 10–12 tuntia päivässä
Kuten missä tahansa kilpaurheilussa, myöskään tietokonepelaamisessa menestyminen ei tule pelkällä lahjakkuudella, vaan vaatii valtavat määrät harjoittelua.
– Kun meillä on kisakausi päällä niin vedetään pitkää työpäivää. Kun aamulla herätään, juodaan kahvit ja hypätään tänne toimistoon ja ajetaan simulaattorilla. Kun avovaimo tulee töistä kotiin, niin hoksataan, että aha, päivä meni ja ehkä sitä pitäisi vähän taukoillakin, Pahkala kuvailee.
Hän kertoo, että joskus simulaattorilla ajamista kertyy jopa 10–12 tuntia vuorokaudessa.
– Sitten kyllä väsyttää enemmän.
Hyvä kunto auttaa
Kilpapelaajana pärjäämiseen ei riitä pelkkä näytön edessä istuminen. Pahkala kertoo kuntoilevansa neljästä viiteen kertaan viikossa: lenkkeilyä, hiihtämistä, sählyä ja kuntosalia.
Vaikka rautainen kunto ei yksin riitä pelimaailmassa voittamiseen, siitä on iso apu.
– Jos sulla on hyvä yleiskunto, niin kilpailutilanteissa verenpaineet on matalammat. Kun vedät pitkää, kymppituntista päivää vaikka seitsemänä päivänä viikossa ja hyvä yleiskunto tukee sitä toimintaa, sun stressikäyrät on pienemmät ja suoriudut siitä huomattavasti paljon paremmin.
Kisakausi ovella
Seuraavat kisat ovat jo lähellä.
– iRacingin kestävyyssarjan MM-sarja alkaa 30. maaliskuuta. Formula 1:n seuraavan kauden julkistuksia alkaa tulla huhti-toukokuussa ja treenit myös niihin alkavat. Kisakausi lähtee siitä pikku hiljaa käyntiin.
Miten onnistuu yhdistää vaativa työ toisella paikkakunnalla, kilpapelaaminen ja parisuhde?
– Kun on rautainen avovaimo kotona odottamassa ja tukemassa niin se onnistuu. Ei tämä ilman Nelliä pyöri. Olen äärimmäisen onnekas että mulla on tällaiset tukijoukot, Pahkala vastaa.
E-urheilu eli kilpapelaaminen tietokoneilla ja konsoleilla on kovassa nosteessa. Vajaa kuukausi sitten suomalainen ENCE-joukkue mitteli Counter-Strike -pelissä maailman parhaita vastaan major-turnauksessa ja oli jo lähellä voittoa. Suomalaispelaajat ovat maailman huippua myös Dota ja Starcraft-peleissä.
Tuoreen tutkimuksen mukaan e-urheilusta on tullut nuorten suomalaismiesten parissa kaikkein kiinnostavin urheilulaji.