Pienituloisuus on raskasta.
Näin kertovat yllä olevalla videolla nuoret aikuiset Karoliina Itkonen, Temir Kekki ja Joonas Saaristo Helsingin Vamoksen tiloissa.
Heille Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos on kohtauspaikka, josta saa tukea koulutus- ja työpaikkapohdintoihin ja käytännön ohjeita vaikkapa talouden hallintaan.
– Pienituloisuus vaatii aika paljon laskemista ja miettimistä mitä ostaa, mitä ruokaa laittaa ja mitkä laskut maksaa. Eikä voi shoppailla niin kuin haluaa, sanoo Karoliina Itkonen.
Rahan käyttö voi myös mennä helposti pieleen.
– Jos ostaa luotolla, niin niistä alkaa kertyä korkoa ja siihen kun vielä tulee yllättäviä menoja, niin on aika nopeasti kusessa, sanoo Joonas Saaristo.
Velkakierre alkaa usein elämän kynnyskohdissa
Velkakierre alkaa usein elämänmuutoksesta. Nuorilla yleensä muutosta omilleen, muilla puolestaan työttömyydestä, sairastumisesta tai eläkkeellejäämisestä.
Viime vuonna talouden hallinnassa oli ongelmia sadoilla tuhansilla suomalaisilla. Maksuhäiriömerkintä oli 382 000 henkilöllä, ulosotolla velkojaan lyhenteli yli 500 000 henkilöä ja yksityishenkilöiden velkajärjestelyssä oli 4500 henkilöä. Takuusäätiön puhelinkin soi ennätystahtiin yli 40 000 kertaa.
– Meille soitti viime vuonna ensimmäistä kertaa enemmän henkilöitä, joilla ei ollut vielä maksuhäiriömerkintää, mutta jotka ottivat koko ajan lisää velkaa. Myös sellaisten henkilöiden joukko, joilla oli yli 100 000 euroa vakuudetonta luottoa, kasvoi selvästi, sanoo Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha A. Pantzar.
Hyvin usein kriisin taustalta löytyi korkeakorkoinen kulutusluotto.
– Aika usein vakuudettomat kulutusluotot ovat se loppuvaiheen tekijä, joka kriisiyttää ja kärjistää tilanteen, Pantzar sanoo.
Kulutusluotot halpenevat
Syyskuun alusta Suomessa astuu voimaan Euroopan tiukimpiin kuuluva kulutusluottojen korkoa ja muita kuluja säätelevä laki. Sen päätavoitteena on vähentää kalliimpien kuluttajaluottojen aiheuttamia velkaongelmia. Tavoitteena on myös tehdä luottojen hinnoittelu selkeämmäksi.
Vuotuinen korko saa olla maksimissaan 20 prosenttia ja luottokustannusten enimmäismäärä 150 euroa vuodessa tai 0,01 prosenttia päivässä luottosopimuksen mukaisesta luoton määrästä tai luottorajasta.
Esimerkiksi 2000 euron pikaluoton korko voi nyt olla pahimmillaan useita satoja prosentteja. Syyskuusta alkaen tilanne kuitenkin muuttuu merkittävästi niin luotonottajan kuin luotonantajankin näkökulmasta.
Näin laki muuttaa esimerkiksi 2000 euron luoton hintaa. Syyskuusta alkaen esimerkissä 2000 euron luoton kustannukset on laskettu maksimikorolla ja kuluilla.
Esimerkiksi nyt lainafirma voi saada kahden tuhannen euron vipistä runsaan 100 prosentin korolla ja palkkioilla kahdessa vuodessa ylimääräistä 3000 euroa. Uusilla maksimiehdoilla luotottajan saama siivu on enää korkeintaan satasia.
Samalla pahasti velkaisista voi tulla luottoyhtiöille niin iso riski ettei heille enää uutta luottoa myönnetä.
Velkaa velalla maksaneiden korttitalo uhkaa siis kaatua. Heidän määrästään ei kuitenkaan ole tarkkaa tietoa.
– Se on asia, jota ei tiedä kukaan. Luottomerkintöjen ulkopuolella on yhä suuri joukko ihmisiä, joilla on yhä enemmän maksuvaikeuksia. Me saatetaan puhua tuhansista, kymmenistä tuhansista ihmisistä, sanoo Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha A. Pantzar.
Neuvontapuhelimen uskotaan soivan usein jatkossakin.
– Pidän hyvin todennäköisenä, että syyskuun alun jälkeen yhteydenotot lisääntyvät, Pantzar sanoo.
Korkokatto ei koske vanhoja velkoja
Korko- ja kulukatto ei kuitenkaan koske ennen lakimuutosta otettuja lainoja.
Esimerkiksi luottojen niputtamista yhteen yhdeksi suureksi ja pitkäkestoiseksi lainaksi markkinoidaankin nyt ahkerasti. Luoton loppuhinta voi niissäkin nousta alkupääomaan nähden moninkertaiseksi.
Näin laki muuttaa esimerkiksi 20 000 euron luoton kustannuksia. Syyskuusta alkaen esimerkissä 20 000 euron luoton kustannukset on laskettu maksimikorolla ja kuluilla.
Esimerkiksi 20 000 euron laina, 30 prosentin korolla, 5 euron hoitokululla ja jota asiakas lyhentää 15 vuotta, maksaa nyt Laskurini.fi sivuston lainalaskurin mukaan lähes 92 000 euroa. Luotottajan saama siivu on yli 71 000 euroa.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston laskelman mukaan syyskuusta alkaen samainen luotto saa maksaa korkeintaan runsaat 65 000 euroa, jolloin koron ja kulujen osuudeksi kertyy runsaat 45 000 euroa.
– Toivottavasti markkina kehittyy reilumpaan suuntaan. Varmaan nykyisen kaltaiset pikaluotot lakkaavat, mutta uudenlaisia varmaan kehitellään tilalle, Pantzar arvioi.
Myös talous- ja velkaneuvontaa lakimuutos ilahduttaa.
– Kyllä se varmasti suitsii korkoja kohtuullisemmaksi, sanoo talous- ja velkaneuvoja Ilkka Passi Helsingin oikeusaputoimistosta.
"Ei uskalleta katsoa totuutta silmiin"
Passi kuitenkin veikkaa, että moni pitkittää edelleen kierteen katkaisua lisävelalla.
– Ei malteta lopettaa, vaan jatketaan lainan ottamista. Otetaan velkaa velan päälle, eikä mietitä, mitä siitä joutuu maksamaan, uskoo Passi.
Moni velkakierteessä oleva pakoilee maksuhäiriömerkintää ja omien kulutus- ja taloudenpitotottumusten perkaamista.
– Kuvitellaan, että kyllä mä nämä velat klaaraan ja että mulla on jotain positiivista näköpiirissä, eikä uskalleta katsoa sitä totuutta silmiin, sanoo Passi.
Niin ei Passin vuosikymmenten kokemuksen mukaan kuitenkaan kannattaisi tehdä. Velkamäärä kasvaa usein nopeasti niin suureksi, että sen hallitseminen on vaikeaa.
– Ainakaan yksin ei pidä sen asian kanssa jäädä. Pitää yrittää jaksaa lähteä selvittämään sitä nippua ja hakea apua, vaikka ei tuntuisi sitä tarvitsevan. Meillä on yhteiskunnassa hyvät apukeinot.
Velkanippua voi ryhtyä perkaamaan oikeusaputoimistojen yhteydessä toimivien talous- ja velkaneuvojien kanssa tai soittaa Takuusäätiön Velkalinjalle. Myös seurakunnat ja monet vapaaehtoisjärjestöt ovat varustautuneet auttamaan ylivelkaantuneita.
Mitä ajatuksia kulutusluottolain muutos herättää? Voit keskustella aiheesta kello 20 asti.