Älyttömin tilaus, jonka Wolt-lähetti Matti on koskaan kuljettanut, oli yksi kahvi.
– Sanoin asiakkaalle, että kannattaa pistää mikroon, Matti naurahtaa.
Olen päässyt ruokalähetin kyytiin tutustumaan alustataloudesta elantonsa saavan työhön. Turkulainen Matti on ajanut autollaan ruokaa kotikaupunkinsa nälkäisille jo lähes kaksi vuotta.
Hän tietää ruokalähetin työstä kaiken tietämisen arvoisen.
Matti ei esiinny tässä jutussa omalla nimellään, koska hän pelkää saavansa potkut, jos Wolt saa tietää haastattelusta.
Kampanja haluaa läheteille työsopimukset
Matti on mukana viime kesänä alkaneessa Suomessa työskentelevien ruokalähettien oikeuksia ajavassa Justice for Couriers -kampanjassa.
– Työssä ei ole mitään vikaa, tämä on äärettömän mukavaa asiakaspalvelutyötä. Mutta työehdot pitäisi saada kuntoon, Matti toteaa.
Kampanjan jäsenet vaativat Woltin ja Foodoran läheteille mahdollisuutta solmia työsopimus. Nyt lähes kaikki ruokalähetit Suomessa työskentelevät freelancereina.
Kampanjassa on mukana Suomessa noin 70 ruokalähettiä.
Suomalaisella Woltilla on oman ilmoituksensa mukaan ruokalähettejä Suomessa toistatuhatta ja se toimii 13 kaupungissa.
Saksalainen Foodora toimiii viidessä kaupungissa Suomessa, lähettejä sillä on joitakin satoja. Kumpikin yhtiö toimii myös muissa maissa.
Justice for Couries -kampanja alkoi aluksi Foodoran lähettien sekä työväen liikkeiksi itseään kuvaavien, jyrkän vasemmistolaisten Vapaan Syndikaatin ja Vastavoiman jäsenten yhteistyöstä syksyllä 2018. Pian myös Woltin lähetit tulivat kampanjaan mukaan.
Lähettikampanja on kirjoittanut kannanottoja ja tehnyt erilaisia tempauksia, muun muassa lähestynyt ruokalähettipalveluiden kumppanuusravintoloita leivin ja ruusuin.
Kamppanja on osa kansainvälistä liikettä. Ruokalähetit ovat järjestäneet lakkoja ympäri Eurooppaa, muun muassa Alankomaissa ja Belgiassa.
Tammikuussa amsterdamilainen oikeusistuin päätti, että ruokalähettiyhtiö Deliveroon lähettejä tulee kohdella työsuhteisina työntekijöinä freelanceriuden sijaan.
Suomen hallitus esitti huolensa alustatalouden työntekijöiden oikeuksista tulevaisuusselonteossaan, jonka eduskunta hyväksyi maaliskuun alussa. Riskinä pidetään, että alustatalouden yritykset siirtävät työnantajan kulut ja vastuun työntekijälle freelancersopimusten kautta.
Viime vuosina alustojen käyttö on levinnyt Suomessakin myös perinteisille työn aloille, kuten sanomalehtien varhaisjakeluun.
Pian Matin puhelin piippaa, vaikka kello on vasta kymmenen aamulla.
– Voi hyvin olla, että käyn samalla asiakkaalla pitkän päivän aikana kolme kertaa, aamulla ensin aamupalaa, sitten kiinalaista ruokaa lounaaksi ja illalla vielä pitsaa, Matti kertoo.
Hän itse asuu niin kaukana kaupungista, ettei kotiin voisi edes tilata ruokaa.
– Olen miettinyt, että eivätkö jotkut ihmiset kokkaa enää ollenkaan?
70 kilometriä päivässä, 30 tuntia viikossa, alle tonni kuussa
Woltin lähettisovellus tilastoi kaikkea toimitetuista tilauksista palkkiokertymään. Matti esittelee minulle tilastojaan puhelimen näytöltä, kun odotamme ruuan valmistumista ravintolan edessä sakkopaikalla.
Ajokilometrit hän tallentaa toisella sovelluksella. Niitä kertyy päivittäin neljästäkymmenestä seitsemäänkymmeneen.
Viikossa työtunteja kertyy kolmisenkymmentä, kuukaudessa palkkioita kolahtaa kevytyrittäjäpalvelun kautta tilille Matin arvion mukaan noin 1300 euroa, joskus enemmän, joskus vähemmän.
Kaikki työhön liittyvät kulut Matti maksaa itse.
Palkkiosta Matti maksaa kaikki auton kulut, eli verot, vakuutukset ja huollot.
Polttoaine on päivittäin Matin suuri menoerä.
– Pyhällä hengellä nämä autot ei kulje.
Maksettavaksi jää myös yrittäjän YEL-eläkemaksun, johon menee 120 euroa kuussa.
Elämiseen jää kuukaudessa alle tuhat euroa.
Matti ei ole edes laskenut tarkkaa summaa, mutta se riittää sinkkumiehelle elämiseen ja lemmikkien, koiran ja kissojen, ruokkimiseen.
Ilman työsuhdetta ei myöskään kerry lomia tai palkkaa sairauspäiviltä.
Matti ei tienaa tarpeeksi liittyäkseen työttömyyskassaan. Jos työt loppuisivat, hän jäisi Kelan peruspäivärahan varaan.
Woltin maajohtaja Henrik Pankakoski toteaa Woltin omiin tilastoihin perustuen, että esimerkiksi tekemällä jatkuvasti 40 tuntia viikossa, ansioiden kokonaissumma ei jää 1300 euroon. Hän ottaa esimerkin Turusta.
– Keskimääräinen lähetti, joka on tehnyt Turussa tänä vuonna kuljetuksia 40 tuntia viikossa, on ansainnut 2 100–2 200 euroa kuussa, hän sanoo.
Saako freelancerin työtä valvoa?
Woltin vuorot julkaistaan sovelluksessa neljältä iltapäivällä keskiviikkoisin. Silloin pitää olla heti valppaana, koska hyvistä vuoroista on kova kilpailu.
– Se on vähän niinkuin yksi luu heitetään ja monta koiraa sitten perään taas, Matti huokaa.
Ruokalähetit valitsevat vuoronsa itse, mutta yhtiö päättää, milloin ja missä järjestyksessä.
Kummankin yhtiön lähettisovellus seuraa ja mittaa lähettien suoriutumista ja muun muassa mittaa lähettien onnistumista suhteessa toisiinsa.
Foodoralla tehokkaimmin tehtävänsä suorittaneet lähetit saavat etuoikeuden vuorovalinnassa.
Woltilla puolestaan edellisellä viikolla eniten kuljetuksia tehneet lähetit saavat varata seuraavan viikon vuorot ensimmäisenä.
Keikkatalous perustuu ajatukseen, että kuka tahansa voi tehdä töitä joustavasti niin halutessaan ilman työsopimuksen luomaa sitoutumista.
Foodora Finlandin toimitusjohtaja Shilei Zhang perustelee freelanceriutta työn muuotona, koska se tuo itsenäisyyttä. Hän vastasi Ylen kysymyksiin sähköpostitse.
Samoilla linjoilla on myös Woltin maajohtaja Henrik Pankakoski. Pankakoski kertoo sähköpostivastauksissaan Woltin tekevän säännöllisiä tyytyväisyyskyselyjä läheteille.
– Suurelle osalle läheteistä tuo turvaa mahdollisuus ansaita joustavasti silloin kun haluaa ja se, että voi tienata ilman tiukkoja kieli- tai koulutusvaatimuksia. Nämä ovat monelle yllättävän oleellisia kysymyksiä, Pankakoski kertoo.
Lähettikampanjan mielestä työn joustavuus ei kuitenkaan toteudu toivotulla tavalla, vaan työ vastaa käytännössä työsopimuksella tehtävää työtä.
Kampanjoivien ruokalähettien mukaan työ täyttää työsuhteisen työn ehdot, koska sekä Wolt että Foodora johtaa ja valvoo työn suorittamista.
Mitä sanoo ammattiliitto ja tutkija?
Kun Foodora aloitti toimintansa Suomessa vuonna 2015, se tarjosi läheteille mahdollisuuden työsopimukseen, mutta sopimusten tekeminen on sittemmin pääasiassa lopetettu.
Enää ainoastaan lähettien tiimikapteeneilla on työsuhde yritykseen.
Woltilla ei ole koskaan ollut lähettejä työsuhteessa.
Britanniassa ruokalähettipalvelu Deliveroo sai jo vuonna 2017 moitteita työsuhteen muotoa hämärtävästä uudiskielestä.
PAM:n lakimies Suvi Vilchesin mukaan myös Suomessa toimivat alustat toimivat näin.
– Onko alustatalous tosiaan jotain niin uutta, että se putoaa kaiken rakennetun järjestelmän ulkopuolelle vai onko lopulta kyse vain teknologiasta, joka ei kuitenkaan muuta juridisesti sitä, mitä työltä odotetaan? Vilches pohtii.
Woltin Pankakoski kertoo, että yhtiön tekemien kyselyjen perusteella lähes kolme neljännestä sen läheteistä oli työhönsä tyytyväisiä.
Vilchesille tyytyväisyys ei riitä.
– Työoikeus lähtee työntekijän suojelusta. Työn suorittaja ei useinkaan ymmärrä mistä kaikesta lopulta luopuu, kun suostuu näennäisyrittäjäksi, Vilches sanoo.
Tutkijatohtori Paul Jonker-Hoffrén Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksesta näkee lähettien työssä sekä yrittäjyyden että työntekijyyden piirteitä.
– Alustatalouden keikkatyö on juridisesti hankalassa kolossa. Viime kädessä oikeuslaitos päättää, täyttääkö työmuoto enemmän työsuhteen vai yrittäjyyden kriteerejä.
Alankomaiden lisäksi oikeuden ennakkotapaus on annettu jo ainakin Australiassa, mistä Foodora päätti viime syksynä poistua kokonaan rahaongelmien ja oikeustoimien vuoksi.
Aihetta on käsitelty oikeudessa myös Espanjassa.
Miten yhtiöt vastaavat?
Matin puhelin piippaa tasaisesti. Mattia se ei tunnu häiritsevän.
Sovelluksessa on painike vain keikan vastaanottamiselle, ja ainoa tapa kieltäytyä on jättää sovellus hälyttämään, kunnes keikka tarjotaan jollekin muulle.
Woltin palkkiomaksumallin vuoksi Matti joutuu laskelmoimaan, kannattaako keikkoja ottaa vastaan.
Kuljettajilla on kahdeksan euron takuupalkka tunnilta, mutta jos keikkojen korvaukset ylittävät vuoron aikana tuntitaksan, ajetaan pelkillä provikoilla.
– Välillä toivon, että ei tulisi keikkaa. Jos tunnissa on vain kaksi keikkaa, se on polttoainekulujen kanssa sitten plus-miinus-nolla, Matti pohtii.
Woltin maajohtaja Henrik Pankakoski uskoo, että jos työsopimusmalliin siirryttäisiin, olisi lähettien tuntipalkka nykyistä palkkiota pienempi, kun monet maksut siirtyisivät työnantajan maksettaviksi.
Yhtiö myös todennäköisesti joutuisi vähentämään lähettien määrää ja heidän mahdollisuuksiaan vaikuttaa työvuorojen valintaan.
Myös Foodoran Shilei Zhang vetoaa siihen, että työn joustavuus kärsisi, jos läheteille tehtäisiin työsopimukset.
Alustatalous leviää perinteisille aloille
Alustatalouden itsensätyöllistäjät ovat vielä pieni joukko Suomessa.
Noin 14 000 suomalaista tienasi vähintään neljänneksen tuloistaan eri alustoilta vuonna 2017, kertoo Tilastokeskus.
Silti tunnettujen ruokalähetti- ja taksipalveluiden lisäksi myös perinteisemmillä aloilla näkyy kiinnostusta järjestää työtä alustatalouden periaatteita noudattaen.
Sovellukseen perustuvia töitä tarjoaa Suomessa ainakin jotkut siivousyritykset sekä Sanoman omistama varhaisjakeluyritys EarlyBird.
EarlyBird hoitaa lehtien varhaisjakelua Uudellamalla pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
Shilei Zhang uskoo vahvasti alustatalouden kasvupotentiaaliin.
– Kulutustottumukset muuttuvat. Lisäksi ihmisten tarve erilaisia työmuotoja kohtaan kasvaa, sillä työaikojen ja -määrien joustavuus nousee monelle entistä enemmän prioriteetiksi työtä valitessa, Zhang pohtii.
Samaa uskoo myös lähettikampanjan aktiivi, JHL:n toimitsija Matti Mamia, mutta pitää sitä uhkana.
– Mikä estäisi vaikka kaupan kassaa olemasta yksityisyrittäjä? Mamia pohtii.
Tutkijatohtori Paul Jonker-Hoffrén on arvioissaan maltillisempi.
– Onko viime kädessä niin paljon aloja, joille tämä malli sopisi? Se on aika pieni osa työn kokonaisuutta, mitä voitaisiin järjestää uudella tavalla, Jonker-Hoffrén pohtii.
Tutkija kuitenkin muistuttaa myös uhasta, joka syntyy, jos pienipalkkainen itsensätyöllistäminen yleistyy.
– Jos tämä ilmiö lähtee nousuun Suomessakin, ennen pitkää havaitaan, ettei ihmisillä ole eläkkeitä ja on hyvin pienet tulot.
Vaikka alustatalouden kasvua sekä odotetaan että pelätään, ei kumpikaan, Foodora tai Wolt, ole onnistunut tekemään siitä vielä kannattavaa.
Vaikka kumpikin yritys on onnistunut kasvattamaan liikevaihtoaan kohisten ja kasvattamaan toimintaansa, oli kummankin yhtiön toiminta tappiollista ainakin vielä vuonna 2017.
Foodoralle tappiota kertyi enemmän kuin liikevaihtoa ja Woltinkin tulos oli reilusti miinuksella.
Tilanne tuskin muuttuu merkittävästi, kun vuoden 2018 tilinpäätökset julkaistaan kesällä. Woltin Henrik Pankakoski toivoo toiminnan muuttuvan voitolliseksi joidenkin vuosien kuluttua.
– Wolt on yhtiönä yhä raskaasti tappiollinen, sillä investoimme laajentamiseen ja tuotekehitykseen, Pankakoski selittää.
Työnhaku päällä
Kolmen ja puolen tunnin lounasvuoro loppuu puoli kahdelta.
Sen aikana Matti saa yhteensä neljä keikkaa ja tuntipalkka nousee melkein kolmeentoista euroon tunnilta.
Ajettuja kilometrejä on kertynyt kolmisenkymmentä.
Matti on päivän ensimmäiseen työvuoroon varsin tyytyväinen.
– Nyt tuli hyvä tuntipalkka, mutta se voi toisena päivänä olla sitten pelkkä takuupalkka. Se vaihtelee paljon.
Seuraavan nelituntisen vuoron alkuun on puoli tuntia, siinä ehtii hyvin syödä eväät autossa.
Vaikka työ on Matin mielestä mukavaa, kokoajan on myös työnhaku päällä.
Juttua tarkennettu 31.3. kello 19.17, lisätty Henrik Pankakosken kommentit palkkiosta.
Korjaus kello 21:25, korjattu työtunneista tehtyä arviota noin neljästäkymmenestä noin kolmeenkymmeneen.
Juttua varten on haastateltu myös yhteensä neljää nykyistä tai entistä ruokalähettiä sekä Foodoralta että Woltilta, sekä tutkijatohtori Satu Ojalaa Tampereen yliopistosta.
LUE MYÖS:
10-tuntisia päiviä 2500 euron bruttopalkalla – rekkakuski ajaa usein ilman lisiä ja ylityökorvauksia