Kuusi vuotta opintoja on takana ja lääketieteen lisensiaatin tutkinto valmis. Christa Huuskonen ja Artturi Kesti sekä yli sata muuta lääkäriä valmistuivat Tampereelta perjantaina.
Huuskonen ja Kesti ovat molemmat lähdössä terveyskeskukseen töihin, mutta kumpikaan ei mene sinne jäädäkseen. Huuskonen menee viikon loman jälkeen vuodeksi Keuruun terveyskeskukseen.
– Menen tosi innostuneena. Ihan hyvä päästä työn ääreen.
Voisiko Christa Huuskonen kuvitella jäävänsä terveyskeskuslääkäriksi? Heistä on nyt kova pula.
– Terveyskeskus on kyllä varmasti erittäin monipuolinen työpaikka. Siellä näkee elämänkirjoa. Itse ajattelin suuntautua kuitenkin kirurgiaan, Huuskonen sanoo.
Pakollinen työjakso
Erikoistuvien lääkäreiden pitää suorittaa yhdeksän kuukauden pakollinen työjakso terveyskeskuksessa. Artturi Kesti menee töihin Kauhajoen terveyskeskukseen.
– Menen tosi hyvillä mielin, koska olen ollut aiemminkin Kauhajoella.
Kesti alkaa suorittaa siviilipalvelusta kesällä Tampereen sydänsairaalassa, koska haluaa erikoistua kardiologiaan.
– En näe todennäköisenä vaihtoehtona terveyskeskuslääkärin ammattia, Kesti sanoo.
Kesti ja Huuskonen sanovat, että terveyskeskuksessa tulee varmasti eteen tapauksia, joihin on tutustunut vain kirjoissa tai hyvä, jos niissäkään. Apua nuoret lääkärit kertovat saavansa vanhemmilta kollegoilta.
Yli 400 lääkäriä tarvittaisiin lisää
Suomen terveyskeskukset kaipaavat kipeästi lääkäreitä, mutta nuoria lääkäreitä on vaikea houkutella edes palkalla.
Viime lokakuussa vajaat kuusi prosenttia lääkärin tehtävistä (siirryt toiseen palveluun) oli hoitamatta Suomessa. Suurin lääkärivaje oli Kainuussa, missä vaje oli lähes 20 prosenttia. Koko Suomessa on 228:n kokoaikaisen lääkärin vajaus. Lisäksi johtavat lääkärit ovat arvioineet, että terveyskeskuksiin tarvittaisiin vajaat 200 vakanssia lisää.
Lääkäreitä tarvittaisiin siis yli 400 lisää. Ei ihmekään, että vastavalmistuneiden lääkärien ei tarvitse stressata töiden saamisesta.
Esimerkiksi Tampereella tarjottiin aloittavalle lääkärille 5 000 euron kokonaispalkkaa, mutta Aamulehden mukaan (siirryt toiseen palveluun) hänelle oli tarjottu jo 8 000 euroa toisaalta. Lääkäriliitto on kuullut tällaisista summista, mutta ne ovat liiton mukaan yksittäisiä.
– Yksittäisissä tapauksissa palkkatarjoukset voivat olla hyvinkin korkeita, useita tuhansia euroja yli sopimustason. Tällöin kyse lienee enemmän tilapäisjärjestelystä, Lääkäriliiton tutkimuspäällikkö Jukka Vänskä sanoo.
Kukaan tuntemani lääkäri ei halua tehdä työtään "sinne päin".
Eino Solje
Vastavalmistuneen taulukkopalkka on 3 340 euroa ilman lisiä. Monella paikkakunnalla lääkäri saa huomattavasti enemmän. Lääkärien keskipalkka oli pari vuotta sitten noin 6 500 euroa.
Itä-Suomen ja Tampereen yliopistojen sekä Lääkäriliiton yhteisessä tutkimuksessa nuorilta lääkäreiltä kysyttiin, mikä vaikuttaa työpaikan valintaan. 18-kohtaisessa listassa palkka sijoittui vasta sijalle 11.
Nuorille lääkäreille palkkaa tärkeämpiä olivat työn ammatillinen kiinnostavuus, työpaikan sijainti, erikoistumisvaihe tai muu urakehitys sekä perhesyyt.
Mahdoton tehtävä
Suomen Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki sanoo, että moni nuori lääkäri kokee, että terveyskeskus on mission impossible, mahdoton tehtävä.
– Potilaat ovat tyytymättömiä, omaiset ovat tyytymättömiä, esimiehet ovat tyytymättömiä, jos hoidetaan liian vähän potilaita, ja hoitajat ovat paineessa. Terveyskeskuslääkäri on puun ja kuoren välissä, Myllymäki kuvaa.
Terveyskeskuksiin on siirretty erikoissairaanhoidosta yhä vaativampia potilaita. Monisairaan vanhuksen hoitaminen on ihan erilaista kuin potilaan kohtaaminen työterveyshuollossa.
Lääkäreille ei ole Myllymäen mukaan varattu tarpeeksi aikaa esimerkiksi lääkereseptien uusimiseen. Lääkäri ei ole välttämättä edes tavannut potilasta, ja hänen pitäisi lyhyessä ajassa käydä läpi sairaushistoria ja miettiä, tarvitaanko uusia laboratoriokokeita tai varmistua, ettei lääke päädy katukauppaan.
Muistisairasta ei hoida vartissa
Joensuulainen Eino Solje on Nuorten Lääkärien yhdistyksen varapuheenjohtaja. Hän hoitaa työssään paljon muistisairaita.
– Jopa yli tunnin vastaanotto, jonka aikana saadaan lääkeasiat, lääkkeiden korvattavuudet, kokonaislääkitys arvioitua, kuntoutussuunnitelmat tehtyä ja omaisten kanssa keskusteltua, on varmasti kustannustehokas, vaikka saattaa tilastoissa näyttääkin tuottamattomalta työltä. Vastaanottojen aikataulun pitää olla sellainen, että on aikaa kuunnella potilasta, Solje sanoo.
Solje sanoo, että palkalla on vaikea houkutella, jos työn tekemisen edellytykset ovat pielessä. Nuoret lääkärit kaipaavat koulutusta ja tukea.
Hyvin toimivassa terveyskeskuksessa vastaanottoajat ovat Soljen mukaan riittävän mittaisia potilaiden tulosyihin nähden. Monisairaan vanhuksen ongelmia ei ratkota 15 minuutissa.
– Sellaisiin yksiköihin, joissa vastaanottoajat on vedetty minimiin, paperitöille ei ole varattu aikaa, eikä senioritukea ole saatavilla, on varmasti vaikeaa saada nuoria lääkäreitä, vaikka palkka olisikin suurempi. Kukaan tuntemani lääkäri ei halua tehdä työtään "sinne päin", Solje sanoo.
Työkuorma pelottaa
Lääkäriliiton Myllymäen mukaan terveyskeskuksissa on kolme asiaa pielessä. Ensinnäkin terveyskeskuksissa on hänen mukaansa liian vähän virkoja, mikä johtaa siihen, että työkuorma on suuri.
Palkkauksella voi houkutella lääkärin yleensä vain lyhyeksi aikaa, jos työolot eivät muuten mahdollista työn tekoa eli potilaiden hoitamista kunnolla.
Jesper Perälä
Lääkäriliiton laskelmien mukaan 20 vuodessa sairaaloihin on tullut 3 000 uutta lääkärin virkaa, työterveyshuoltoon ja yksityiselle 1 000 virkaa lisää kumpaankin. Samassa ajassa terveyskeskuksiin on Myllymäen mukaan tullut vain 350 uutta virkaa, vaikka työ on entistä raskaampaa.
Samaa sanoo Nuorten Lääkärien Yhdistyksen helsinkiläinen puheenjohtaja Sara Launio.
– Yleislääkärin työ on lääkärintyön ydintä, joka on monipuolisuudessaan edelleen monille nuorille kiinnostava ja haluttu työ. Terveyskeskustyön järjestämiseen liittyen on kuitenkin haasteita. Jatkuvasti kuulee viestiä työn venymisestä työpäivän ulkopuolelle ja kiivaasta työtahdista.
Joka neljäs lääkäri on erikoistuva lääkäri
Myös virkarakenne on ongelma. Terveyskeskuksessa ei ole erikseen erikoistuvan lääkärin virkoja kuten sairaaloissa.
Kaikkiin erikoislääkäritutkintoihin kuuluu yhdeksän kuukauden terveyskeskuspalvelu. Kyse on erikoistumiskoulutuksen osasta, joka tulee tehdä jossain vaiheessa koulutusta.
Suomen terveyskeskuksissa olevista lääkäreistä joka neljäs on tällainen erikoistuva lääkäri, joka on vain yhdeksän kuukautta talossa. Perehdyttyään hän lähtee pois ja potilaat joutuvat tottumaan vaihtuviin lääkäreihin.
Myllymäen mukaan terveyskeskuslääkärit ovat niin purjeessa töidensä kanssa, etteivät nuoret lääkärit kehtaa välttämättä kysyä neuvoa kokeneilta kollegoilta.
Tamperelainen nuori lääkäri Jesper Perälä sanoo, että terveyskeskukset voisivat panostaa tämän työjakson sisältöön nykyistä enemmän. Myös Perälä on Nuorten Lääkärien yhdistyksen hallituksessa.
– Nuorta erikoistuvaa lääkäriä ei pitäisi nähdä vain yhdeksässä kuukaudessa loppuun kulutettavana työvoimana, vaan koulutettavana ammattilaisena, jonka osaamisen kehittämiseen kannattaa panostaa. Näin terveyskeskusjakso saisi nuoret jäämään useammin terveyskeskuksiin töihin.
Hyvään työpaikkaan kuuluvat Perälän mukaan myös riittävä tuki ja ohjaus, sekä mahdollisuudet kouluttautua ja kehittää omaa työtään.
– Kun nämä asiat ovat kunnossa, ei suuria palkkahoukuttimia tarvita, vaikka työpaikka olisikin hieman syrjäisemmällä seudulla. Palkkauksella voi houkutella lääkärin yleensä vain lyhyeksi aikaa, jos työolot eivät muuten mahdollista työn tekoa eli potilaiden hoitamista kunnolla.
Joustot kiinnostaisivat
Sara Launio ei usko siihen, että pakollinen työjakso saisi nuoret jäämään terveyskeskuksiin töihin. Eivät usko muutkaan haastatellut lääkärit.
Jos pakko tai palkka eivät auta, mikä sitten?
Virkojen määrän, virkarakenteen ja työkuorman lisäksi nuoret lääkärit nostavat esille joustot.
Sara Launion mukaan lääkäreiden pitäisi saada suurempi mahdollisuus suunnitella omaa työaikaansa kuin nyt. Lapsiperhearjessa auttaisi mahdollisuus lyhentää työaikaa, tutkijaa taas osa-aikainen työviikko.
– Toiselta paikkakunnalta tulijat tekevät mielellään esimerkiksi 3–4 pidempää työpäivää niin, että myös kotipaikkakunnalla ehtii olla.
– Suuri osa etenkin terveyskeskuslääkärin työstä on asiantuntijatyötä, jota voisi sijoittaa joustavasti lääkärin omien työskentelymieltymysten mukaan, Launio sanoo.
Lääkärien sijoittumiseen vaikuttaa myös, miten puolisolle on tarjolla töitä.
– Perheelliselle tärkeitä ovat myös sosiaaliset turvaverkot paikkakunnalla. Yleensä tk-työhön kuuluu myös päivystämistä virka-ajan ulkopuolella, Solje sanoo.
Ei mikään "arvauskeskus"
Myös maine ja yhteiskunnallinen keskustelu vaikuttavat. Sote-keskustelussa on puhuttu paljon terveyskeskuksista.
– Terveyskeskuksista on tullut ”arvauskeskuksia” ja joissain sanankäänteissä jopa jonkinlaisia sylkykuppeja. Myös poliitikot puhuvat välillä alentuvasti terveyskeskuksista. Monissa terveyskeskuksissa tehdään aivan erinomaista työtä hoitamalla potilaat kansainvälisestikin arvioiden ensiluokkaisesti, Eino Solje sanoo.
Miten vastavalmistuneet lääkärit näkevät tulevan työnsä terveyskeskuksessa?
– Voi olla, että terveyskeskuksessa pystyy vaikuttamaan itse asioihin vähän, Christa Huuskonen sanoo.
Artturi Kesti sanoo, että jonkun muun pitää miettiä säästöt kuin lääkärin.
– En pidä hyvänä lääkärinä sellaista lääkäriä, joka säästää tutkimuksista. Tutkimukset tehdään lääketieteellisin perustein ja joku muu sanoo, mistä säästetään.
Lue lisää:
Pikkukuntien lääkäripulaa helpotetaan teknologian avulla – potilas voi olla 100 kilometrin päässä lääkäristä Väkivaltaa, uhkailua ja järjetön työtaakka – selvitimme, miksi lääkärit eivät halua työskennellä päivystyksissä