Lisää aikaa kavereiden kanssa, lisää omaa aikaa, enemmän aikaa yhdessä perheen ja vanhempien kanssa. Nämä olivat lasten suurimpia toiveita opetus- ja kulttuuriministeriön teettämässä koululaiskyselyssä.
Kyselyyn vastasi 95 000 peruskoululaista – noin 10 000 lasta jokaiselta luokka-asteelta.
Kolmannen kerran tehdyssä kyselyssä selvitettiin tällä kertaa muun muassa lasten ja nuorten tyytyväisyyttä elämään, halua vaikuttaa asioihin ja sitä, millaisia harrastuksia he kaipaavat.
Tällä ja aiemmin tehdyillä kyselyillä on vaikutusta siihen, millaisiin harrastuksia edistäviin hankkeisiin opetus- ja kulttuuriministeriö jakaa rahaa.
Lisää harrastuksia toivoi kuitenkin vain 15 prosenttia vastanneista lapsista ja nuorista. Sen sijaan yli puolet toivoi enemmän vapaata aikaa ja yhdessäoloa kavereiden ja läheisten kanssa.
Myös Helsingin Viikin normaalikoulussa oma aika oli koululaisten toivelistan kärjessä.
Seitsemäsluokkalaiset Ivan Gogolev ja Jamal Ogbu haluaisivat viettää aikaa enemmän erityisesti kavereiden kanssa.
– Vaikka minulla onkin kivat harrastukset, niin joskus tuntuu, että on liian vähän aikaa. Välillä on kivaa vaan hengailla ja chillaa, Ivan Gogolev pohtii.
Ogbu on samaa mieltä. Koulupäivät on hänen mielestään pitkiä. Läksyt ja kokeet vievät paljon aikaa.
– Sitä tietysti kaikki toivoo, että olisi vähemmän kokeita ja läksyjä, mutta näin se on, Ogbu hymyilee.
Tuleva lapsiasiavaltuutettu kehottaa kuuntelemaan lasten viestiä
Turun yliopiston sosiaalityön professori ja toukokuun alussa lapsiasiavaltuutettuna aloittava Elina Pekkarinen pitää oman ajan tarvetta tärkeänä havaintona.
Pekkarinen on perehtynyt tutkijana nuorten näkemyksiin ja hyvinvointiin muun muassa Nuorisobarometria tehdessä. Oman ajan tarve on noussut esiin myös muissa lasten leikkejä ja vapaa-aikaa koskevissa tutkimuksissa.
– Lasten mahdollisuus omaan aikaan on kaventunut. Esimerkiksi sinänsä hyvää tarkoittavat ilta- ja aamupäiväkerhot vievät tilaa ajalta, joka ennen oli useimmiten lasten omaa ja ohjelmoimatonta aikaa.
Aikuisille voi näyttäytyä uhkaavana, jopa vaarallisena, jos lapset ovat ilman ohjausta tai välitöntä valvontaa. Pekkarinen kuitenkin muistuttaa, että jokaisen lapsen ja nuoren identiteetin rakentumiselle on hyödyllistä olla välillä ilman ohjattua toimintaa.
– Ihmisen kasvuun kuuluvat myös hetket, jolloin mitään ei tapahdu. Tylsistyminen on tervettä, se lisää luovuutta ja kykyä ongelmanratakaisuun.
Harrastukset ovat toki hyvä tapa järjestää vapaa-aikaa ja myös löytää ystäviä. Kyselyssä kymmenien tuhansien lasten toive vapaasta yhdessäolosta voi kuitenkin kertoa myös liian aikataulutetusta ja ohjelmoidusta arjesta.
Aikuisten tuntosarvien pitää olla siis koholla.
– Meillä on ehkä hieman liikaakin sellaista harrastususkoa. Ajatellaan, että harrastukset ovat se taikatemppu, jolla lasten ja nuorten hyvinvointia lisätään. Näin se ei kuitenkaan aina ole. Harrastus voi olla myös kuormittava, jopa ahdistava.
Lähes joka viides kaipaa kaveria
Viime aikoina paljon puhuttanut yksinäisyys näkyy myös tässä kyselyssä: lapsista ja nuorista 17 prosenttia – siis lähes joka viides – haluaisi lisää kavereita.
Kyselyn perusteella näyttää myös siltä, että moni kaveria kaipaava lapsi ei ole myöskään kovin tyytyväinen elämäänsä.
Yksinäisyyden ja hyvinvoinnin välinen yhteys on noussut selvästi esiin muissa tutkimuksissa, esimerkiksi Kouluterveyskyselyssä. Tämä on professori Elina Pekkarisen mielestä tämän valtakunnallisen koululaiskyselynkin tärkeintä antia.
– Uutta ja yllättävää se ei siis ole, mutta kyllä se tässäkin kyselyssä hätkähdyttää. Minun mielestäni pitää kiinnittää nyt tarkalla silmällä huomiota yksinäisyyden ja kavereiden merkitykseen.
Sosiaalisten suhteiden vahvistamiseen pitää tulevan lapsiasiavaltuutetun mielestä panna nyt paukkuja. Vertaissuhteiden vahvistaminen täytyy ottaa työvälineeksi niin kouluissa kuin vapaa-ajallakin – myös perheissä, ja ihan tosissaan.
– Meillä puhutaan paljon koulukiusaamisesta ja harrastusten tärkeydestä, mutta ei kuitenkaan kovin paljoa tarkemmin mietitä, miten yksinäisyyttä voitaisiin torjua.
Tutkija: Hokema passiivisista nuorista voidaan unohtaa
Uusimmassa Nuorisobarometrissa kävi ilmi, että nuorten kiinnostus politiikkaan on kasvanut.
Myös tänään keskiviikkona julkistettu opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallinen koululaiskysely vahvistaa, että nuorilla on halu vaikuttaa asioihin. Varsinkin niihin, jotka ovat lähellä omaa arkea.
Joka kolmas lapsi tai nuori halusi vaikuttaa kouluruokailuun ja välitunteihin. Heillä on mielessään myös ajatuksia siitä, mitä pitäisi tehdä.
Joka neljännellä oli halua ja ideoita vaikuttaa oppitunteihin, luontoon ja luonnonsuojeluun sekä esimerkiksi älylaitteiden käyttöön koulussa.
Professori Elina Pekkarisen mielestä on erittäin tärkeää, että lasten ja nuorten ääntä myös kuullaan. Siinä on hänen mielestään kouluissa kunnostauduttu aiempaa paremmin. Kyselyillä ja osallistamisella pitääkin olla oikeasti vaikutusta.
– Ei ole hyvä, jos lapsille tulee jo hyvin pienenä tunne, etteivät he pysty vaikuttamaan arjessa tapahtuviin asioihin. Se on omiaan estämään jatkossakin osallistumista ja motivaatiota muuttaa asioita, Pekkarinen muistuttaa.
Viikin normaalikoulun kuudesluokkalainen Laura Koskinen kokee, että ainakin omassa koulussa oppilaiden ääntä kuullaan.
Hän on mukana koulunsa Kestävän kehityksen -raadissa. Raadissa oppilaat pohtivat keinoja, miten arki koulussa pyörisi ympäristöystävällisemmin.
Viime aikoina raatilaiset ovat esimerkiksi pohtineet, miten kouluruokaa menisi vähemmän roskiin.
– Vaikuttaminen on kivaa. Sitä tuntee itsensä paremmaksi, kun pystyy vaikuttamaan asioihin. Kaikkia se ei kiinnosta, ja ne odottaa, että muut tekee, mutta minusta se on tosi kivaa.