Osa kunnista on pakkoraossa lääkäripulassa. Koska kuntien pitää lain mukaan hoitaa terveyspalvelut, kunnat tarjoavat korkeaa palkkaa, että saisivat terveysasemille lääkäreitä. Ellei tämäkään auta, voidaan turvautua ostopalveluihin tai ulkoistaa palvelut.
Näin sanoo Kuntaliiton asiantuntijalääkäri Tuula Kock.
– Vuokrafirmojen kautta on maksettu lääkäreille korkeaa palkkaa. Se on hätäratkaisu siihen, jos ei muuten saada lääkäriä, Kock sanoo.
Yle kertoi tiistaina, kuinka 5 000 euron palkkakaan ei enää houkuta nuoria lääkäreitä terveyskeskuksiin.
Viime lokakuussa vajaat kuusi prosenttia lääkärin tehtävistä oli hoitamatta Suomessa, kertoo Lääkäriliitto. Suurin lääkärivaje oli Kainuussa, missä vaje oli lähes 20 prosenttia. Koko Suomessa on 228:n kokoaikaisen lääkärin vajaus. Lisäksi johtavat lääkärit ovat arvioineet, että terveyskeskuksiin tarvittaisiin vajaat 200 vakanssia lisää.
Lääkäreitä tarvittaisiin siis yli 400 lisää. Kuntaliiton asiantuntija pitää määrää oikeana arviona. Kockin mukaan lääkäripula on syynä jonoihin.
– Osassa terveyskeskuksista tilanne on hyvä, osassa vaikea. Kuntalaisten etu olisi, että terveyskeskuksessa olisi kokeneita ja pysyviä lääkäreitä, Kock sanoo.
Syrjäseuduilla asuu keskimääräistä enemmän iäkkäitä potilaita, joten avuksi tarvitaan Kuntaliiton mukaan etäpalveluita ja liikkuvia palveluita.
Nuoret lääkärit toivoivat sitä, että potilastyöhön olisi nykyistä enemmän aikaa.
"Tosiasia on myös, että lääkärikunta on naisistunut"
Palkka on vasta sijalla 11. kun nuoret lääkärit miettivät työpaikan valintaa. Tärkeämpää on ammatillinen kiinnostavuus, urakehitys tai perhesyyt.
Tämä ei tule Kuntaliiton asiantuntijalääkärille yllätyksenä.
– Olen itse ollut 20 vuotta yleislääkärinä terveyskeskuksessa ja ollut ylilääkärinä. Olen ohjannut paljon nuoria, tässä ei ole mitään uutta. Tähän pitää kiinnittää lisää huomiota.
Tuula Kockin mukaan on ongelmallista, että moni terveyskeskus ei huomioi tarpeeksi nuoria lääkäreitä. Yleislääketiedettä ei opi pelkästään kirjoista, vaan se vaatii potilaiden näkemistä.
Myös lääkärikunnan naisistuminen vaikuttaa Kockin mukaan.
– Tosiasia on myös, että lääkärikunta on naisistunut. Puolison työpaikka on ratkaiseva tekijä. Se on syy, miksi syrjäseudulle on vaikea saada pysyvää lääkäriä, jos puolisolle ei löydy töitä. Onni on, jos löytyy lääkäripariskunta.
"Sana kulkee nopeasti"
Nyt joka neljäs lääkäri terveyskeskuksessa on erikoistuva nuori lääkäri, joka ei ole tullut yleensä jäädäkseen. Terveyskeskuksissa ei ole erikoistuvan lääkärin virkoja, kuten sairaaloissa. Kockin mielestä tämän muuttamista pitää pohtia.
– Terveyskeskuslääkärin työ on tänä päivänä hyvin vaativaa ja kestää aikansa, että siihen oppii. Pitäisi olla enemmän opetusterveyskeskuksia ja ainakin toimenkuvan pitäisi olla räätälöity.
Jos kunnassa on lääkäripula, nuori lääkäri ei välttämättä saa tarpeeksi ohjausta, mikä johtaa siihen, ettei hän halua enää töihin terveyskeskukseen. Toisaalta osa terveyskeskuksista ei vain kiinnitä riittävästi huomiota nuorten ohjaukseen.
Isoissa kunnissa on tutorlääkärien virkoja, joiden tehtävä on keskittyä nuorten ohjaukseen.
– Sana kulkee nuorten lääkärien keskuudessa nopeasti, mitkä paikat ovat suosittuja. Jotkin paikoista eivät ole suosittuja, ja se kertoo jostain.
Päivystystä vähän sairaalaan verrattuna
Jos ohjaus on hyvin järjestetty, nuori saattaa kiinnostua yleislääketieteestä ja erikoistua siihen. Ohjauksen järjestäminen ei aina ole kiinni terveysaseman koosta, vaikka isommassa terveyskeskuksessa se on helpompi järjestää.
– Nuorille lääkäreille ensimmäiset kokemukset ovat äärimmäisen tärkeitä. Jos ohjaus on hyvin hoidettu, mieli voi kääntyä. Terveyskeskuslääkärin hyvä puoli on, että päivystystä on erittäin vähän verrattuna sairaalaan.
Nuoret lääkärit kaipasivat myös lisää joustoja töihin. Kuntaliiton asiantuntijalääkäri Tuula Kock sanoo, että vuokrafirmat menestyivät, kun tarjosivat lääkäreille esimerkiksi kolmeksi päiväksi viikossa töitä.
– Joustot ovat tänä päivänä yksi asia, mitä kannattaisi hyödyntää enemmän.