Suomi ei ole päästövähennysten ykkönen, Juha Sipilä lupasi 2015 kotinsa yleisesti turvapaikanhakijoiden käyttöön, lyhyellä aikavälillä oppivelvollisuuden pidennys ei maksa itseään takaisin.
Yle poimi poliitikkojen lausuntoja faktantarkistukseen.
Tarkistukseen valitaan lausuntoja, jotka sisältävät selkeän väitteen. Emme tutki mielipiteitä.
Väitteitä arvioidaan viisiportaisella asteikolla. Jos väitteen faktat täsmäävät, se on totta, mikäli eivät, se on väärin.
Jos väite on oikeilla jäljillä, mutta epätarkka, saa se leiman enimmäkseen totta. Mikäli väitteessä on virhe, mutta sen kaikkien faktojen ei voi suoraan sanoa olevan väärin tai jos se sisältää väärin tulkittuja tosiasioita, saa se leiman enimmäkseen väärin. Mikäli faktat ovat sellaisia, ettei niiden todenperäisyyttä voi arvottaa, katsotaan väite tulkinnanvaraiseksi.
Seuraamme muun muassa lehtihaastatteluissa, vaalitenteissä, mainoksissa sekä sosiaalisessa mediassa esitettyjä väitteitä.
Faktantarkistuksen aiemmat artikkelit löytyvät Ylen verkkosivuilta. Ensimmäinen kooste julkaistiin 22.3. ja toinen kooste 29.3.
Putkosen väite turpeen työllistämisvaikutuksista noin 196 000 työllisen verran pielessä
Väite: Turve työllistää Suomessa noin 200 000 ihmistä.
Lähde: Perussuomalaisten Matti Putkonen Ylen ilmastotentissä 4.4.
Tuomio: Kansanedustajaehdokas Matti Putkosen (ps) esittämät 200 000 työntekijän työllisyysvaikutukset haastettiin jo Ylen ilmastotentin aikana, kun juontaja Antti Koistinen viittasi Bioenergia ry:n tuoreeseen tiedotteeseen (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan turvetuotannon suora työllistävä vaikutus viime vuonna oli noin 2 300 henkilötyövuotta.
Putkonen yritti kiertää ristiriidan viittaamalla turvetuotannon kokonaisvaikutuksiin.
Kokonaisvaikutuksiin voidaan laskea työllistämisen suorien vaikutusten lisäksi välilliset vaikutukset.
Välillisillä vaikutuksilla tarkoitetaan sitä, että esimerkiksi työkoneiden valmistus turvealan käyttöön lisää työllisyyttä myös muilla toimialoilla.
Turvetoimialaa edustavan Bioenergia ry:n mukaan turvetuotannon välillinen työllistävä vaikutus oli noin 4 200 henkilötyövuotta. Tässä luvussa ovat mukana suoraan turvealalla työskentelevien lisäksi myös muilla toimialoilla työskentelevät.
Bioenergia ry:n lisäksi turvetuotannon työllisyysvaikutuksia on selvittänyt esimerkiksi Teknologian tutkimuskeskus VTT vuonna 2010.
Työ- ja elinkeinoministeriön tilauksesta tehdyssä VTT:n selvityksessä (siirryt toiseen palveluun) turvetuotannon kokonaistyöllisyysvaikutukseksi arvioitiin 12 350 henkilötyövuotta. Tästä suorien työllisyysvaikutusten osuus oli 4 155 henkilötyövuotta.
Missään laskelmassa viime vuosilta ei päästä lähellekään Putkosen mainitsemaa 200 000 työllisen vaikutusta, ja tuoreimmissa laskelmissa työllistävä vaikutus on maksimissaan 4 200 henkilötyövuotta. Putkosen väite on siis väärin.
Putkosen väite Suomen päästövähennyksistä menee metsään
Väite: Päästöjen vähentämisessä "Suomi on tehnyt enemmän ja nopeammin kuin yksikään muu EU-maa."
Lähde: Perussuomalaisten Matti Putkonen Ylen ilmastotentissä 4.4.
Tuomio: Putkonen toisti väitteensä useaan kertaan pitkin vaalitenttiä hiukan eri sanoin. Jotta väite olisi totta, pitäisi Suomen olla yksiselitteisesti paras päästöjen vähentäjä Euroopassa.
Päästövähennyksiä verrataan yleensä vuoden 1990 tasoon, ja tämän vuoden myös Putkonen mainitsee.
Päästövähennyksistä puhuttaessa lasketaan kokonaispäästöt niin kutsuttuina hiilidioksidiekvivalentteina – eli eri päästöt muunnetaan vastaamaan hiilidioksidipäästöjä. Päästövähennyksiä voi laskea usealla tavalla. Eurostat tarkastelee päästöjä ensisijaisesti ilman ns. LULUCF-sektoria, joka mittaa muun muassa maankäyttöä, sen muutosta ja metsien käyttöä.
LULUCF-sektorin laskeminen mukaan lukuihin muuttaa Suomen tilannetta merkittävästi, sillä Suomessa on metsää ja sen muodostamaa hiilinielua huomattavasti enemmän kuin useimmissa EU-maissa.
Tuoreimmat EU-tason luvut aiheesta taas on koostanut Eurostat kesäkuussa 2018 (siirryt toiseen palveluun). Niissä tarkastellaan aikaväliä 1990–2016
Eurostatin tilastolla mitaten, ilman metsiä ja maankäyttöä laskettuna, EU-maat ovat vähentäneet päästöjään keskimäärin noin 22 prosenttia. Samassa tilastossa Suomen vähennys on noin 16 prosenttia.
Tilastokeskus ilmoittaa Suomelle hiukan paremman luvun: maaliskuun lopulla raportoitujen tuoreimpien lukujen (siirryt toiseen palveluun) mukaan Suomen päästöt ovat ilman LULUCF-sektoria vähentyneet noin 22 prosenttia vuodesta 1990 vuoteen 2017.
Noilla luvuilla olemme vähennyksissä eurooppalaista keskitasoa. Putkosen väite, että Suomi on päästövähennyksissä kirkkaasti paras, on siis väärin.
Koska päästövähennysten laskentatapoja on monta, Yle kysyi Putkoselta perusteita luvuilleen.
Hän kertoi lähteekseen Maaseudun Tulevaisuudessa julkaistun artikkelin (siirryt toiseen palveluun). Siinä todetaan, että Suomen nettopäästöt ovat vuodesta 1990 lähtien vähentyneet lähes tuplasti enemmän, kuin EU:n päästöt keskimäärin.
Putkosen käyttämässä luvussa Suomi nousee siis EU:n keskitason yläpuolelle. Jutussa ei ole tarkasti avattu, miten sen luvut on laskettu. Se näyttäisi kuitenkin täsmäävän Suomen vähennyksiin, kun mukaan lasketaan myös LULUCF-sektori.
Edes Putkosen käyttämällä mittarilla Suomi ei silti ole mitenkään ylivoimainen Euroopassa. Tuoreimmassa YK:n koosteessa (siirryt toiseen palveluun) Suomi on LULUCF huomioiden vähentänyt päästöjään vuosina 1990–2016 noin 44,5 prosenttia. EU:n keskiarvo on 25,9 prosentin vähennys. Suomea enemmän päästöjään ovat vähentäneet ainakin Bulgaria, Liettua, Romania, Ruotsi, Unkari ja Viro.
On tulkinnanvaraista, missä yhteyksissä mitäkin laskutapaa on mielekästä käyttää, mutta Suomen päästövähennykset eivät ole mitenkään yksiselitteisesti huipputasoa EU:ssa.
Eri laskutavoilla Suomi voi olla päästövähennyksissään Euroopan keskitasoa tai sen yli, mutta ei nouse vertailun kärkeen. Putkosen väite, että Suomi olisi EU:ssa päästövähennysten selkeä ykkönen, on siis väärin.
Väyrysen väite turvapaikanhakijoiden käännyttämisestä ei pitänyt paikkaansa
Väite: Euroopan tuomioistuimen päätöksen mukaan Suomi olisi voinut käännyttää rajalta Ruotsin kautta Suomeen pyrkineet turvapaikanhakijat.
Lähde: Seitsemän tähden liikkeen puheenjohtaja Paavo Väyrynen, Ylen ja Kalevan Puolen Suomen vaalitentti 1.4.
Tuomio: Paavo Väyrynen viittasi Euroopan tuomioistuimen päätökseen, joka hänen mukaansa osoittaa, että Suomen olisi ollut mahdollista käännyttää rajalta Ruotsin kautta Suomeen pyrkineet syksyllä 2015.
Sisäministeriön Maahanmuutto-osaston lainsäädäntöjohtaja Riitta Koponen kertoo, ettei mikään tuomioistuin ole tehnyt sellaista päätöstä, jonka nojalla Ruotsista tulleet olisi voitu käännyttää. Myöskään Eurooppa-oikeuden professorin Juha Raition tiedossa ei ole tällaista päätöstä.
Väyrynen selvensi Ylelle, että hän tarkoitti EU-tuomioistuimen ratkaisua vuodelta 2017 (siirryt toiseen palveluun).
Päätös koski joukkoa Afganistanista ja Syyriasta tulleita turvapaikanhakijoita, jotka olivat ylittäneet EU-rajan ensimmäiseksi Kroatiassa. Siellä kroatialaisviranomaiset olivat kuljettaneet heidät eteenpäin, jotta he hakisivat turvapaikkaa toisista EU-maista.
EU-tuomioistuimen päätöksen mukaan Kroatialla oli velvollisuus käsitellä laittomasti ulkorajansa ylittäneiden tulijoiden hakemukset.
Vastakkain oli tulkinta, jonka mukaan siirtolaiskriisissä oli kyse poikkeuksellisista olosuhteista, joissa hakemuksen käsittelystä vastuussa olivat ensimmäisen EU-maan sijaan ne maat, joissa hakemus jätettiin.
Myös Yle uutisoi tuomioistuimen päätöksestä tuoreeltaan.
Päätöksessä oli kyse niin kutsutun Dublin-asetuksen soveltamisesta. Asetus määrittelee, missä maassa hakijan turvapaikkahakemus käsitellään.
Asetuksessa yleisin turvapaikkahakemuksen käsittelyn vastuuperuste koskee sitä, mihin EU-maahan turvapaikanhakija on ensimmäisenä saapunut, eli ylittänyt EU:n ulkorajan.
Maahanmuutto-osaston lainsäädäntöjohtaja Riitta Koponen kertoo, että ongelmana on usein sen selvittäminen, mikä on ollut ensimmäinen EU-valtio, mihin turvapaikanhakija on saapunut.
Ruotsista Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden tilanteeseen ratkaisu ei vaikuta, sillä Dublin-asetusta on Ruotsin suhteen sovellettu koko ajan.
Suurimmalle osalle Ruotsin kautta Suomeen saapuneista turvapaikanhakijoista Ruotsi on ollut vain läpikulkumaa ja EU-raja on ylitetty ensin jossain muualla. Sisäministeriön mukaan kauttakulusta ei tule maalle millään perusteella vastuuta turvapaikkahakemuksen käsittelystä.
Dublin-asetuksessa on useita vastuuperusteita (siirryt toiseen palveluun). Esimerkiksi jos turvapaikanhakijalla on maassa perheenjäseniä, tai valtio on myöntänyt hakijalle oleskeluluvan, on kyseinen valtio vastuussa turvapaikkahakemuksen käsittelystä.
Jos mikään muu vastuuperuste ei sovellu, hakemuksen käsittelee valtio, jossa hakemus on jätetty.
Suoraa käännytystä ei Dublin-säännösten mukaankaan voi tehdä, kertoo kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen Turun yliopistosta.
Valtion tulee tutkia Eurodac-tietokannasta, missä EU-valtioissa hakija on rekisteröity ensimmäisenä tai missä hän on hakenut turvapaikkaa. Jos tällaista ei ole ja hakemus esitetään ensimmäisenä Suomen viranomaisille, mitään automaattista käännytysoikeutta ei Korhosen mukaan ole.
Käännytysperuste tulee myös tutkia jokaisen hakijan kohdalla erikseen.
Väyrysen esiin nostama EU-tuomioistuimen päätös ei olisi oikeuttanut Suomea käännyttämään Ruotsin kautta Suomeen pyrkineitä turvapaikanhakijoita. Väite on siis väärin.
Sipilä kuvaili väärin lupaustaan kotinsa avaamisesta turvapaikanhakijoille
Väite: Juha Sipilän tarjous turvapaikanhakijoiden majoittamisesta hänen Kempeleen kotiinsa koski vain tiettyä pakolaisperhettä.
Lähde: Juha Sipilä, Ylen ja Kalevan Puolen Suomen vaalitentti 1.4.
Tuomio: Perussuomalaisten Jussi Halla-aho syytti Sipilää vaalitentissä siitä, että pääministeri “esitti televisiossa avoimen kutsun” turvapaikanhakijoille tulla Suomeen. Hän viittasi Sipilän vuoden 2015 tarjoukseen majoittaa turvapaikanhakijoita vähällä käytöllä olleeseen Kempeleen kotiinsa.
Sipilä vastasi Halla-aholle sanoen, ettei tämä “tiedä millaisista oloista tuo perhe oli lähdössä” ja totesi, että “tarjosin heille kotiani, turvaani, tälle perheelle”. Sipilä siis väitti, että hänen tarjouksensa koski vain tiettyä perhettä. Sipilä teki saman väitteen myös tammikuussa 2019 (siirryt toiseen palveluun).
Ei ole tiedossa, mitä keskusteluja Sipilä on käynyt kotinsa käytöstä, mutta vaalitentin keskustelu koski Sipilän julkisia lausuntoja. Siksi väite arvioidaan niiden kautta.
Sipilä kertoi aikeestaan antaa kotinsa turvapaikanhakijoiden majoitukseen Ylen Ykkösaamussa 5.9.2015. Hän sanoi, että “perheeni on päättänyt, että meidän oma kotimme on pakolaisten käytössä ja turvapaikanhakijoiden käytössä”. Hän totesi, että moni muu on pohtinut samaa ja että “toivoisin, että meille syntyisi sellaista henkeä, että mitä me kukin voimme tehdä”. Hän puhui yleisellä tasolla, ei maininnut tiettyä perhettä.
Samana päivänä hän vahvisti suunnitelmansa Helsingin Sanomille (siirryt toiseen palveluun) ja lisäsi, että "väliaikaisesti taloon voidaan majoittaa ehkä parikymmentä henkeä, mutta pidemmänkin ajan siellä voi olla kolme tai neljä perhettä."
Helsingin Sanomille Sipilä siis puhui suoraan useammasta kuin yhdestä perheestä. Väite toistettiin eri lehdissä, eikä Sipilä oikaissut tai tarkentanut lausuntoaan.
Tammikuussa 2016 Sipilä kertoi, ettei kotia toistaiseksi voida käyttää turvapaikanhakijoiden majoitukseen. Tuolloin hän totesi Pääministerin haastattelutunnilla, että suunnitelmissa oli antaa talo "suurehkon lapsiperheen" käyttöön, mutta tämä ei onnistunut turvallisuussyistä. Hän ei kuitenkaan sanonut, että olisi alun perinkin tarkoittanut vain tätä perhettä, vaan kertoi, että "tarjous on voimassa".
Sipilä puhui julkisesti yleisesti kotinsa tarjoamisesta laajemmalle joukolle turvapaikanhakijoita, ei vain tietyn perheen majoittamisesta. Sipilän väite on siis hänen aiempien lausuntojensa valossa väärin.
Oppivelvollisuuden pidentäminen maksaa itsensä takaisin – pitkällä aikavälillä
Väite: Oppivelvollisuuden pidentäminen maksaa itsensä takaisin.
Lähde: SDP:n Antti Rinne MTV:n pääministeritentissä (siirryt toiseen palveluun) 2.4.
Tuomio: Talouspolitiikan arviointineuvosto on tutkinut oppivelvollisuusiän pidentämisen vaikutuksia taustaraportissaan vuodelta 2018 (siirryt toiseen palveluun). Rinne viittasi puheenvuorossaan tähän raporttiin.
Oppivelvollisuusiän nostaminen 18 vuoteen nykyisen 16 vuoden sijaan vaikuttaisi julkiseen talouteen kahdella tavalla.
Ensinnäkin se lisäisi kustannuksia, kun kaikille oppivelvollisille olisi jatkossa tarjottava maksutta oppimateriaalit ja oppikirjat. Toisaalta se parantaisi nuorten työllisyys- ja tulokehitystä tulevaisuudessa, mikä tarkoittaa korkeampia verotuloja ja alempia sosiaaliturvamenoja.
Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan hyödyt todennäköisesti ylittävät uudistuksen kustannuksetpitkällä aikavälillä. Raportissa arvioidaan, että uudistus synnyttäisi pitkällä aikavälillä noin 140 miljoonan euron hyödyn.
Lyhyellä aikavälillä uudistus olisi kuitenkin talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan julkisen talouden tasapainoa heikentävä. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan vielä 15 vuotta oppivelvollisuusiän nostamisen jälkeenkin sen hyöty olisi alle 60 miljoonaa euroa.
Esimerkiksi valtion budjettia laadittaessa oppivelvollisuusiän pidentäminen ei siis maksaisi itseään takaisin. Rahoitus olisi löydettävä muualta.
Rinteen väite on pitkällä aikavälillä totta, mutta lyhyellä aikavälillä väärin. Rinne ei kuitenkaan tentissä täsmentänyt, puhuiko hän pitkästä vai lyhyestä aikavälistä. Väite on siis enimmäkseen totta.
Sipilä liioitteli nykyisen sotehimmelin suuruutta
Väite: ”Nyt mä vastaan mikä tässä Petterin (sote)mallissa on se ongelma. Siellä on 400 järjestäjää kaiken kaikkiaan. Se että mennään kahdeksaantoista esimerkiksi, niin se pienentää hallintoa, ei lisää hallintoa.”
Lähde: Keskustan Juha Sipilä MTV:n Pääministeritentissä (siirryt toiseen palveluun) 2.4.
Tuomio: Sipilä viittaa Kokoomuksen esittämään uuteen sote-malliin, jossa palveluiden järjestämisvastuu säilyisi kunnilla tai kuntien yhteenliittymillä, eli pääosin kuntayhtymillä.
Sipilän väite siitä, että kuntakentällä olisi tätä nykyä kaikkiaan 400 palvelunjärjestäjää, on liioittelua. Kuntaliiton erityisasiantuntija Karri Vainio kertoo, että terveydenhuollon järjestäminen on Suomessa tällä hetkellä noin 140 organisaation vastuulla – näitä organisaatioita ovat siis kunnat ja kuntayhtymät. Lisäksi Suomessa on noin 60 kuntaa, jotka järjestävät itse osittain tai kokonaan pelkät sosiaalihuollon palvelut.
Yhteenlaskettuna järjestämisvastuussa olevia organisaatioita on siis tällä hetkellä noin 200, ei 400.
– Lukumäärä on ollut viime vuosina laskeva ja laskisi edelleen, mikäli kuntapohjaisella mallilla edettäisiin, Vainio sanoo.
Sipilä liioittelee nykyisen sote-himmelin suuruutta. Väite on siis väärin.
Harkimo väärässä verottajan provisiopalkasta
Väite: Veroviraston työntekijät saavat tulospalkkausta sen mukaan, kuinka paljon veroja he keräävät.
Lähde: Kansanedustaja, Liike Nytin ehdokas Harry Harkimo videollaan (siirryt toiseen palveluun) ja blogissaan (siirryt toiseen palveluun).
Tuomio: Liike Nytin Harry Harkimo on useaan otteeseen (siirryt toiseen palveluun) syyttänyt Verohallintoa siitä, että se kannustaa työntekijöitään keräämään mahdollisimman paljon veroja. Verohallinto on kiistänyt väitteet (siirryt toiseen palveluun).
Videollaan, joka käsittelee rakenteellista korruptiota (siirryt toiseen palveluun) Suomessa, Harkimo sanoo, että “ihmiset jotka on töissä (Verohallinnossa) nostavat provisioita, jolloin he tekevät kaikkensa, että saisivat verorahoja, koska he saavat provikkaa siitä.” Videota ovat levittäneet sekä Harkimo että Liike Nyt.
Verohallinto kiisti väitteen videon julkaisun jälkeen. Harkimo myönsi tämän jälkeen haastattelussa (siirryt toiseen palveluun), että provisio on väärä sana, mutta silti "palkat perustuvat saavutuksiin". Hän jatkoi keskustelua kirjoittamalla blogissaan (siirryt toiseen palveluun), että “palaneen käry haisee” Verohallinnon palkkauskäytännöissä, ja viittasi työsopimuksiin tehtäväkohtaisen palkan lisäksi kuuluvaan henkilökohtaiseen palkanosaan (siirryt toiseen palveluun).
Verohallinto kiistää myös tämän tulkinnan. Verohallinnon yritysveroyksikön valvontajohtaja Marko Myllyniemi toteaa, ettei henkilökohtaista palkanosaa makseta Harkimon kuvailemana tulospalkkauksena. Henkilökohtainen palkanosuus määriytyy neljän kriteerin perusteella. Näistä ainoa, joka saattaisi liittyä Harkimon kuvailemaan tulospalkkioon on aikaansaavuus ja työn laatu.
– Tämä ei liity euromääräisiin tuloksiin lainkaan. Kohta mittaa muun muassa aikatauluissa pysymistä ja sitä, että tehdyt päätökset ovat laadukkaita ja pitäviä. Sen tuoma lisä on hyvin pieni osa palkasta, eikä vaihtele vuosittain, vaan nousee esimerkiksi kokemuksen karttuessa, Myllyniemi kertoo.
Verohallinto on kiistänyt Harkimon väitteen, eikä ole perusteita olettaa, ettei Verohallinnon kuvaus omista palkkauskäytännöistään pitäisi paikkaansa. Harkimon väite on tämän perusteella väärin.
Lue lisää:
Löydä ehdokkaasi Ylen vaalikoneesta (siirryt toiseen palveluun)