Tapahtumat alkoivat vallankaappauksen jälkeen.
Virka-asunnon muurin yli alkoi tipahdella hätääntyneitä ihmisiä. He hakivat turvaa. Koteja oli tuhottu, vaimoja ja lapsia uhkailtu.
– Eivät he edes tienneet, missä Suomi on. He ajattelivat, että minne vaan turvaan. Kun henki on kyseessä, ei ryhdy valitsemaan, kahdeksankymmentävuotias diplomaatti Tapani Brotherus sanoo nyt.
Tapani Brotherus ja hänen vaimonsa Lysa muistelevat tapahtumia helsinkiläiskodissaan.
Se, mitä suomalaiset tekivät Chilessä runsas 40 vuotta sitten ihmisten pelastamiseksi, on monelle tuntematon tarina tosielämästä.
Salainen pelastusoperaatio Chilessä vastoin Suomen virallista linjaa
Syyskuussa 1973 Chilessä kuohui. Kenraali Augusto Pinochetin juntta kaappasi vallan presidentti Salvador Allendelta.
Pinochet lakkautti parlamentin, kielsi puolueet ja ammattiyhdistysliikkeen sekä aloitti vastustajiensa vainon. Sotilaat kuljettivat ihmisiä vangeiksi Santiago de Chilen kansallisstadionille.
Tuhansia ihmisiä kidutettiin, surmattiin ja katosi.
Tapani Brotherus oli 35-vuotias. Hän oli perustanut Santiago de Chileen Suomen edustuston ja toimi sen asianhoitajana.
Maiden välisten kauppasuhteiden edistäminen vaihtui vallankaappauksen myötä toisenlaisiin kiireisiin, kun chileläiset hakivat turvaa ulkomaisista lähetystöistä.
Pariskunta sekä varakonsuli Ilkka Jaamala ryhtyivät pelastamaan ihmisiä salassa, ilman virallista lupaa ja vastoin Suomen ulkoministeriön ohjeita.
Suomen kanta oli, että turvapaikkaa hakevat oli käännytettävä. Myöhemmin sääntöä muutettiin.
– Minun piti saada ulkoministeriö luottamaan, että toiminta on pitkässä juoksussa Suomen etujen mukaista, Brotherus toteaa.
Suomalaisten toiminnan ansiosta arviolta jopa 2 500 vainottua pelastui juntan hirmuhallinnolta ja pääsi pakoon.
Brotherukset eivät tiedä tarkkaa määrää, koska heillä ei omien sanojensa mukaan ollut aikaa kirjanpidolle, vaan kädet täynnä töitä ihmisten auttamiseksi.
– Tuhanteen saakka laskimme, ja silloin korkkasimme Ilkka Jaamalan kanssa samppanjapullon. Join tuikun ja totesin, että hyvin olemme pysyneet samassa vauhdissa Ruotsin kanssa, Tapani Brotherus muistelee.
Pakolainen piiloutui diplomaatin siivouskomeroon
– Tilanne muistutti kaaosta, mutta olimme nuoria, Tapani Brotherus muistelee nyt hymähdellen.
Brotheruksilla oli kaksi pientä lasta.
Tulijoiden ruokkiminen vaati taloutta pyörittäneeltä Lysalta mielikuvitusta. Hän muun muassa teki kymmenen tuntia kestäneen automatkan Argentiinaan hankkiakseen elintarvikkeita.
Pulaa oli niin ruoasta kuin vessapaperistakin.
– Ostin, mitä kaupasta löytyi: säkin sipulia ja perunaa. Tein sipulisoppaa ja vihanneskeittoa.
Lysa kertoo, kuinka pakolaisilla ei ollut tullessaan mitään, ei edes hammasharjaa. Pakolaisia piiloteltiin ullakolla ja jopa siivouskomerossa.
– Välillä tunnelma oli aika kireä. Miehet nukkuivat yhdessä huoneessa kuin sillit vierekkäin lattialla. Lapset ja naiset vierashuoneessa, lasten- ja tv-huoneessa. Vuoteita ei ollut, eikä lakanoitakaan.
Kun tila loppui kesken, pakenijoille vuokrattiin koulurakennus.
Brotherus ei halua sankarin viittaa
Mikä sai suomalaiset auttamaan ja laittamaan itsensä vaaraan?
Tapani Brotherus kutsuu tapahtunutta ”ihmisoikeuspalveluiden tarjoamiseksi”.
– En olisi voinut pamauttaa pakolaisen edestä ovea kiinni ja sanoa juokse sinä ukko suohon, kuten tekivät monet maat.
Hän ei silti halua asetella harteilleen sankarin viittaa.
– Sankari tuntuu vähän yliampuvalta. Sodassa on sankareita ja sankarivainajat ovat sankareita.
Sopivampaa olisi puhua siviilirohkeudesta.
– Mutta tietysti ihmisen egoa hivelee, kun joku tulee ja sanoo, että tehdään teistä filmi, hän myöntää.
Fiktiivinen draamasarja tositapahtumista
Ylen kuusiosaisen tv-sarja Invisible Heroes, Näkymättömät sankarit, nähdään Yle TV1:ssä 21. huhtikuuta alkaen. Brotheruksen pariskunta katsoo ennakolta otteita sarjasta. Kannettava tietokone on olohuoneen pöydällä.
– Kukas tuo tuossa on, Tapani Brotherus ihmettelee.
– Se olen kuule minä, Lysa vastaa ja seuraa kiinnostuneena näyttelijä Sophia Heikkilää.
– Minun esittäjäni on nuori ja komea mies. Parempi kuin olisin uskonutkaan, Tapani sanoo.
Tapania näyttelevän Pelle Heikkilän espanjankieliset repliikit saavat myös kiitosta.
– Minulla ei kuitenkaan olisi koskaan ollut ruskeaa paitaa tai tuollaista kravattia!
Ruotsin suurlähettiläs Harald Edelstamin roolissa nähdään Beck-sarjan ruotsalaistähti Mikael Persbrandt. Suurlähettiläs vastusti rohkeasti sotilasjunttaa ja oli keskeinen henkilö pakolaisten pelastusoperaatiossa.
Brotheruksen huomio kiinnittyy katukuvaan ja hän poimii tuttuja automerkkejä ja rakennuksia.
– Ovatpa onnistuneet tekemään asunnostamme samanlaisen, vaikkei taloa enää ole olemassa.
Kohtaus runoilija Pablo Nerudan hautajaisista saa kotikatsojat hiljaisiksi. Brotherus ja Edelstam ovat mukana hautajaissaattueessa.
Stubb tarjosi pullakahvit kiitokseksi
Tapani Brotheruksen pesti Chilessä päättyi vuonna 1976. Sen jälkeen hän työskenteli suurlähettiläänä muun muassa Etelä-Afrikassa ja Iranissa.
Suomalaisten pelastamista chileläisistä osa päätyi turvaan Suomeen, osa DDR:ään ja muualle Eurooppaan.
Yhteyksiä pakolaisiin on säilynyt tähän päivään saakka. Pakolaiset ja heidän jälkeläisensä muistavat perhettä edelleen lahjoin.
– Olen todella liikuttunut, kuinka ihminen voi olla kiitollinen elämästään vielä niin monen vuoden jälkeen. Olen iloinen, että pystyimme auttamaan ainakin joitakin hädässä olleita, Lysa Brotherus sanoo.
– Se on hieno maa ja kansa, hänen miehensä jatkaa.
Tapani Brotherusta ei ole Chilessä unohdettu. Häntä on juhlittu sankarina.
Suomessa virallisen tahon muistaminen on jäänyt vähäiseksi.
Vuonna 2010 Tapani Brotherus sai kutsun ulkoministeri Alexander Stubbilta hänen työhuoneeseensa. Tuolloin oli ilmestynyt Heikki Hiilamon kirja Kuoleman listat, joka kertoi Chilen tapahtumista. Paikalla olivat myös Stubbin avustaja ja valtiosihteeri.
Stubb piti Brotherukselle puheen.
– Juotiin pullakahvit. Hän kiitti ulkoministeriön puolesta 40 vuotta aikaisemmin tekemästäni työstä. Se lämmitti tietysti. Sanoin kiitos vaan. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Tapani ja Lysa Brotheruksen haastattelun lisäksi kirjoituksen lähteenä on ollut Heikki Hiilamon kirja Näkymättömät sankarit sekä tv-sarjan tuottaja Pekka Ruohorannan haastattelu.
Dokumentti Salattua diplomatiaa 7.4. Yle Teema&Fem ja 21.4. Yle TV 1.
Lue myös: