Tiger Woods ei rankan toipumisjaksonsa aikana halunnut katsoa juuri lainkaan golfia. Muutaman minuutin sieltä, ratkaisuhetket täältä.
Mestari, josta oli tullut golf-pelaajan synonyymi, oli ehkä kyllästynyt vuosikymmenien kaaoksen nurjaan puoleen. Golf oli antanut Woodsille kaiken, mutta maineen ja mammonan luonut laji tuntui vieraalta, kun hän joutui seuraamaan sitä etäältä.
Hän on muistellut erityisesti yhtä tiettyä, poikkeuksellisen tuskaisaa ajankohtaa. Silloin Woods hakkasi palloja takapihallaan. Yksi epäonnistunut lyönti sai hänet rojahtamaan maahan ja karjaisemaan kivusta.
Ilman puhelinta tai seuralaisia kaikessa rauhassa harjoittelemassa ollut tähti joutui odottamaan, että tyttärensä saapui sattumalta paikalle. Tämä sai tehtäväkseen hakea isälle apua.
Woodsin katoaminen huipulta oli vielä dramaattisempi kuin hänet lukemattomat menestyshetkensä. Vahvat draivit ja kylmänviileät puttaukset jäivät korkeintaan sivulauseiksi, kun hän koki julkisen nöyryytyksen.
Kymmenen vuotta romahduksesta
Monien ajatukset palaavat ensimmäiseksi vuoteen 2009. Silloin Woods todella oli pohjalla.
Hän törmäsi autollaan palopostiin, minkä seurauksena hänen avioliittonsa mureni lehtien sivuilla ja paparazzien kameroiden edessä. Myöhemmin, toisessa kohussa, poliisi tavoitti Woodsin autonsa ratista unisena, muun muassa kipulääkkeiden vaikutuksen alaisena.
Videotallenne tapauksesta levisi kulovalkean tavoin.
Golf-sankarin tuntema tuska pureutui paljon pelkkää egoa syvemmälle. Woods oli niin ankarissa kivuissa, että joutui hyväntekeväisyystapahtumassakin tyytymään vain kahteen keskinkertaiseen näytöslyöntiin.
Selkävaivat olivat olleet esillä julkisuudessa, mutta ongelmien ankaruus jäi silti ehkä piiloon. Pahimmillaan Woods ei pystynyt seisomaan kuin muutamia minuutteja. Pienetkin iskut, tai autolla liikkuessa epätasainen tie, satuttivat.
Epätoivoinen Woods kävi kaksi vuotta sitten jo neljännessä selkäleikkauksessaan. Aiemmat yritykset eivät olleet tuoneet loppua jatkuville vaivoille.
Haave terveestä loppuelämästä, saati kilpauran jatkumisesta, ei ollut realistinen, kun vähänkin vääränlainen liikerata sai miehen kärvistelemään.
– Olen luottavainen tämän suhteen. Parantumisen jälkeen toivon pystyväni normaaliin elämään, leikkimään lasteni kanssa ja elämään ilman tätä pitkäkestoista kipua, Woods sanoi tuolloin.
Superlupaus
Earl Woods oli aikoinaan havainnut, että pojassaan oli jotain erityistä – tai päättänyt niin, ja ryhtynyt sitten jalostamaan hyvistä aineksista huippuluokan kokonaisuutta vaikka väkisin.
Intohimoinen golf-mies alkoi kärrätä vasta muutaman kuukauden ikäistä poikaansa autotalliin rakennetun golf-luolan nurkkaan. Mailan liikkeen katselu ja pallojen kolinan kuuntelu tuntikausien ajan elämän varhaisimmista ajoista alkaen suorastaan sysäsi lajin pariin.
Kymmenen kuukauden iässä he alkoivat työstää Tigerin omaa mailaotetta. Kahden vuoden ikäisenä hän esiintyi isänsä kanssa jo televisiossa harvinaisen nuorena golf-taiturina.
Tie huipulle – ja miljoonien arvoiseksi tuotteeksi – oli selvästi auki.
Woods oli kahdeksanvuotias pelatessaan ensimmäistä kertaa alle 80 lyönnin täysmittaisen kierroksen. Seuraavaksi tie vei stipendillä yliopistoon, mistä hän jatkoi nopeasti ammattilaiseksi. Saadessaan ammattilaisstatuksen Woods oli 20-vuotias ja heti lukuisten jättisponsoreiden pihdeissä.
Vain kymmenen kuukautta myöhemmin hän kipusi maailmanlistan ykköseksi, nopeammin kuin kukaan koskaan aiemmin.
Hänet käytännössä kasvatettiin ammattilaiseksi. Woodsia ei liiemmin suojeltu miltään tai keneltäkään, joten mediahuomio oli taattu. Isä jopa rohkaisi mediaa tarraamaan kiinni ja suostui haastattelupyyntöihin lähes poikkeuksetta.
Pojasta, joka jo 14-vuotiaana joutui vastaamaan kysymyksiin golfin elitismistä ja rasismista, kasvoi megatähti, joka kutsuttiin puhumaan Barack Obaman virkaanastujaistilaisuuteen.
Golfin kaipaama paluu
Kun mikään ei ollut auttanut, Woods myönsi julkisesti tulleensa jo sinuiksi uransa päättymisen kanssa. Hän ajatteli urotekojensa olevan takana päin ja siihenastisten saavutustensa jäävän myös lopulliseksi ansioiden listaksi.
Elämä keskittyisi jatkossa lasten ympärille. He voisivat katsella isän huippuhetkiä YouTubesta ja lukea tarinoita tämän parhaista vuosista internetistä.
Siten he saisivat kuulla ajasta, jolloin Tiger Woods oli maailman paras – lähes tulkoon yhtä kuin ammattigolf.
– Ajattelin eläväni ehkä mukavan elämän, vaikka en enää pystyisikään heilauttamaan mailaa samaan tapaan, Woods kertoi myöhemmin.
Erityisesti pelikavereiden tuki sai Woodsin jaksamaan. Hän sai kutsuja pelaamaan kierroksia, lyömään palloja vaikka vain ajan kuluksi. Asetelma ei sinänsä ollut yllättävä, koska kaikki ihailivat Woodsia. Heikoimmalla hetkellä he olivat myös halukkaita auttamaan.
Samalla kroppakin alkoi tuntua paremmalta. Woods on sanonut, ettei itsekään aivan tiedä, mikä on muuttunut. Kivut ovat kuitenkin hellittäneet ja golf on alkanut maistua.
– Kaksikymmentä vuotta sitten tilanteeni oli hyvin toisenlainen. Yritin vain voittaa kaikki. Nyt osaan arvostaa pelkkää mahdollisuutta pelata, hän sanoi Golf.comin mukaan.
Nopeasti alkoi käydä ilmi, että legendan paluukin olisi näyttävä. Matka kohti kärkeä alkoi maailmanlistan sijalta 1 199.
Ennen ongelmien kierrettä Woodsin ajateltiin rikkovan Jack Nicklausin hallussa olevan 18 major-turnausvoiton ennätyksen, mutta olosuhteet huomioiden pelkkä kärjen tuntumaan nousu on ollut erityislaatuinen tarina.
Virallisen lopettamispäätöksen odottelun sijaan Woodsin otteet herättivät toivoa kenties edes yhdestä voitosta.
Golfille terve ja virkeä Woods on paras mahdollinen uutinen. Hänen suosionsa on yhä lajille poikkeuksellista. Viime vuonna hämmästeltiin häntä seurannutta tuhansien ihmisten massaa, tv-yleisö puolestaan paisui taas lähemmäs amerikkalaisen parhaiden vuosion kiinnostusta.
– Jostain syystä en tunne tällä hetellä minkäänlaista kipua. Kaikki tuntuu jäykemmältä ja voimaharjoittelu on vaatinut kekseliäisyyttä, roiman kehityksen rohkaisema Woods kuvaili viime keväänä.
Surkuttelun sijaan Woods on onnistunut palaamaan näyttävästi viheriöille.
Sijoittumalla toiseksi PGA Championship -turnauksessa viime elokuussa hän kipusi jo maailmanlistan 26:nneksi. Muutamaa viikkoa myöhemmin hän päätti kautensa uransa 80:nteen turnausvoittoon.
Huuma on taas lähes entisellään.
43-vuotias Woods on jälleen löytänyt rakkauden lajiin, ja se saa lajiväen odottamaan innolla sitä, mihin hän pystyy vuoden 2019 mittaan.
Jos aiemmin Woodsin jatkuvaa voittokulkua jopa surkuteltiin, nyt hänen nousuaan vaikeuksista takaisin eturiviin on helppo arvostaa.
Kauden ensimmäinen major-turnaus alkaa torstaina 11. huhtikuuta Augustassa, kentällä, joka on sopinut hänelle täydellisesti. Siellä Woods on voittanut jo neljä kertaa.
Nytkin siellä on mahdollisuus mihin tahansa, ja yksikin major-voitto lisää olisi viime vuosikymmenen huomioiden kaunis huipennus rajulle tarinalle.
Lue myös:
Woods vetäytyy golfturnauksesta – niskavaiva piinaa
Mickelson kaatoi Woodsin golfin näytösottelussa ja kääri yhdeksän miljoonan dollarin palkintorahat