Ilmastomarssilla vaadittiin, että poliitikkojen on aika tehdä päätöksiä, jotta ilmaston lämpeneminen saadaan rajoitettua 1,5 asteeseen.
– Seuraavan hallituksen on pakko tehdä päätökset. Jos neljä vuotta vielä jatketaan tekemättä ratkaisuja, en tiedä, mitä silloin olisi tehtävissä, sanoo yksi ilmastomarssin järjestäjistä, Matti Ikonen Korvaamaton-kampanjasta.
Poliisin arvion mukaan marssilla oli mukana noin 10 000 ihmistä.
Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan osallistujia oli puolestaan yli 20 000.
Ilmastomarssilla vaadittiin todellisia päätöksiä poliitikoilta: bensalla käyvien autojen myynti pitäisi lopettaa vuonna 2027, turpeen käytön lopettamisesta pitää tehdä päätös, fossiilisia polttoaineita käyttävien voimalaitosten tukeminen pitää lopettaa, ruuantuotantoa ja -kulutusta pitää ohjata kasvispainotteisempaan suuntaan vaikkapa lihaverolla ja maataloustuilla. Valtion täytyy pitää huolta rataverkosta ja vähentää metsien hakkuita.
Mielenosoituksen järjestäneet luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöt vaativat kampanjallaan rakenteellisia muutoksia ja poliittisia päätöksiä, jotta ilmastonmuutoksen torjuminen ei jäisi pelkästään kuluttajien harteille.
– Kuluttajien muutos voi olla joskus myös muoti-ilmiö, mutta onhan toki ihan selvää, että kaikki eivät halua syödä yhtä paljon lihaa ja lentää kuin ennen. Mutta jos toiset syövät entistä enemmän lihaa ja lentävät entistä enemmän, niin kokonaisuus voi mennä vielä jonkun aikaa huonoon suuntaan, Ikonen sanoo.
Myös hehkulamppujen kieltäminen aiheutti "itkua ja parkua"
Ikonen muistuttaa, että vaikka Suomi ja lähes kaikki puolueet ovat sitoutuneet Pariisin ilmastosopimukseen, moni on jättänyt kertomatta millä keinoilla tavoitteisiin päästään.
– Mitä nopeammin keinoista päätetään, sitä nopeammin ja pienemmillä kuluilla yhteiskunnassa selvittäisiin.
Ratkaisut eivät saa toisaalta tulla liian vaikeiksi ihmisille, ja siksi tarvitaan lainsäädäntöä nopeasti, jotta ihmiset ehtisivät sopeutumaan siihen.
Ikonen vertaa uusia ympäristöystävällisiä kulutustottumuksia tupakointiin: vielä 1990-luvulla tehtiin töitä toimistoissa tupakka huulessa, eikä silloin ajateltu, että tupakoimattomuus voisi toteutua. Mutta sitten kun tuli sosiaalinen paine lopettaa, niin tupakointi on vähentynyt.
– Kun yhteiskunta on valmis muutokseen, niin kovasti vastustettuja asioita saatetaaan hyväksyä.
Hän ottaa esiin myös toisen esimerkin.
– Hehkulamppujen kieltäminen EU-direktiivillä aiheutti itkua ja parkua, mutta nyt meillä on led-valaistus, joka kuluttaa dramaattisesti vähemmän kuin hehkulamppuvalaistus. Tämä on hyvä esimerkki teknologian kehittymisestä ja hinnan laskusta.
"Ilmastolakot ovat sytyttäneet toivon liekin"
Ilmastomarssin järjestäjät iloitsevat siitä, että eduskuntavaaleista on tullut todelliset ilmastovaalit.
– Vaaliohjelmissa on puhuttu paljon ilmastonmuutoksesta ja vaadittu poliitikoilta vastauksia siitä, mihin he ovat ovat valmiita. Neljä vuotta sitten sellainen olisi tuntunut toivottomalta.
Hän sanoo, että vaikka ilmastonmuutoksesta on tiedetty kymmeniä vuosia, vielä ei ole myöhäistä vaikuttaa, vaan päinvastoin: viime aikojen ilmastomarssit ja koululaisten ilmastolakot ovat sytyttäneet "toivon liekin".
Jos Matti Ikonen pääsisi aikakoneella johonkin yhteen hetkeen, jolloin olisi voinut tehdä ratkaisevan ilmastokatastrofin estävän päätöksen, niin mikä se hetki olisi?
– Mielenkiintoinen hetki olisi ollut vaikkapa siinä öljy-yhtiöiden kokoushuoneessa 1970-luvulla,kun öljy-yhtiöiden omat tutkijat kertoivat, että yhtiön toiminta tulee aiheuttamaan ilmaston lämpenemisen. Tiedosta huolimatta yhtiön edustajat päättivät jatkaa toimintaansa niin kauan kuin öljyä riittää, hän pohtii.
– Mutta kaikkein mieluiten olen Suomessa vuonna 2019 juuri sen takia, että meillä on niin paljon toivoa ja laajaa liikehdintää ilmaston puolesta. Myös osa puolueista on valmiita tekemään ilmastotoimia.
Ikonen on innoissaan esimerkiksi koululaisten ilmastolakkoilusta ja siihen liittyvästä hyvästä tunnelmasta, jota oli tarkoitus vaalia myös tämänkertaisessa mielenilmauksessa.
– Ilmastoasia ei ole toivoton, vaan meillä on ennen kaikkea toivoa.
Ilmastomarssi on toinen laatuaan: ensimmäinen järjestettiin syksyllä 2018. Tuolloin mielenilmaukseen kokoontui järjestäjän mukaan 8 000 ihmistä, tänään paikalle toivottiin jopa kymmentätuhatta marssijaa.
Tapahtuma alkoi kello 14 Senaatintorilla. Kulkue lähti kohti eduskuntataloa noin puoli kolmelta. Eduskuntatalolla oli musiikkia ja ohjelmaa, minkä jälkeen Kansalaistorilla oli piknik-tyyppiset jatkot.
Marssi on nimeltään llmastomarssi 2. Korvaamaton-kampanjan takana on erilaisia luonnonsuojelujärjestöjä, kuten Suomen luonnosuojeluliitto, Greenpeace, Bird Life ja WWF Suomi.
Yle välitti ilmastotapahtuman suorana kello 14 alkaen Yle Areenassa.
Muokkaus 10. huhtikuuta 2019 kello 15.59: Muutettu led-valaistusta koskevasta sitaatista sanat "varmaan 99 prosenttia" muotoon "dramaattisesti". Täydennetty myös, että Suomen luonnonsuojeluliiton arvion mukaan osallistujia oli yli 20 000.